Tutkimus, tilasto ja tosiasiat

Perjantai 12.2.2021 klo 7:32 - Kristiina Sunell

"Kun TV:tä me katseltiin, hän uskoi jopa mainoksiin" riimitteli 60-luvun klassikko "Hän"

Ajat muuttuvat. Markkinointiviestintä on nykyään suhteellisen luotettavaa. Siitä pitää huolen monitahoinen valvonta. 

Huoli totuuden jälkeisestä ajasta ja vaihtoehtoisista tosiasioista on kuitenkin valtava. Lievää vahvempi varautuneisuus on usein aiheellista, perusteltuakin. 

Koronaviruksen levitessä Suomeen alkuvuonna 2020 perättiin tutkimustietoa suojainten käyttämisen mahdollisesta hyödystä. Sitä sai mitä tilasi. Surullisenkuuluisa maskiselvitys ei suojaimia suositellut. Selvityksen mukaan ne voisivat olla jopa haitallisia. Totta tuokin: voihan joku sitoa kengännauhansakin niin, että kompuroi ja loukkaa itsensä. Selvitystä selviteltiin muutama kuukausi myöhemmin, pääministerin kertoessa taustoista ja loppupäätelmän syistä. Mittatilaustutkimuksen päätelmä oli se mikä oli, koska suojaimia ei tuolloin ollut riittävästi edes terveydenhuollon tarpeisiin. Lisäksi - suojaimista kyseen ollen - ei oltu saatu sitä, mitä hätäännyksen vallassa luultiin tilatun. 

Palkansaajien Keskusliitto ja VATT tutkivat, josko kotitalousvähennys lisäisi työllisyyttä tai vähentäisi harmaata taloutta. Tutkimuksen tekijät unohtivat kysyä aiheesta yrittäjiltä ja kotitalousvähennyksen käyttäjiltä, mutta eipä siinä mitään. Lopputulos oli osittain kuitenkin aivan oikea: ne, joilla on paljon varoja, ostavat palveluja joka tapauksessa. Se, että keskituloisille ja yksin asuville vanhuksille vähennys tulee tarpeeseen, jäi sivuseikaksi. Tähän "tutkimukseen" ei ole juuri palattu, eikä toivottavasti palata edes hallituksen kevään kehysriihessä. 

Esimerkkejä on turha ja ikävä luetella enempää. Löytyvätkö tosiasiat nykyään varmimmin mainoksista, tai onko syytä määritellä sanan "mainos" ja "tutkimus" merkitykset uudelleen?

tilasto.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: informaatiovaikuttaminen, mielipidevaikuttaminen, mittatilaustutkimus

Lisää kirjoituksia