Yksin kotona

Tiistai 12.6.2018 - Kristiina Sunell


Subjektiivinen päivähoito-oikeus herättää keskustelua ja kuumentaa tunteita. Puhutaan lasten oikeudesta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Mielestäni kaksivuotias tarvitsee hoivaa ja huolenpitoa, ei täyden työviikon pituista oppivelvollisuutta. Puhutaan siis mieluummin asioista niiden oikeilla nimillä: päivähoito on hoivaa, esikoulu varhaiskasvatusta. Molempia tarvitaan. Tarvitaan myös paljon muuta.

Jotain on pahasti pielessä kun joukko 2-3- vuotiaita pääsee karkailemaan henkilökunnan sitä huomaamatta. Vuonna 2015 uutisoitiin henkilökunnan tarvitsevan kuulosuojaimia. Vuonna 2018 vain todetaan että niitä on päiväkodeissa tarjolla lapsillekin. Liian moni päiväkoti on homepesä. Henkilökunta uupuu, lapsiryhmät ovat suuria. "Näin se menee, ei voi mitään" - onko todellakin kiireellisin ratkaistava asia se, viettääkö kotona olevan vanhemman lapsi päiväkodissa kolme vai viisi päivää viikossa? Jos näin on, päivähoidon saatavuus on vain yksi perheen ongelmista. Eikä välttämättä edes niistä akuutein, vaan mahdollisesti monisyisen ongelmavyhdin tai akuutin tilanteen seuraus, ei syy.

180602_lapsi.jpg

Kesäkuun alussa moni eka- ja tokaluokkalainenkin viettää koko päivän yksin kotona - näin, jos molemmat vanhemmat ovat töissä, ehkä isovanhemmat ja kummitkin. Tilanne on sama koulujen syyslomilla: päivä on pienelle pitkä. Tästä aiheesta ei saa aikaiseksi debattia eriarvoisuudesta, lasten oikeuksista tai turvallisuudesta. Se ei liene poliittisesti riittävän kiinnostava tai on aivan liian suuri (lue:vaatii rahaa) asia ratkaistavaksi. Ehkä jättikoulut saavat aikaan kustannussäästöjä. Reilua olisi palauttaa "ylijäämä" lasten hyväksi. 

Aito huoli pienten lasten ja perheiden hyvinvoinnista edellyttää huomattavasti laajempaa ja kokonaisvaltaisempaa tarkastelua kuin puolue- tai eturyhmäpoliittinen debatti subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Kotona olevien vanhempien toivomus saada lapsensa kokopäiväiseen päivähoitoon ei aiheuttane kunnissa suhteettoman suurta kustannusta. Sosiaalisista ja terveysongelmista kärsivien perheiden tukeminen on monessa kunnassa merkittävästi suurempi haaste. Perhepäivähoitoon panostaminen, huolenpidon ja hoivan tarjoaminen pienissä päiväkotiryhmissä, terveellinen ja turvallinen ympäristö, henkilöstön jaksamisen varmistaminen - mieluusti myös yksin kotona koulun lomien aikana olevista huolehtiminen -  näihin tulee löytyä varoja ja resursseja. 

Avainsanat: päivähoito, varhaiskasvatus, vanhemmuus, lasten oikeudet, yksinäisyys


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini