Olisiko pitänyt

Maanantai 17.10.2022 - Kristiina Sunell

Riskaabelia - vai onko?

Riskien tunnistaminen, niiden toteutumisen todennäköisyys ja toteutumisen seuraus saadaan taulukoitua hienoksi matriisiksi jonka jokainen projektinhallintakurssin käynyt tunnistaa. Luennoilla hereillä olleet ja aiheesta kiinnostuneet osaavat sellaisen laatiakin. Netistä löytyy runsaasti esimerkkejä, laita hakusanaksi "risk probability impact matrix"

Pelkistettynä vaikka näin. Riski: auton alle jääminen pimeällä maantiellä kävellessä. Todennäköisyys: suuri. Seuraus: vammautuminen tai kuolema. Riski on arvioitu, valmista tuli. Tai ehkä ei aivan. Kysymys "entä sitten?" onkin jo jatkokurssin aihe  huomattavasti vaikeamman harjoitustyön kera. Mitä tehdä riskin toteutumisen välttämiseksi tai seurausten lieventämiseksi?  

Olisi pitänyt

Suomen valtion enemmistöomistuksessa oleva energiayhtiö Fortum ilmoitti syyskuussa 2017 aikomuksistaan ostaa saksalaisen Uniperin. Ennen Uniperin osakkeiden ostamista olisi pitänyt tehdä due diligence (riskiarvio) Ei tehty, kuten nyt vuonna 2022 todetaan riskien jo realisoiduttua. 

Riippuvuus Venäjän kaasusta, samalla kun luovutaan ydinvoimasta ja pyritään täysin irti fossiilisesta energiasta, saattaa olla iso riski. Saksan olisi pitänyt käsittää mitä riskejä siihen liittyy ja mitä voisi seurata. Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta sovittiin vain runsas vuosi sen jälkeen kun Venäjä oli miehittänyt Ukrainalta Krimin niemimaan ja aloittanut sodan Itä-Ukrainassa.

Eihän Suomen pääministerinä toiminut henkilö voi lähteä konsultiksi tai hallituksen jäseneksi venäläiseen pankkiin tai energiayhtiöön? Olisihan Ahon ja Lipposen se pitänyt aikoinaan ymmärtää aivan itse. Lipponen toimi putkiyhtiön lobbarina ja konsulttina vuosina 2008–2022, eli aloitti Venäjän hyökättyä Georgiaan ja pesti päättyi Gaspromin selvitystilaan 2022. Entinen pääministeri Esko Aho toimi Venäjän suurimman pankin, Sberbankin hallituksessa vuodesta 2016 vuoden 2022 kevääseen asti. Hän erosi tehtävästään ja kertoo haastattelussa hallituskauttaan olleen muutoinkin jäljellä enää pari kuukautta. 

Krimin miehittäminen oli ryöhkeä ja täysin lainvastainen teko. Olisi ollut helppo nähdä Venäjän jo vuosia itäisessä Ukrainassa käymän sodan pyrkivän luomaan maayhteys Krimille. Olisi pitänyt jo silloin puuttua Venäjän toimintaan paljon päättäväisemmin. Hyvinkin monen tahon olisi jo tuolloin pitänyt havahtua riskeihin ja arvioida suunnitelmansa uudelleen sekä päivittää mahdollinen riskiarvio. 

Ja niin edelleen. 

Olisihan voinut laittaa heijastimen hihaan heilumaan ennen kävelylle lähtemistä, tai jättää kokonaan lähtemättä. 

Niinmuttakun

Ehkä jonkinlainen riskiarvio oli näissä mainituissa tapauksissa tehty, mutta riskiä ei oltu tunnistettu tai sen toteutuminen todettu täysin mahdottomaksi. Kyseenalaistaja tai kritiikkiä esittänyt leimattiin pahanilmanlinnuksi tai russofobiaa potevaksi, idänsuhteiden vaarantajaksi tai muutoin vain tahoksi jonka mielipidettä ei ollut puoluepoliittisista syistä sopivaa kuunnella. 

Hyökkäys on paras puolustus, sanotaan. Jotkin tahot puolustelevat Ahon ja Lipposen toimintaa muistuttamalla Rosatomin valinnan Hanhikiven ydinvoimalatoimittajaksi olleen  Kokoomuksen projekti. Pekka Haavisto oli keskeisessä roolissa sähköverkkojen myymisessä Carunalle. Kyllä muutkin osaavat sössiä energiakysymyksissä. Niinmuttakun.

On autoilijan syytä jos ajaa pimeässä ilman heijastinta kulkevan päälle. Tahallisuuden aste riippuu tietenkin autoilijan puoluekannasta ja automerkistä. Sitäpaitsi naapurin Penakaan ei käytä heijastinta, ei hänellä sellaista ollut viime juhannuksenakaan kun terassilla istui.

Jälkiviisastelu voi olla hyödyllistä, tai sitten ei

Jälkikäteen tehty riskiarvio palvelee vain yhtä tarkoitusta: virheistä oppimista. Projektinhallinnan kurssin viimeiset luennot käsittelevät aihetta "lessons learned". Historialla on taipumus toistaa itseään mikäli jo tapahtuneesta ei opita mitään.

Toisten tekemien virheiden - olipa sitten kysymys valtiosta, puolueesta tai henkilöstä - repostelu oman erinomaisuuden korostamiseen vaikkapa vaalikampanjan vetonaulana ei hyödytä ketään. Ikävä, joskin yleinen keino se toki on jos ei oikein keksi omasta tai edustamansa puolueen toiminnasta mitään kehumisen arvoista eikä liian räikeästi valehdellakaan kehtaisi.

Toistenkin tekemistä virhearvioinneista tai arviointikyvyn vajaakäytöstä voi oppia. Sitä kutsutaan varautumiseksi.

Voiko strategian kierrättää?

Lauantai 31.3.2018 klo 19:25 - Kristiina Sunell

Harmillista - keskiviikkona 28.3.2018 pidettyyn, kaikille kaupunkilaisille tarkoitettuun  strategiakeskusteluun osallistui kovin vähän luottamushenkilöitä eikä asukkaitakaan tapahtuma näyttänyt kiinnostavan. Ketään syyllistämättä voi vain arvella syitä heikolle osallistumiselle ja miettiä miten kiinnostusta saisi lisättyä.

Avoimet yleisötilaisuudet ovat kiitoksen arvoisia osoituksia halusta vuoropuheluun päättäjien ja kaupunkilaisten välillä. Lisää mielipiteitä on helposti saatavissa sosiaalisesta mediasta. Se on syystäkin parjattu, vaan myös hyvät puolensa tarjoava väline jolla selvittää asukkaiden ajatuksia muulloinkin kuin vain yhden yleisötilaisuuden tiimoilla. Poimintoja Naantalin Foorumissa hiljattain tehtyyn kyselyyn saaduista vastauksista:

• Lisää yrityksiä, putiikkeja ja kauppoja toivoi 87 henkeä
• Torin (jo kauan suunniteltua, vaan ei resursoitua) elävöittämistä halusi 71 henkilöä
• Kesäkauden aikaisiin pysäköntiongelmiin ratkaisua kaipasi 68 naantalilaista
• Edullista vuokra-asumista tärkeänä piti nelisenkymmentä vastaajaa

Kenties paras kommentti aiheeseen "strategia" oli toteamus siitä, että kirjallista strategiaa tärkeämpiä ovat käytännön toimet joilla tavoitteisiin päästään. Yllä oleva konkretia lienee mahdollista ryhmittää teemoiksi. Lopusta alkuun - mitä pitää päättää ja millaisin askelin esimerkiksi näihin FB-kyselyyn vastanneiden toivomaan lopputulokseen päästään. Tavoitteita voi kutsua visioksi tai tavoitetilaksi, käytännön toimia strategian jalkauttamiseksi. Sulkevatko jo tehdyt päätökset pois jonkin vaihtoehtoisen tavoitteen tai tavan toimia, ovatko tavoitteet olemassa olevin resurssein toteutettavissa - valinnoista on paikallaan käydä keskustelua kun mahdolliset ja vaihtoehtoiset tulevaisuudenkuvat ovat saaneet luonnosvaiheessa hahmonsa.

Yleisötilaisuuden päivänä osallistuin, monen ympäristö- ja rakennusasioista kiinnostuneen tavoin, lautakunnan kokoukseen joka tällä kertaa pidettiin Turun puhdistamolla. Kokouksessa käydyt keskustelut koskivat niin merialueen tilaa kuin asukasviihtyisyyttäkin. Pöytäkirjassa nämä keskustelut eivät näy. Terveiset lähetettiinkin niiden lautakunnan jäsenten kautta joilla on mahdollisuus käytännössä strategiatyöhön vaikuttaa. 

Kaikkien Kultaranta- niminen strategia ulottuu vuoteen 2020. Miten tavoitteissa ollaan onnistuttu? Mitä pitäisi muuttaa, mitä tehdä toisin? On arvioinnin ja mahdollisesti tarvittavan päivityksen aika. SWOT-analyysin - sisäiset vahvuudet (S) , heikkoudet (W)  ja toistaalta ulkoiset mahdollisuudet (O)  ja uhkatekijät (T) palaset ovat muuttuneet, mutta arvot lienevät samat kuin kolme-neljä vuotta sitten. Edellisellä valtuustokaudella tehdyt Manner-Naantalin osayleiskaavaa koskevat päätökset ja tulossa olevat koulu- ja päiväkotiverkkoa koskevat linjaukset tulevat vaikuttamaan kymmeniä vuosia. 

Lisäisin nykyiseen strategiaan ympäristön yhtenä keskeisistä tavoitelluista vetovoimatekijöistä. Tällä saralla on eniten uhkia ja muutospaineita, mutta myös eniten vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Kiinnittäisin - jälleen kerran - merkittävästi enemmän huomiota nykyisessä strategiassa arvona mainitun avoimuuden käytännön toteuttamiseen. 

Kriittikkiä sopii esittää jos on myös esittää ehdotus paremmaksi toimintatavaksi. Ehdotan siksi nykyisen strategian arvioinnin ja uuden tai uudistetun strategian luonnoksen julkaisemista nettisivustolle. Näin asukkaat saisivat tilaisuuden osallistua niin kaikille tehdyn strategian onnistumisen arviointiin, kuin mahdollisten uusien painopisteiden määrittelyyn.