Hyvä Suomi ja Leijonat!

Maanantai 27.5.2019 - Kristiina Sunell

Sunnuntai-ilta saattoi venyä pitkäksi: jääkiekon maailmanmestaruusottelua ja europarlamenttivaalien tuloksia jännitettiin monessa kodissa. Sosiaalinen media täyttyi maanantaiaamuna Suomen lipuista, leijonien ja mörköjen kuvista. Maailmanmestaruus herätti näkyvämpää riemua kuin pitkälti ennustetun kaltaiset europarlamenttivaalien tulokset.

Suomalaisille ominainen vähäeleisyys ja nöyryys, jopa itsensä väheksyminen, väistyivät. Ja hyvä näin: menestys oikeuttaa kansallisen itsetunnon kohenemiseen. Todennäköisesti edes Enbuske ei löydä voiton juhlinnasta kriittistä huomautettavaa. Ehkä riemussa on ripaus kovin vanhanaikaisena pidettyä kansallistunnetta, mutta sen mediakin tässä tapauksessa suvainnee.

"EU voitti jääkiekon mestaruuden" - näinkin kävi - mutta juhlat pidettiin Suomen kodeissa ja toreilla. Ilmeneekö urheilussa enemmän yhteisten asioitten ajamisen henkeä kuin politiikassa? Jääkiekko ja muutkin joukkuepelit perustuvat yhteishenkeen, yhdessä tekemiseen ja keskinäiseen reiluuteen. Tarttuisipa tuosta hitunen myös politiikan kentille niin kunnissa, eduskunnassa kuin europarlamentissakin.

Vahvan Euroopan asia on Euroopan parlamenttiin valitulle tärkeä. Euroopan ja oman puolueryhmittymänsä lisäksi jokaisen agendalla on oman kotimaansa edun puolustaminen. Aivan oikeutetusti näin. Maailmanmestarilla riittää haasteita EU:n puheenjohtajakauden alkaessa vain muutaman viikon päästä. 

Onnittelut sekä Suomen Leijonille että Europarlamenttiin valituille! 

Vaalit, taas

Tiistai 21.5.2019 klo 22.03 - Kristiina Sunell

Juuri kun on eduskuntavaaleista toivuttu, niiden tuloksia ja hallituskaavailuja jonkin verran huolestuneena seuratessa, on taas aika äänestää. Kaupungintalon ennakkoäänestyspaikalle mennessäni emmin vielä: pitäisikö äänestää kokenutta konkaria vaiko nuorta ja energistä? Henkilöä jonka tunnen muista yhteyksistä, vaiko vaalikoneen ehdottamaa? Henkilöä, jolla on selkärankaa kertoa rohkeasti oma mielipiteensä vaiko kulissien takana eri ryhmien välillä käytävien neuvottelujen taitavaa diplomaattia? 

Suomi on eurovaaleissa yhtä vaalipiiriä. Suomessa on käytössä suhteellinen vaalitapa, kunnallis- ja eduskuntavaaleista tuttu d'Hondtin menetelmä. Tämän vuoksi voi käydä niin, että suosituimmat ehdokkaat - esimerkiksi vanhat konkarit - tulevat ison äänimääränsä ansiosta valituiksi. Uudet tulokkaat ovat näin vain kasvattamassa suositumpien valintamahdollisuuksia ja heille jää tuloksena ainoastaan vaalikampanjansa maksaminen. Tässä on jotain kuntavaaleista tuttua. Luottamuspaikat, eli kaikkien kuntalaisten edustaminen, jaetaan periaatteessa oikeudenmukaisesti ja henkilön saama äänimäärä huomioiden. Mutta vain periaatteessa, sillä reiluus riippuu siitä kuka ryhmän johtajaksi valitaan. Äänestäjän mielipide saattaa tässä huonoimmillaan jäädä toissijaiseksi.

Mitä kauemmas mennään, sitä etäisemmältä tuntuvat yksittäisen äänestäjän vaikutusmahdollisuudet. Merkitys on kuitenkin suuri: erot ovat toisinaan hiuksenhienoja, vain yhden äänen suuruisia. EU päättää lainsäädännöstä joka ohjaa vahvasti kansallisia päätöksiä. Jokainen äänestäjä päättää siitä, ketkä 13 valittua edustavat Suomen kantaa Europarlamentissa monissa tärkeissä kotimaiseen lainsäädäntöön ja päätöksentekoon liittyvissä kysymyksissä.

Muista äänestää!