Ei puhuta vain maskeista

Torstai 15.10.2020 - Kristiina Sunell

Hallitusta on arvosteltu siitä, että se oli liian hidas laajojen koronatestien toimeenpanossa ja väheksyi suojamaskien käytön tärkeyttä pandemian alussa, kun kasvosuojuksia oli vähän saatavilla ja varattuna terveydenhoitohenkilöstölle. Ministeriä syytetään taposta ja ihmishenkien vaarantamisesta. Näin väittää MTV3:n uutiset. Todellista? Kyllä, vaan ei Suomessa sentään.

Viikko sitten Suomen pääministeri myönsi paljon puhutun maskiselvityksen tuloksen johtuneen suojainten heikosta saatavuudesta. EU:n yhteishankinnoista jäätiin tietokatkoksen, kesälomien tai muun syyn vuoksi pois, ja Huoltovarmuuskeskuksen varaston todellisesta tilanteesta ei oltu perillä. Olisi toki ollut yksinkertaisempaa vain todeta tilanne. Nyt syntyi vaikutelma harhaanjohtamisesta.

Mutta onhan meillä muitakin ongelmia, isompia. Osa niistä voidaan, tai voitaisiin, ratkaista rehellisyydellä ja yhteistyökyvyllä.

Luottamus ansaitaan

Arvostusta ei voi käskeä, se pitää ansaita. Luottamuksesta voi sanoa samaa. Saako hallitus tai sen ministeri/t ylipäätään esittää tarkoitushakuisia päätelmiä asioista, jota tulisi voida tarkastella objektiivisesti ja tosiasioitten valossa? Viime aikoina esimerkiksi tapaukset omistajaohjaus-Suomen Posti ja ulkoministeri-AlHol. Hengityssuojainselvityksen tarkoituksenmukaistamista ei olisi enää tähän jatkumoon tarvittu.

Kuka käskee ja kuka vastaa?

Keväällä ei tiedetty mikä taho vastaa Helsinki-Vantaan lentokentän koronaopastuksesta ym. joten Finavia, Traficom, STM, THL, Vantaan kaupunki (ja mahdollisesti muutkin) totesivat että tuli informaatiokatkos. Ikävää, olipa tuo totta tai ei.

Perustuslakivaliokunnan puoleen käännytään silloin kun se koetaan tarkoitukseen sopivaksi. Aina sitä ja sen kantaa ei hallitus katso tarpeelliseksi kuulla: EU:n koronatukipakettia koskeva kanta jätettiin jopa täysin huomioimatta. Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta, eikä perustuslakivaliokunnallakaan näytä sananvaltaa olevan.

Miten asoitten hoitaminen voisi onnistua, jos edes ministeritason päättäjät tai heidän avustajaryhmänsä eivät tiedä omista, laitostensa, virkamieskunnan tai valiokuntiensa rooleista, vastuista ja niiden jaosta, tai eivät piittaa niistä?

Värikkäät valinnat

Asia kuin asia politisoituu. Ei siinä mitään - politiikkaa kun tehdään. Hallituksen ja koko demokratian uskottavuus kuitenkin kärsii, kun virkanimitykset ovat vahvasti puoluepoliittisia. Pätevät hakijat sivuutetaan jopa sen puolueen toimesta joka ennen eduskuntavaaleja piti tällaista menettelyä demokratian vastaisena.

Mielenosoittajat eivät noudata itse poliisille toimittamaansa suunnitelmaa, eivätkä poliisin tunteja jatkunutta poistumiskehoitusta, ja seurauksena on lievien voimatoimien käyttö. Syyteharkintaan joutuukin - poliisi. Lakien noudattaminen on subjektiivista, samoin niiden rikkomisen seuraamusten harkinta. Tarvitaanko yleisillä vaaleilla valittua eduskuntaa säätämään lakeja, poliisia niiden noudattamista valvomaan, tai oikeuslaitosta sanktiomaan lakien rikkominen?

Älä ota sitä henkilökohtaisesti

Mikäli oppositio esittää aiheellisen kysymyksen, siitä loukkaannutaan, jopa vihastutaan. Olkiukkojen rakentamiseen käytetään energiaa. Epäkohdien ratkaisemiseen - kuten työttömyystilanne - ei aika oikein riitäkään. Sen sijaan että keskusteltaisiin työllisyydestä, lietsotaan vastakkainasettelua ja syytetään elinkeinoelämää “yhteiskuntavastuun puuttumisesta”.

