Jatkojohto ja pätkätyöt

Lauantai 21.6.2014 - Kristiina Sunell


Meillä kaikilla olisi enemmän liksaa, jos jokainen saisi tehdä parhaansa. Ei se sen vaikeampaa ole. Tässä yhteenveto, jatkossa perusteluni.

Valitsemamme päättäjät ovat puoluekannasta riippumatta samaa mieltä kansantalouden kohentamistarpeesta, jopa keinoista. Verotuloja tarvitaan lisää, velaksi otetut elvytyspaketit pitää maksaa. Lamasta nousemiseksi tarvitaan:

  • lisää työpaikkojalisaa_liksaa2.jpg
  • kasvuyrityksiä
  • pidempiä työuria 
  • parempaa työelämän laatua
  • osaavaa johtamista

Pelkillä hokemilla on mahdotonta saada Suomi nousuun. "Ei se maailma niin pyöri, että hyvät tavoitteet toteutuvat itsestään" tai "En mä voi tässä sulle kasvuksi muuttua."

Toteutus ontuu pahasti kun yrityksen johto järkeilee aivan samoin kuin yksittäinen kuluttaja: samalla rahalla pitää saada enemmän itselle, tai mieluiten vähemmällä rahalla vielä enemmän. Finnair hakee säästöjä ulkoistamalla palveluja ja palkkaamalla matkustamohenkilökuntaa muualta kuin Suomesta. Se on toki halvempaa, silä palkat ja niiden sivukustannukset ovat muualla alemmat ja ostovoima kohdillaan. Henkilöstöstä säästämällä yhtiö tekee parempaa, tai ainakin vähemmän huonoa taloudellista tulosta, jonka vuoksi johto pitää saamiaan bonuksia oikeutettuina. Suomalaiset työntekijät eivät näe tilannetta aivan yhtä reiluna. VR Trackin sähkömiehet ovat ilmoittaneet 27.6.2014 alkavasta lakosta, sillä 14 henkilöä irtisanotaan ja koko kunnossapitohenkilökunta lomautetaan. Johtoa palkitaan säästöistä mittavilla bonuksilla. Yhtiön hallituksen pitää osakeyhtiölain mukaan toimia ensisijaisesti yhtiön parhaaksi, joten hallituksessa olevien - mm. Metalliliiton puheenjohtajan - asema on vähintään kaksipiipuinen. Esimerkin yhtiöt ovat valtion, eli meidän kaikkien omistamia, joten tilanne on kaikkiaan jopa kolmipiippuinen. Yksi piipuista ampuu omaan jalkaan. Pätkätyö on seurausta pätkäjohtamisesta.

Epäkohtien luetteleminen parantaa maailmaa yhtä vähän kuin tyhjien mantrojen hokeminen. Varoittavia, osaoptimointiin ja vastakkainasetteluun johtavia esimerkkejä ei tarvitse luetella enempää. Reilu johtaminen tuottaa lisää työpaikkoja, kasvua ja parempaa työelämän laatua. Mitäpä, jos enää ei olisi yhtiön tilikauden mittaiseen tulokseen sidottuja bonuksia, vaan nyt tehtävien päätösten tulevaisuuden seurauksiin sidottuja optioita? Entä jos optioihin olisi oikeus aivan kaikilla, niin johdolla kuin työntekijöilläkin?

Tulevaan tulokseen sidotun palkitsemisen haasteeksi saattaa osoittautua hetkessä eläminen. Yksi euro tänään on saajalleen arvokkaampi kuin puolitoista euroa kahden vuoden päästä. Kärsivällisyyden lisäksi tarvitaan luottamusta, joka on yhtälön varmasti vaikein pala. Oman tekemisen lisäksi muiden motivaatio vaikuttaa kaikkien tulokseen. Arvostaako asiakaspalvelun henkilökunta asiakasta? Tuotetaanko palvelu parhaalla mahdollisella tavalla, vaikka se edellyttäisi joustamista oman toimenkuvan ulkopuolelle? Uskalletaanko tietoa jakaa avoimesti kaikille, tarvitsematta pelätä sen vuotavan keskustelupalstoille ja kilpailjoitten hyödynnettäväksi? Jos toimin kuin yrittäjä ja laitan itseni täysillä likoon, kohdellaanko minua yhtä arvostavasti kuin yhtiön osakasta? Saako joku muu vähemmän, vaikka tekee enemmän, ollaanko oikeudenmukaisia? Superjohtajia on vähän, eikä sellainenkaan yksin pysty takaamaan täydellisesti toimivaa työyhteisöä. Nykyistä parempaan pystytään kuitenkin varmasti, kun jokaisella on motivaatio tehdä parhaansa kokonaisuuden hyväksi.

En ole koskaan kuullut vapaaehtoisten meripelastajien menneen lakkoon. Tietääkseni kukaan ei ole valittanut yötyöstä, pitkäksi venyneestä vuorosta tai työuupumuksesta. Fiksuimmat kipparit saavat miehistöönsä ahkerimmat tyypit. Strategia ei ole salainen, "Mitä ja missä olemme 2020" saa lukea viimeisimmäistä Meripelastajat-lehdestä tulevaisuudenkuvaa (visio), toiminnan tarkoitusta (missio), arvoja sekä toiminta-ajatusta myöden. Strategia on mielestäni hyvä siksikin, että jäsenistö on saanut osallistua sen laatimiseen. Toiminta loppuu, jos seuralla ei ole enää tarkoitusta, tekijöitä eikä tekijöillä tarkoitusta. Suomen Meripelastajat eivät ole yhtiö, ja juuri siksi yritysjohtajalle olisi hyödyksi viettää työssäoppimisjakso jonkin vapaaehtoisjärjestön tuottavassa työssä, mieluiten harjoittelijana. Euromääräisen palkkion puuttuminen yksinkertaistaa yhtälöä. Tulos syntyy vain motivaation kautta. Näin on myös menestyvissä markkinaehtoisesti toimivissa yrityksissä. Eurot ja kilpailukyky seuraavat perässä.

Avainsanat: liiketoiminta, ihmisten johtaminen, motivaatio


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini