Julkisesti avoin

Sunnuntai 5.2.2017 klo 21.30

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Juha Haapakosken asiantunteva kirjoitus kertoo uuteen kuntalakiin liittyvistä muutoksista. Uusi kuntalaki astui voimaan jo toukokuussa 2015, joskin osaa säännöksistä sovelletaan vasta uuden valtuustokauden alkaessa, 1.6.2017 lähtien. Päättäjien sidonnaisuuksista on jatkossa pidettävä julkista rekisteriä.

Mikä siis muuttuu?

Luottamushenkilön jääviyden periaate on sama kuin se on ollut jo useiden vuosien ajan. Luottamushenkilön on edellytetty itse ilmoittavan jääviydestä, jolloin hän jää pois mahdollista intressiristiriitaa aiheuttavasta päätöksenteosta. Uutta on velvoite pitää julkista rekisteriä, josta myös esittelijöinä toimivien viranhaltijoiden sidonnaisuudet ovat kaikkien kuntalaisten nähtävissä.

Kaupungin omat yhtiöt omia...

Kaupungin omistamien yhtiöiden, Naantalin Energia Oy:n ja Naantalin Satama Oy:n hallituksen jäsenen roolissa olen pohtinut intressiristiriidan riskiä. Kaikki kuntalaiset ovat kuntayhtiöiden omistajia ja näiden yhtiöiden maksamat osingot käytetään palvelujen tuottamiseen samoille kuntalaisille.

Osakeyhtiölaki velvoittaa toimimaan aina yhtiön parhaaksi ja sen toimintaedellytysten varmistamiseksi, ryyditettynä huollisuusperiaatteella ja yhtiön hallituksen jäsenen henkilökohtaisella vastuulla. Tämä ei ole erityisen vaikeaa: kuntakonserniin kuuluvan yhtiön etu on yhtä kuin kaupunkilaisten etu. Näkemyseroja saattaa ilmetä siitä, josko yrityksen tulee tuottaa mahdollisimman paljon osinkoja lyhyellä aikavälillä, vaiko käyttää liiketoiminnasta saadut tulot tuleviin investointeihin, jolloin tuloja saadaan pidemmällä aikavälillä enemmän. Jokainen investointi ja sen vaikutukset tulee punnita huolellisesti.

Viime kädessä tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat arvioivat miten yhtiön hallitus on onnistunut hyvän hallintotavan noudattamisessa.

...ja muut toimijat muita

Kuntien ja kaupunkien yhtiöt saavat ohjauksensa omistajilta. Myös yksityisesti omistettujen yhtiöiden tärkeimpiä päätöksiä ohjaa omistajan tahto. Hallituksen toimintaa ohjaa sama osakeyhtiölaki, jota noudattaen myös kuntayhtiöt toimivat: yrityksen tulee tuottaa omistajalleen voittoa vastineeksi sijoitetusta pääomasta ja otetusta liiketoimintariskistä. Tieto yksityisesti omistetun yhtiön hallituksen jäsenistä on julkisista rekistereistä tarkistettavaa tietoa, osakkeiden hallinta puolestaan on vaikeampi selvittää.

Ristiriita saattaa syntyä kun kunnallisen luottamustoimen haltija on samaan aikaan yksityisen yrityksen hallituksen jäsen ja päätettävänä oleva asia koskee tämän yhtiön etua. Erityisesti maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvässä asioissa sidonnaisuuksien julkisuus vahvistaa kuntalaisten luottamusta päätöksentekoon.

Rekisterin tarve johtunee myös usean kunnan ja kaupungin korostamasta avoimuuden periaatteesta. Johtavat poliitikot joutuvat usein vastaamaan väitteisiin ja  syytöksiin omia tai lähipiirin kytköksiä koskien, eikä ilmiö ole aivan tavaton kuntatasollakaan. Avoin rekisteri toimii hyvin turhan "klikkijournalismin" suitsemiseksi. Avoin rekisteri on ikävä uutinen kohuotsikoilla lukijoita ja mainostuloja hakevalle medialle - hyvä uutinen niin kuntalaisille kuin päätöksentekijöille ja viranhaltijoille. Kunnallisen päättäjän toimintaan rekisterivelvoite ei sinänsä tuo mitään uutta, sillä jääviysperiaatetta sovelletaan jo nykyisten käytäntöjen mukaan.

Asian vierestä

Sunnuntai 13.10.2013 - Kristiina Sunell

Anarkiaa audin takapenkiltä

Tietokoneellani on muutaman viikon ollut keskeneräinen blogikirjoitus, jonka otsikkona oli "jakkupukuanarkia". Aihevalintaa innoitti kansanedustajien rohkea kansalaistottelemattomuus, jonka piiriin mahtuivat niin paperittomien siirtolaisten piilottelu kotona, lain sitovuuden kyseenalaistaminen uskonnollisiin kirjoituksiin nähden, kuin epätasapuolinen ja -asiallinen musiikkiarvostelu ja apurahojen jako.