Onko sitten valtion yli 30 % omistama Nesteen Naantalin jalostamo toiminut yhteiskuntavastuuttomasti päättäessään lakkauttaa jalostamon? No, myönnettäköön -  Kaipolan tehtaan sulkeminen, kuten Naantalin jalostamon lakkauttaminenkin, tulivat varmasti pyytämättä, mutta eivät varoituksetta eivätkä varsinkaan yllätyksenä. Silmien ja korvien sulkeminen ikäviltä tulevaisuudenkuvilta ei auttanutkaan. Onneksi Meyer'in telakan jälkeistä aikaa voidaan vielä muutama vuosi miettiä rauhassa.

Tilanne vähän muuttui, tai sitten ei, ja sekin vähän riippuu

Kesällä Skopjen lennoilla Suomeen tuli runsaasti koronatartuntoja. Muutaman koronalennon ja 60 Turun seudulle tuodun koronatartunnan jälkeen lennot keskeytettiin. Runsas kuukausi sitten ilmoitettiin, että “lentoyhtiö on tehnyt päätöksen, että lennoille edellytetään negatiivista koronatestitulosta”.  Totta vai ei? Viime lauantaina Skopjesta saapui jälleen koronalento. Ketään ei oltu testattu Skopjessa ennen koneeseen päästämistä, eikä Turussakaan tarvinnut testiin mennä jos ei halunnut. Seitsemän todettua tartuntaa, kymmeniä altistuneita.
Huomenna, perjantaina Turkuun laskeutuu seuraava Skopjen lento.

Samaan aikaan samassa Suomessa: Yli 20 hengen kokoontumisrajoitus yksityistilaisuuksissa, Vaasassa 10 hengen rajoitus. Ravintoloita syytetään koronan levittämisestä ja niiden elinkeinon harjoittamisesta tehdään mahdotonta. Yhteiskuntavastuu ja vastuu ihmisten terveysturvallisuudesta koskee ravintoloitsijoita, mutta eikö valittuja halpalentoyhtiöitä?

Koronatilanne tuo esille johtamisen ja johdonmukaisuuden puutteiden seurauksia, joista olisi normaalioloissakin suurta haittaa. Perustavanlaatuisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää nöyryyttä myöntää virheet ja kykyä oppia niistä. Vain näin varmistetaan hyvinvointivaltion ja demokratian toimivuuden edellytykset. 

Vaalit, taas

Tiistai 21.5.2019 klo 22.03 - Kristiina Sunell

Juuri kun on eduskuntavaaleista toivuttu, niiden tuloksia ja hallituskaavailuja jonkin verran huolestuneena seuratessa, on taas aika äänestää. Kaupungintalon ennakkoäänestyspaikalle mennessäni emmin vielä: pitäisikö äänestää kokenutta konkaria vaiko nuorta ja energistä? Henkilöä jonka tunnen muista yhteyksistä, vaiko vaalikoneen ehdottamaa? Henkilöä, jolla on selkärankaa kertoa rohkeasti oma mielipiteensä vaiko kulissien takana eri ryhmien välillä käytävien neuvottelujen taitavaa diplomaattia? 

Suomi on eurovaaleissa yhtä vaalipiiriä. Suomessa on käytössä suhteellinen vaalitapa, kunnallis- ja eduskuntavaaleista tuttu d'Hondtin menetelmä. Tämän vuoksi voi käydä niin, että suosituimmat ehdokkaat - esimerkiksi vanhat konkarit - tulevat ison äänimääränsä ansiosta valituiksi. Uudet tulokkaat ovat näin vain kasvattamassa suositumpien valintamahdollisuuksia ja heille jää tuloksena ainoastaan vaalikampanjansa maksaminen. Tässä on jotain kuntavaaleista tuttua. Luottamuspaikat, eli kaikkien kuntalaisten edustaminen, jaetaan periaatteessa oikeudenmukaisesti ja henkilön saama äänimäärä huomioiden. Mutta vain periaatteessa, sillä reiluus riippuu siitä kuka ryhmän johtajaksi valitaan. Äänestäjän mielipide saattaa tässä huonoimmillaan jäädä toissijaiseksi.

Mitä kauemmas mennään, sitä etäisemmältä tuntuvat yksittäisen äänestäjän vaikutusmahdollisuudet. Merkitys on kuitenkin suuri: erot ovat toisinaan hiuksenhienoja, vain yhden äänen suuruisia. EU päättää lainsäädännöstä joka ohjaa vahvasti kansallisia päätöksiä. Jokainen äänestäjä päättää siitä, ketkä 13 valittua edustavat Suomen kantaa Europarlamentissa monissa tärkeissä kotimaiseen lainsäädäntöön ja päätöksentekoon liittyvissä kysymyksissä.

