Liike Nyt Naantali

Perjantai 11.12.2020 klo 0.12 - Kristiina Sunell

"Pyrin vaikuttamaan Naantalin päätöksentekoon siten, että koko saaristokaupunki on turvallinen, terveellinen ja viihtyisä asuinpaikka kaiken ikäisille, jokaiselle. Tähän tavoitteeseen ei päästä yhden ihmisen tai pienen samanmielisten joukon voimin. Siihen tarvitaan aitoa asukkaiden kuulemista, kuullun huomioimista ja avointa, toisiaan kunnioittavaa yhteistyötä."

Nettisivustolta löytyvä arvolupaukseni on jo vuosia vanha, mutta edelleen voimassa. Toteuttaminen on kuitenkin toistaiseksi osoittautunut vaikeaksi. Aito asukkaiden kuuleminen pelkistyy sinänsä hyödyllisiin yleisötilaisuuksiin, mutta esitetyillä mielipiteillä on harvoin vaikutusta tehtäviin päätöksiin. Kuultu huomioidaankin valitettavasti pakon edessä, muutoksenhakuprosessissa, jolloin voidaan enää vain yrittää ottaa kantaa jo nuijittuun päätökseen. Poliittiset liittoutumat päättävät merkittävistä asioista aivan liian usein vain yhden äänen enemmistöllä. "Väärän" tahon esittämää aloitetta eivät toiset voi kannattaa. Asiat periaatteellistuvat ja henkilöityvät kerta toisensa jälkeen. Yhteistyötä, saati keskinäistä kunnioitusta on erittäin vaikea rakentaa tällaiselle pohjalle.

Tarvitaan jotain aivan muuta, jotta voidaan toimia kuntalaisten kokonaisedun mukaisesti.

Jospa sitten:

"Asioista tulee kysyä heiltä, joita ne koskettavat. Kaikesta ei voi päättää pienessä päättäjien sisäpiirissä. Mitä useampi meistä on mukana miettimässä, keskustelemassa ja päättämässä, sen parempi. Me haluamme luoda alustan sille, mitä päätöksenteko voisi parhaimmillaan olla. Haluamme kuulla erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä, keskustella ja vähentää eripuraa. Vastakkainasettelun aika ei ole ohi, mutta hyvä vastakkainasettelu on asiaan keskittyvää dialogia, jossa paras argumentti voittaa. Vastakkainasettelu tai argumentointi ei saa olla henkilöön tai toisen ideologiseen taustaan menevää pilkkaa tai väheksyntää. Myös kompromissit kuuluvat päätöksentekoon."

Ja:

"Avoimen ja toisiamme kunnioittavan keskustelun kautta voimme oppia uutta ja nähdä asiat monesta eri näkökulmasta."

Nämä kaksi lainausta ovat peräisin puolueen yleisohjelmasta, jonka on laatinut Liike Nyt. Syyskuun alussa pohdin, josko puoluepolitiikalla ja yhteisten asioitten hoitamisella voisi olla yhteyttä. Kyllä, näköjään. Ja hienointa on se, että omista periaatteistani ei tarvitse loikata minnekään. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: arvostus, vuoropuhelu, osallistaminen, vaikuttaminen, yhteistyö, avoimuus, liike nyt

Kuntavaalit - ollako vai eikö olla?

Lauantai 5.9.2020 - Kristiina Sunell

"Kiinnostaako oman asuinalueesi asiohin vaikuttaminen? Lähde ehdokkaaksi Suomen tärkeimpiin vaaleihin. Valtuustoissa tavalliset kuntalaiset päättävät, miten omaa kuntaa kehitetään ja mihin suuntaan kuntaa viedään tulevaisuudessa. Suuressa ja pienessä: kunnan viihtyisyys, infra-asiat, kehityskysymykset ja puistonpenkit ovat vain esimerkkejä asioista, mistä kunnallispoliitikot päättävät. Kutsumme nyt avoimin mielin ihmisiä mukaan toimimaan omalla osaamisellaan, sydämellä ja järjellä kuntalaisten puolesta. Hyvä ehdokas on sellainen, jolla on halu vaikuttaa. Maailmaa voi muuttaa - tarvitaan vain rohkeita ihmisiä."

Eikö ollutkin hyvä värväyspuhe? Sanakaan edellisestä kappaleesta ei ole omaa tekstiäni, vaan poimittuja sitaatteja eri poliittisten puolueiden sivustoilta. 

Kuntavaalit ovat varmasti tärkeimmät jokapäiväiseen arkeen vaikuttavat vaalit. Valtakunnanpolitiikkalla on lopulta hyvin vähän vaikutusta tehtäviin päätöksiin. Elämä on paikallista, livet är lokalt. Paikallistasolla saattavat painotukset olla jopa hyvinkin yllättäviä. Keski- ja suurituloisten oikeutta ilmaiseen esikouluun saattaa vastustaa aivan jokin muu puolue kuin olettaisi. Virkistysalueista, ympäristön tilasta ja sen pilaamisen estämisestä huolehtivat jotkin aivan toiset puolueet kuin luulisi. Asia kerrallaan - lähestyminen vaikuttaa pienellä paikkakunnalla olevan kovin vaikeaa, etenkin kuin piirit ovat pienet ja asiakysymykset usein henkilöityvät vuosiksi tai jopa kymmeniksi vuosiksi. Pahimmillaan asenne voi olla "Näiden toisten kanssa en neuvottele ja tämä aloite on muutoinkin väärän tahon esittämä"

kaupungintalo.pngVaaleihin ehdokkaaksi lähtevällä on omat arvonsa ja niiden tärkeysjärjestyksensä. Yksittäisen ehdokkaan äänimäärällä on merkitystä valtuutettuja valittaessa, mutta tekeekö valtuusto muuta kuin kumileimaa eri valtuustoryhmien tai niiden koalitioiden ennalta sopimat, mahdollisesti sanellutkin päätökset? Lautakuntien päätöksillä on kuitenkin merkitystä. Ehdokkaan vaaleissa saama äänimäärä vaikuttaa lautakuntien jäsenten valintaan joissakin puolueissa enemmän, joissakin vähemmän. 

Äänestäjä valitsee ehdokkaan, joka parhaiten vastaa hänen näkemystään kunnan kehittämisestä ja toimii rohkeasti päämääriensä puolesta. Ehdokkuutta harkitseva saattaa kutenkin miettiä josko rohkeudelle on kysyntää tai käyttöä, vai olisiko siitä suoranaisesti jopa suurta haittaa. 

Ensi vuoden huhtikuun kuntavaaleja odotellessa on aikaa selata tehtyjä päätöksiä ja käytyjä äänestyksiä kuluvan vaalikauden ajalta. Joulun aikaan, viimeistään alkuvuonna ehdokkaat alkavat tuottaa sisältöä verkkosivustoilleen ja kenties kolmisen vuotta hiljaiseloa viettäneille facebook-sivuilleen. Edelliset todennäköisesti kertovat enemmän ja konkreettisemmin kuin jälkimmäiset.

Kirjoittaja miettii josko puoluepolitiikalla ja kuntatason yhteisten asioitten hoitamisella on konkreettista yhteyttä

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, kuntalaiset, edustuksellisuus, äänestäminen, vaikuttaminen, yhteistyö, kuunteleminen

Yhteisiä päätöksiä yhdessä

Keskiviikko 18.11.2015 - Kristiina Sunell

Oletko lukenut kannattamasi puolueen ohjelman? Entä oman kuntasi tai kaupunkisi talousarvion ja toimintasuunnitelman 2016-2019? Eipä haittaa, vaikka et ehtisi tai olisi kiinnostunutkaan. Tärkeimmistä päätöksistä saa lukea paikallislehdistä, valmistelussa olevista asioista voi kenties keskustella sen luottamushenkilön kanssa jota viime vaaleissa äänestit.

Vuosia sitten silloiset naapurini järjestivät siivoustalkoot Tuulensuunkadun ja Meri-Naantalin välissä olevilla jyrkillä kallioilla. Haravoinnin lomassa jutellessa selvisi reippailun perimmäinen syy, tai itse asiassa ei selvinnyt: kallioon oltaisiin suunnittelemassa pysäköintihallia. Oliko kyse huhusta, ehdotuksesta vai päätöksestä - ei tietoa. "Ne aikovat tehdä niin". Kuka tai mikä on ananyymi "ne", joihin aina viitataan?

Pysäköintihalli-ajatus vaikutti järjettömältä. Sitä ei toteutettu. Mukavat naapurini muuttivat kuitenkin takaisin pääkaupunkiseudulle: "Ne" voivat taas ottaa suunnitelman naftaliinista, ei "niistä" tiedä.

Reipas esikoiseni huomautti, että paras keino vaikuttaa asioiden kulkuun on lähteminen mukaan politiikkaan. Ajatus tuntui ensin hankalalta, olinhan usein työn vuoksi aivan muualla kuin Naantalissa. Aikaa olisi oman yrityksen ja harrastusten takia kovin vähän. Halusin kuitenkin selvittää, miten kotikaupungissa päätöksiä tehdään. Ei keittiön pöydän ääressä tai naapurin grillijuhlissa pohtiminen toimi muutoin kuin keskinäisen kummastelun vertaistukiryhmänä.

Itselleni tärkein asia on edelleenkin yrittäjyys. Naantali taiteilijoiden kaupunkina ja merellisenä, aivan ehdottomasti parhaana paikkana asua on riittävä syy lukea esityslistat, jopa talousarviot ja toimintasuunnitelmat. Siksi siis politiikka.

Pikkukaupungissa puoluepolitiikalla on verrattain vähän merkitystä. Erityisesti Naantalin laajennuttua vaikuttaa siltä, että suurin painoarvo on mikro-aluepolitiikalla: läppäsilta ei kiinnosta mantereella asuvia eikä keskikaupungin rannat niitä, joilla on oma rauhansa merenrantatontillaan. Lapsiperheiden asioita ajavat enimmäkseen ne, joiden lapset ovat vielä pieniä.

