Yhtä mieltä vai yhden mieltä?

Lauantai 28.1.2023 - Kristiina Sunell

Enemmistö päättää. Se on oikeudenmukaista ja demokraattista. Yhtä oikeutettuna ja perusteltuna voi pitää myös vaatimusta kahden kolmasosan määräenemmistöstä, jopa täyden yksimielisyyden edellyttämistä.

Selkeää? Kyllä, ehkä tai sitten ei.

Jaa, ei, tyhjiä, poissa

Joitakin päätöksiä voi olla vaikea puoltaa mutta hankala vastustaakaan. Etenkin vaalien lähestyessä eri puolueiden ja kansanedustajien äänestyskäyttäytymistä saatetaan seurata hieman tarkemmin. Kiusallisesta äänestyksestä pois jättäytyminen saattaakin olla tyhjää ääntä parempi, joskus jopa puolueen johdon suositus. Päätös tehdään annettujen äänten perusteella, joten taktinen poistuminen saattaa olla yksi keino vaikuttaa päätökseen siihen itse näkyvästi osallistumatta. Demokratiaan kai kuuluu tämäkin oikeus, joskin tällaiseen äänestämättömyyspäätökseen katsotaan liittyvän pelillisiä piirteitä. 

Lakiesitysten läpivieminen onnistuu hallitukselta kunhan rivit on ammuttu suoriksi. Puoluekuri rajoittaa yksittäisen kansanedustajan toimintaa, hallituskuri kokonaista puoluetta. Ei toki aina, mutta pääsääntöisesti. 

Hyvässä tapauksessa kansanedustajalle annetaan vapaat kädet äänestää oman mielipiteensä mukaisesti, kuten esimerkiksi Kokoomus onkin tehnyt. Viimeisintä EU-elvytyspakettia vastusti 10 kokoomuksen kansanedustajaa. Toimeentulotuen laajentaminen koskemaan myös laittomasti maassa oleskelevia jakoi myös kokoomuskansanedustajien mielipiteitä: 18 äänesti puolesta, 4 vastaan, yksi tyhjää ja 14 oli poissa äänestyksestä. Kummassakin asiassa päädyttiin hallituksen esityksen mukaiseen lopputulemaan. Yksittäisen kansanedustajan kannalla lienee silti myöhempääkin merkitystä. Kansalainen saattaa tulevissa eduskuntavaaleissa äänestäessään tehdä valintansa kansanedustajan äänestyskäyttäytymisen perusteella. Yhdelläkin äänestyksellä ja äänellä on merkitystä. Demokratia toimii.

Yksimielisyysparadoksi

Laajemmissa, kansainvälisissä päätöksissä yhdellä ainoalla äänellä saattaa olla jopa paljon suurempi merkitys kuin kaikkien muiden äänillä yhteensä. Yksimielisyysvaatimus voi avata täysin toisiinsa liittymättömillä asioilla kaupan käymisen, suorastaan basaarin. Unkari on tästä esimerkki. Turkki koettelee muiden NATO-maiden kärsivällisyyttä, mutta sitäkin enemmän Suomen ja Ruotsin selän notkeutta. 

Yksimielisyyden vaatimus vaikuttaa joissakin tapauksissa perin paradoksaaliselta. Käytännössä vähemmistö päättää etenemisestä, ja vähemmistö voi olla hyvinkin pieni, jopa 1/30. Voisiko olla enää epäjohdonmukaisempaa jos tarkoituksena on yhteisesti hyväksytty ja oikeudenmukainen päätös?

Kyllä voi, valitettavasti. 

"Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto on yksi Yhdistyneiden kansakuntien päättävistä elimistä. Turvallisuusneuvosto on YK:n elimistä ainoa, jonka päätöksenteko sitoo kaikkia jäsenmaita, mikä tekee turvallisuusneuvostosta korkeimman auktoriteetin kansainvälisellä areenalla." YK:n turvallisuusneuvoston pysyvillä jäsenillä (Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat) on veto-oikeus kaikkiin päätöksiin. Turvallisuusneuvoston pysyvillä jäsenmailla on oikeus estää minkä tahansa päätöksen syntyminen. Pysyvät jäsenet ovat myös tuomareita omassa asiassaan, sillä niitä ei jäävätä itseään koskevasta päätöksenteosta.

Yhdistyneiden kansakuntien edeltäjä, Kansainliiton neuvosto päätti erottaa Neuvostoliiton kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 1939. Enää pysyvän jäsenen erottaminen ei olisi mahdollista, sillä 1945 perustetun YK:n jäsenen erottaminen edellyttää yksimielistä päätöstä. YK:n peruskirjaa ei myöskään voida muuttaa ilman turvallisuusneuvoston päätöstä, johon siihenkin saa käyttää veto-oikeutta.

"Demokratiaa puolustetaan useinmiten sillä argumentilla, että se on vähiten huono olemassaolevista yhteiskuntamalleista."

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: konsensus, äänestys, enemmistö. vähemmistö, yksimielisyys

Lisää kirjoituksia