Muista äänestää! 

Viisi väärää väittämää

Sunnuntai 30.11.2014 - Kristiina Sunell

Suomesta puuttuu johtamistaitoa. Tästä toteamuksesta vallitsee laaja yksimielisyys, keinoista tilanteen parantamiseksi on näennäisesti pulaa. Jatkossa kooste mielestäni hölmöimmistä väittämistä, joista aiheutuu suuri osa motivaatiopulasta ja huonosta työilmapiiristä. Aloitetaan näistä:

Keskeneräisistä asioista ei pidä huudella

Eipä pidäkään, jos on töissä pörssiyhtiössä. Kaikkien osakkeenomistajien pitää saada tasapuolisesti sama tieto, samaan aikaan. Osakeyhtiölaki määrää vastaavan käytännön pienempiinkin yrityksiin.

Kaikki yritykset eivät kuitenkaan ole pörssissä, eivätkä kaikki työpaikan asiat tai tekeminen kuulu pörssin tiedotussäännön piiriin. Turhantärkeily ja tiedon pihtaaminen ovat pienten ja keskisuurten yrityksen yleinen ongelma. Jos ei jokin suunnitelma tai tekeminen ole erityisestä syystä salainen, se voi hyvin olla yrityksen sisällä julkinen.

Pomo tietää kaiken

Johtaja vastaa kokonaisuudesta. Jos hän tietäisi ja osaisi kaiken, eipä tarvittaisi kuin lisää samanlaisia ja asiakkaat olisivat oikein tyytyväisiä. Tietotyössä on vähitellen myönnetty kunkin asiantuntijan oman osaamisen merkitys - mutta miksi vain tietotekniikan yrityksissä? Jokaisen osaaminen tuo lisää erilaisia näkökulmia ja auttaa näkemään kokonaisuuden eri puolilta.

Vaativinta on pystyä kuuntelemaan yrityksen kyseenalaistajaa, häntä joka tokaisee ensimmäiseksi "ei tästä tuotteesta tai projektista mitään tule". Kiusaus vaientaa sarkastinen kyynikko on kieltämättä suuri. Ainahan tuo noin sanoo. Tuleeko kysyttyä, miksi? Tai keskusteltua hänen ehdottamistaan vaihtoehdoista?

Jos johto ei pysty ideaa omilleen selittämään tai myymään, se on luultavasti huono. Sekä johto, että idea. Vastaväitteet saattavat jalostaa projektia. Vähintäänkin avoin keskustelu eri vaihtoehdoista poistaa turhaa jälkikäyntiä kahvihuoneessa.

Työkaverit eivät ole kavereita, asiakkaat vielä vähemmän

Haluaisitko itse viettää kolmanneksen jokaisesta arkipäivästä, keskimäärin 40 tuntia viikossa, ikävien ihmisten seurassa vain siksi, että on pakko? Jos omat hommasi ovat hyvässä mallissa ja jää aikaa ottaa rennommin, voisitko kuvitella auttavasti kaveria vai toteatko kylmästi, että ei kuulu toimenkuvaan?

Olen yrittäjänä onnellisessa asemassa. Ideatyyppinä oma työhyvinvointini rakentuu sille, että arkipäivän työ on oma valintani. Jokainen asiakas on valinnut meidät, koska tuotteet ovat hyviä ja toiminta reilua. Satunnaiset vastoinkäymiset voidaan selvittää, sillä asiat ovat asioita, ihmiset ihmisiä. Sama pätee työkavereihin.

Strategia on johtoryhmää varten

Visio ja missio ovat juhlavia sanoja. Toivottu tulevaisuus ja yrityksen tehtävä tarkoittavat aivan samaa. Monimutkaisten käsitteiden avaaminen on terveellinen harjoitus. Kun koko porukka tietää, mitä ollaan tekemässä ja miksi, löytyy motivaatio huomattavasti helpommin.

Johto kantaa vastuun tehdyistä valinnoista ja päätöksistä. Seurauksista saavat nauttia tai kärsiä kaikki. Siksi ei ole huono ajatus kuunnella koko porukkaa valintoja tehtäessä. On vaikea sitoutua päämääriin, joihin ei tunne itsellään olevan mitään mahdollisuutta vaikuttaa.