Tunnen itseni onnekkaaksi ollessani tervetullut moniin eri yhteisöihin ja yhdistyksiin, poliittisesta kannasta riippumatta. Siitä luottamuksesta on paikallaan erittäin suuri ja nöyrä kiitos. Luottamus kantaa yksittäisten asioiden yli: on lupa olla omaa mieltään.

Yhteisiä päätöksiä tehdään yhdessä, keskustelemalla ja neuvotellen. Vain näin toimien ei tarvitse voivotella, mitä "ne" oikein aikovat. Yhteistyöhalu ja -kyky ovat tärkeämpiä kuin puoluekanta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, luottamus, yhteistyökyky, alueellisuus, demokratia

Mitä se sulle kuuluu

Lauantai 29.3.2014 - Kristiina Sunell

“Kuntalaissa korostetaan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien suoran vaikuttamisen ja osallistumisen tärkeyttä edustuksellisen demokratian rinnalla.”  Mahtaako pitää paikkansa? Jos kopiot edellä olevan lauseen selaimeen ja sitten haet netistä, saat vastaukseksi ainakin Riihimäen, Muhoksen, Hattulan ja Viitasaaren nettisivut. Joukosta löytyy myös www.kunnat.net. Taitaa siis olla totta.

Eipä haittaa, vaikka et olisi lukenut kuntalakia. Mitä se sinulle kuuluu. Valitsemasi luottamushenkilö on varmasti lukenut sen huolella. Jos hän ei ole ajatustenlukija - sepä olisikin hienoa, vaan tuskin kovin yleistä - hän perehtyisi myös asukkaiden mielipiteisiin voidakseen hoitaa tehtävänsä paremmin.

Tieto on valtaa. Valta voi tuntua valtavalta.

Tiedolla ja avoimuudella ei ole omaa vakituista sijaansa. Ne väistävät helposti. Tilalle tulee luuloa ja epäluuloa. Samat, jotka eivät pidä avoimuutta arvossaan, saattavat olla yllättyneitä ja harmistuneita kohdatessaan omista näkemyksistään poikkeavia mielipiteitä tai valituksia. Valituksia tulee aina - osa meistä tekee niitä harrastusmielessä, ikävä kyllä - mutta olisiko niiden määrä pienempi, mikäli valmistelussa huomioitaisiin useita eri näkökulmia?
Valituksilla ei pidä kiristää. Tiedon panttaaminen on kielteistä vaikuttamista.
Viisasta toimintatapaa ei tarvitse hakea lakikirjasta eikä peilistä. Ympärilleen katsomalla saattaa saada hyviä vinkkejä. Hintana voi olla omasta kannasta luopuminen tai sen tarkistaminen. Se ei ole kovin kallista, arvokasta kylläkin.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                               

Tervetuloa torille

Torikokoukset herättävät tunteita. Pitääkö kaiken aina perustua kylmiin faktoihin, etenkin jos tiedon tilalla on vain arvauksia? Jos ei piittaa, tuskin viitsii osallistua. Jos ei kiinnosta, ei puhu, kuuntele eikä toimi.

En vieläkään ole keksinyt vastausta runsas vuosi sitten esitettyyn, erään useita valtuustokausia luottamustoimia hoitaneen henkilön kysymykseen "Mitä sä siitä välität? Ethän edes asu siellä". Kysymys sinänsä oli hämmentävä. Toinen meistä on luultavasti ymmärtänyt jotain väärin. Kysymys oli tästä kaupungista, mutta viereisestä kaupunginosasta.
Ehkäpä yhteisiä asioita ei hoideta tunteella, vaan ei myöskään aivan tunteettomasti, otsa kurtussa.  Vaaleilla valitut edustajamme toivovat asukkaiden piittaavan sen verran, että motivoituvat äänestämään. Vaikkapa vain siksi, että asuvat täällä.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                       

Korvat auki vaalien välilläkin

"Parempi mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon: kansalaisjärjestöjä kuultava lainsäädännön valmistelussa ja kansalaisille taattava laajin mahdollinen pääsy kaikkien instituutioiden asiakirjoihin"

Laita edellinen lainaus tietokoneen selaimeen ja etsi, montako EU-vaaliehdokasta löydät. Yksi on jopa laittanut näkyville toimintakertomuksia omasta työstään ja sen tuloksista. En piilomainosta henkilöä, vaan julkimainostan hänen toimintatapaansa, Se, jota kiinnostaa kertoa omista tekemisistään, on luultavasti myös valmis huomioimaan toisten ajatuksia. Jokaisesta puolueesta löytynee ainakin yksi, toivottavasti useampi tällainen ehdokas. Muunlaisia edustajia ei mielestäni edes tarvita.

Keskustellaankohan tästä väittämästä seuraavassa torikokouksessa?

 

2 kommenttia . Avainsanat: johtaminen, yhteistyö, valmistelu, päätöksenteko, valittaminen