31.12.2018 klo 18:00 - 1.1.2019 klo 02:00Lauantai 29.12.2018 klo 17:17 - Kristiina Sunell Jos "leipäjonojen maassa" pidetään yleisesti hyvänä ideana käyttää noin 20-25 miljoonaa euroa ilotulitusraketteihin, jotka on valmistettu Kiinassa ympäristöstä ja lapsityövoiman hyvinvoinnista piittaamatta, niin olkoon näin. Iloisista paukuista leviää ilmaan tuhti määrä raskasmetalleja, mutta ollaan puhumatta ilmansaasteista edes yhtenä päivänä vuodessa. Pientähän se on teollisuuden päästöihin nähden, joten asetetaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Silmäpolilla on taas tulossa kiireinen ilta. Tuskinpa se johtuu sinänsä ilotulitusraketeista vaan esim. vanhempien piittaamattomuudesta tai yleisestä tyhmyydestä, johon ei mikään valistus ole aikaisemminkaan auttanut, eikä auta. Kirjassa "Darwinin palkinto" on käsitelty aihetta laajemmin. Innokkaimmat paukkujen kannattajat mieltävät lemmikit isompana haittana kuin ilotulitteiden aiheuttaman roskan ja metelin. Varmaankin vahtikoira voidaan korvata riittävällä määrällä ruutia, mutta paukkuraketti ei toimi yksinäisen seurana, saati apukoirana. Huvinsa kullakin. Ilotulitusraketteja voi olla paukuttamatta ja lemmikin voi jättää hankkimatta, sehän on jokaisen oma valinta. Vähimmäisvaatimus kuitenkin: jokaisen yli 10-vuotiaan pitää osata numerot. Aikuiset auttakoon sitä pienempiä katsomaan kellosta ja kalenterista milloin raketteja saa paukutella. Jos kellonajat eivät vielä ole aivan hallussa eikä jostain syystä kykene hahmottamaan päivämäärääkään - eivätkä kaveritkaan osaa auttaa - niin on parasta pysyä kaukana pyroteknisistä härpäkkeistä. Näin, jotta yksien ilosta ei seuraisi monien muiden surua. Vähemmän itsekästä ja enemmän toisilta välittävää tulevaa vuotta aivan kaikille!
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kiina, ympäristö, ilotulitusraketit, käytöstavat, lukutaito, ilonpilaaja, lemmikit, suhteellisuus |
