Reikä opintotukisukassa

Lauantai 16.2.2013 - Kristiina Sunell


Sinulle on postia!

Kela lähetti kuluneella viikolla postia noin 30.000 nuorelle. Aiheena oli opintotukien takaisinperintä. Korko on pikavippimäisen korkea, 15 %. Hyvä sijoituskohde valtiolle, slllä harvasta EU-lainasta, telakasta tai kaivoksesta voi samaa tuottoa odottaa. Niin hyvältä kuin tämä tuotto kuullostaakin, ansaintamalli ei mielestäni ole kohdillaan.

Tulevaisuuteen sijoittaminen on entistä tärkeämpää, jos emme halua jäädä Euroopan Kongoksi. Puu-, metalli- ja elektroniikkateollisuus eivät enää kanna teollisuutemme tukijalkoina. Lainarollaattorien kasvava lasku odottaa maksajiansa. Todennäköisin maksaja on nykyinen nuoriso, ammattiin tai korkeakoulututkintoon tähtäävät henkilöt. Osaamiseen sijoittaminen kannattaa.

Lyhyt matematiikka ja Elon laskuoppi

Opintotuki 20 vuotta täyttäneelle on noin 300 euroa kuussa. Toimeentulotuen perusosa on parisataa enemmän, mutta sitä aktiivinen opiskelija ei saa. Opintotuki on vastikkeellista: siihen on oikeus vain, jos opintosuorituksia kertyy. Opiskelija on opintotukensa ansainnut, mikäli opintoviikoja on kertynyt vaadittava määrä. Sitä ei tule periä takaisin vain siksi, että vapaa-aika on käytetty palkkatyöhön, josta myös maksetaan verot.

Toimeentulotukea saa, jos menot ylittävät tulot. Tuki on vastikkeetonta. Opiskelijan oletetaan sovittavan menot tuloihin, joten erotuksen kattamiseksi pitää ottaa lainaa tai käydä töissä opintojen ohessa.

Yhteistä kummallekin tukimuodolle on toimettomuuden vaatimus, tai vähintään liian toimeliaisuuden karsiminen. Maassa, jossa jokaisen työpanos on tärkeä ja verotulot kovasti tarpeeseen, tämä vaikuttaa epäjohdonmukaiselta.

Porkkana maistuu puulta

Perusteluna opintotuen alhaisuuteen on mainittu ilmainen opiskelupaikka sekä motivaatio nopeaan valmistumiseen ja työhön sijoittumiseen. Toimeentulotuen ja työttömyysturvan pitää puolestaan olla riittävän suuri, jotta ei tarvitse ottaa vastaan huonosti palkattua työtä. Keppiä ja porkkanaa käytetään eri tapauksissa eri perustein. Työttömien aktivointikeinoksi on pohdittu verovapaata osa-aikatyötä, jolloin etuudet eivät häviä. Opiskelijalla tämä toimii päinvastoin.

Harjoittelisin työntekoa, paljonko siitä maksetaan?

Työelämään tutustuminen kuuluu nykyään pakollisena osana opintoihin. Sen osuutta on jopa lisätty. Harjoittelupaikaksi haetaan oman alan töitä. Monikaan ei oleta muutaman vuoden teoreettisten opintojen vielä pätevöittävän haastavimpiin tehtäviin, mutta työelämän perusasioitten osaaminen parantaa mahdollisuuksia saada harjoittelupaikka. Siivoustyö ja vihannesten pakkaaminen on tulevalle kemistille hyödyksi. Työyhteisö opettaa huomioimaan toiset ja noudattamaan sovittuja sääntöjä, kantamaan vastuuta omasta työstään, itsestä ja työkavereistaan. Opintotuet kuitenkin lähtevät, jos haluaa rahoittaa opintonsa omalla työllään eikä opintolainataakan hankkiminen valmistujaislahjaksi innosta.

Opiskelijoitten sitseissä eli illanistujaissa on tapana huutaa Omstart! kun vaikuttaa siltä, että lauletaan nuotin vierestä. Nyt on opintotuen omstartin paikka.

Avainsanat: työ, oikeudenmukaisuus, opiskelu


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini