Tolkun ihmisen ItämeriKeskiviikko 29.1.2020 - Kristiina Sunell Suomen Ympäristökeskus SYKE yllätti 28.1.2020 Facebookissa jakamansa uutisen saatesanoilla: "Kasvava lihan kulutus näkyy Itämerta rehevöittävän typen määrän nousuna HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Typen puhdistaminen jätevesistä kuluttaa myös paljon energiaa ja kemikaaleja. Eläinperäisiä tuotteita vähentämällä jokainen voi vaikuttaa Itämeren tilaan." Helsingin Sanomien artikkelissa otsikolla "Proteiiniruuan suosiminen näkyy jätevesissä, ja seuraukset ovat Itämerelle synkät" todetaan puolestaan "Jätevesiin päätyvä liikaproteiini tulee nykyisin lähinnä lihasta tai eläinproteiineista ylipäätään...." Kuulostaa kieltämättä synkältä. Artikkeli sisältää toki myös hyviä uutisia: Pääkaupunkiseudun puhdistamoihin päätyvistä jätevesistä pystyttäisiin siis tarkoin mittaamaan typen lähteet, jopa sillä tarkkuudella että proteiineista voidaan erottaa josko ne ovat peräisin lihasta ja maidosta vaiko kalasta, soijasta, viljavalmisteista, palkokasveista tai lisäravinteista. Kirjaimellisesti uskomatonta, mutta mitäpä maallikko näistä tietäisi. Tieteellinen tutkimushan edistyy koko ajan. Niin edistyvät myös tilastot, joiden mukaan suomalaisten lihan kulutus on kääntynyt laskuun. Turun Puhdistamolla typen poisto tapahtuu mikrobien ja ilmastuksen avulla. Typestä pystytään biologisiin menetelmien poistamaan yli 80 %. Helsingissä sijaitsevassa Viikinmäen kalliopuhdistamossa käsitellään Helsingin lisäksi myös Vantaan keski- ja itäosien, Keravan, Tuusulan, Järvenpään ja Sipoon, eli yhteensä noin 800 000 asukkaan sekä alueen teollisuuden jätevedet. Tämä puhdistamo poistaa, samaten biologisin menetelmin, typestä noin 90 % Energiaa kyllä kuluu, mutta Viikissä sähkön omavaraisuus on liki 100 % Väittämä "Pääkaupunkiseudun puhdistamoihin jätevesien mukana tuleva typpikuorma on kasvanut tasaisesti vuosikymmenten ajan. Vuodesta 1999 vuoteen 2019 kasvu on ollut jopa 50 prosenttia." saattaa hyvinkin olla totta. Itse asiassa pääkaupunkiseudun kunnat liittyivät keskitettyyn puhdistamoratkaisuun vasta vuonna 2010, joten toimittaja lienee tehnyt ansioituneen tilastoinnin kahdenkymmenen vuoden ajalta ainakin typpikuorman, ehkä myös jätevesien määrän kasvua analysoidakseen. Hän on saattanut huomioida myös ympäristölupakohtaiset teollisuuden jätevesien johtamiset viemäriverkostoon. Näillä määrillä lienee yhteyttä keskenään. Merkittävä osa jäteveden typestä on onnistuttu prosessein poistamaan vasta muutamien viime vuosien aikana. Parempi puhdistamolla kuin suoraan Itämereen kipattuna: viime talven noin 1000 rekkakuormallista saastunutta lunta per päivä tuskin Helsingin edustan meren tilaa paransivat. Turussa näin ei sentään tehdä. Kaupungin tehtävä on osoittaa maalta läjitysalueita niin lumi- kuin ruoppausmassoille. Ylijuoksutukset ovat melkoinen haaste Itämerelle. Jätevesiä purkautuu ajoittain puhdistamattomina mereen vaikka niiden määränpääksi olisi tarkoitettu puhdistamo. Näin tapahtuu esimerkiksi rankkasateiden aikana. Viemäriverkon kapasiteetti ei riitä kuljettamaan kaikkia jäte- ja hulevesiä puhdistamolle. Kaupunkirakenne tiivistyy, asfaltoidun ja kivetyn pinnan osuus lisääntyy, kun taas puistojen ja sora- tai nurmipintaisten alueiden osuus vähenee. Vesi ei imeydy maahan. Puusto haihduttaisi vettä ja samalla puhdistaisi ilmaa. Turussa ongelmaa on ratkottu mm. siniviherkertoimella. Tontin pinta-alasta tulisi noin kolmasosa varata viheralueeksi, kasvillisuutta varten. Siniviherkerroin on tulossa osaksi tontinluovutusehtoja ja rakennuslupia. Se sisältyy myös Helsingin ja Turun kaupunkien yhteiseen Itämeri-toimenpideohjelmaan 2019-2023. Uutta teknologiaa tarvitaan edelleen. Voimavarat ja budjetit kannattaa käyttää todellisten ongelmien ratkaisemiseen. Siinä ollaan jo vähintään erittäin hyvässä alussa. Eri proteiinilähteiden analysointi viemärivedestä vaikuttaa kuitenkin vähintään turhalta, enintään huuhaalta ja pahimmillaan tiedonväritykseltä. Alarmistien (suom. pelottelija) ja denialistien (ongelmien kiistäjien) välistä juopaa ei ole mitään syytä enää lisätä. Tolkun ihminen voi edelleen syödä pihvinsä ja juoda proteiinipirtelönsä. Kaikkea kohtuudella. Terveen järjen käyttöä mieluusti enemmän kuin klikkiotsikoita.
|