Ehkä unohdin jotain. Se on inhimillistä. Kansan valitsemilla edustajilla on usein huono muisti, miksei minullakin. Demokratian kannalta on huolestuttavaa, jos lain säätäjiksi valitut henkilöt eivät luota oman organisaationsa - ollen vaaleilla valittu eduskunta ja hallitus - toimintakykyyn, vaan pitävät yksilöllisiä irtiottoja sovittuja pelisääntöjä parempana keinona toimia. Ongelma syntyy varmasti, jos jokainen eturyhmä itsekseen päättää, mitä lakia milloinkin on moraalin nimissä tarpeen rikkoa.

Anarkiasta ei sen enempää, keskitytään johonkin aivan muuhun. Vaikkapa yhtiöihin, yhdistyksiin, tai sen kaltaisiin kokonaisuuksiin.

Omistaja ohjaa

Osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa omistajilleen tuottoa heidän sijoittamalleen rahalle. Omistajat valitsevat  hallituksen, jonka tulee toimia koko omistajajoukon tasapuolisena edustajana. Kaikille osakkaille on annettava sama tieto, samanaikaisesti, eikä yhtä voimakastahtoista tahoa saa suosia. Näin ei pelkästään siksi, että tämä on reilua, vaan siksi, että osakeyhtiölaki näin määrää. Sijoittaja voi aina vapaasti päättää, mihin uskoo - yhtiön osakkeiden sijaan voi käyttää varansa vaikka harrastuksiin, matkusteluun, tai muuhun, omaa elämänlaatua parantavaan toimintaan. Ne voi myös lahjoittaa järjestölle, joka lupaa edistää jotain itselle tärkeää asiaa. Jos sellaista tahoa ei löydy, voi aina toimia yksin ja omissa nimissään.

Yhden hengen yrityksen omistaja- ja hallitustyö on helppoa. Toimintastrategian ja arvot saa itse sanella, kunhan noudattaa lakeja. Isommassa yrityksessä pitää kuulla laajempaa porukkaa - miten yhtiötä kehitetään, mitä toimintaa yhtiössä pitää olla ja mitä ei.

Mitä isommista yhtiöistä on kysymys, sitä tärkempää on kirjata toimintaperiaatteet selkeiksi säännöiksi. Mitä kauempana ja mitä useamman edustuksellisen mutkan takana omistajat varsinaisesta liiketoiminnasta ovat, sitä helpommin voi yhtiön toiminnan tarkoitus hämärtyä. Näin ilmeisesti käy valtion, eli meidän kaikkien omistamissa yrityksissä tai laitoksissa.

Kunnallisissa yhtiöissä omistajan tahto ei jää arvailun varaan. Kaupungin yhtiöiden hallintoon valittavilta henkilöiltä vaaditaan ennen valintaa konserniohjeiden noudattamisesta kirjallinen sitoumus, joka annetaan
suostumuksen yhteydessä. Sidonnaisuudet pitää myös ilmoittaa sitoumuksen liitteenä. Omat arvot varmasti vaikuttavat siihen, haluaako tai voiko olla näihin tehtäviin käytettävissä. Kaupunkikonsernissa noudatetaan valtuuston hyväksymissä strategioissa ilmaistuja tavoitteita ja arvoja. Hyvä näin - valtuusto on kuntavaaleilla valittu omistajan ääni.

Kaupungin yhtiöt eivät saa osallistua poliittisen toiminnan tukemiseen suorilla taikka epäsuorilla toimenpiteillä. eikä kunnallisen yhtiön hallituksen jäsen saa olla merkittävässä toimeksiantosuhteessa samaiseen yhtiöön. Veronmaksajien omistamassa yhtiössä säännöt ovat siis tiukat, mutta yksiselitteiset: omia tai itselle läheisten poliittisten tai taloudellisten tahojen etuja ei ajeta. Valtionyhtiöitten konserniohjeita en tunne, vaan olisiko näistä kunnallisten yhtiöitten pelisäännöistä malliksi?

Omat polut

Arctia Shipping'in toimitusjohtajan painostuttaminen tekstiviestitse on melko lähellä työpaikkakiusaamista. Olisi silti sydämetöntä väittää, että entinen omistajaohjauksesta vastannut ministeri olisi pahantahtoinen ja väärässä toimiessaan sen puolesta, mihin lujasti uskoo. Ilman intohimoa ja kyseenalaistamista ei mikään ikinä uudistuisi. Vastuu- ja valta-aseman käyttö ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi olisivat ehkä voineet olla toiset. Näin, kun asiaa tarkastelee yhteisesti omistettujen yhtiöitten ja hyvän hallintotavan näkökulmasta.