Pomo vastaa työilmapiiristä

Toki johto vastaa työilmapiiristä. Se tekee sitä ensimmäiseksi omalla esimerkillään, enkä tarkoita varoittavaa esimerkkiä. Jos joudut toistelemaan päivittäin, miten murheellista töissä on (tietenkin vain valittamalla siitä lähimmälle työkaverillesi), voit olla varma surkeuden leviämisestä.

Ikävä tilanne ei ole "fantastinen haaste", pakkomyönteisyys on teennäistä ongelmien peittelyä. Tosiasioitten kiistäminen ei muuta epäonnistumista onnistumiseksi, vaan eipä sitä tee jatkuva valittaminenkaan. Vaihtoehdon esittäminen on hyvä askel oikeaan suuntaan. Toisinaan uusi suunta voi merkitä aivan omaa, uutta alkua: Suomessa on noin 170.000 yksinyrittäjää. Verkottuminen muiden kanssa on usein hyvä vaihtoehto, jonka myötä kukin vastaa omista toimintaperiaatteistaan - myös työilmapiiristä.

Jatkojohto ja pätkätyöt

Lauantai 21.6.2014 - Kristiina Sunell

Meillä kaikilla olisi enemmän liksaa, jos jokainen saisi tehdä parhaansa. Ei se sen vaikeampaa ole. Tässä yhteenveto, jatkossa perusteluni.

Valitsemamme päättäjät ovat puoluekannasta riippumatta samaa mieltä kansantalouden kohentamistarpeesta, jopa keinoista. Verotuloja tarvitaan lisää, velaksi otetut elvytyspaketit pitää maksaa. Lamasta nousemiseksi tarvitaan:

• lisää työpaikkoja
• kasvuyrityksiä
• pidempiä työuria 
• parempaa työelämän laatua
• osaavaa johtamista

Pelkillä hokemilla on mahdotonta saada Suomi nousuun. "Ei se maailma niin pyöri, että hyvät tavoitteet toteutuvat itsestään" tai "En mä voi tässä sulle kasvuksi muuttua."

Toteutus ontuu pahasti kun yrityksen johto järkeilee aivan samoin kuin yksittäinen kuluttaja: samalla rahalla pitää saada enemmän itselle, tai mieluiten vähemmällä rahalla vielä enemmän. Finnair hakee säästöjä ulkoistamalla palveluja ja palkkaamalla matkustamohenkilökuntaa muualta kuin Suomesta. Se on toki halvempaa, silä palkat ja niiden sivukustannukset ovat muualla alemmat ja ostovoima kohdillaan. Henkilöstöstä säästämällä yhtiö tekee parempaa, tai ainakin vähemmän huonoa taloudellista tulosta, jonka vuoksi johto pitää saamiaan bonuksia oikeutettuina. Suomalaiset työntekijät eivät näe tilannetta aivan yhtä reiluna. VR Trackin sähkömiehet ovat ilmoittaneet 27.6.2014 alkavasta lakosta, sillä 14 henkilöä irtisanotaan ja koko kunnossapitohenkilökunta lomautetaan. Johtoa palkitaan säästöistä mittavilla bonuksilla. Yhtiön hallituksen pitää osakeyhtiölain mukaan toimia ensisijaisesti yhtiön parhaaksi, joten hallituksessa olevien - mm. Metalliliiton puheenjohtajan - asema on vähintään kaksipiipuinen. Esimerkin yhtiöt ovat valtion, eli meidän kaikkien omistamia, joten tilanne on kaikkiaan jopa kolmipiippuinen. Yksi piipuista ampuu omaan jalkaan. Pätkätyö on seurausta pätkäjohtamisesta.

Epäkohtien luetteleminen parantaa maailmaa yhtä vähän kuin tyhjien mantrojen hokeminen. Varoittavia, osaoptimointiin ja vastakkainasetteluun johtavia esimerkkejä ei tarvitse luetella enempää. Reilu johtaminen tuottaa lisää työpaikkoja, kasvua ja parempaa työelämän laatua. Mitäpä, jos enää ei olisi yhtiön tilikauden mittaiseen tulokseen sidottuja bonuksia, vaan nyt tehtävien päätösten tulevaisuuden seurauksiin sidottuja optioita? Entä jos optioihin olisi oikeus aivan kaikilla, niin johdolla kuin työntekijöilläkin?

Tulevaan tulokseen sidotun palkitsemisen haasteeksi saattaa osoittautua hetkessä eläminen. Yksi euro tänään on saajalleen arvokkaampi kuin puolitoista euroa kahden vuoden päästä. Kärsivällisyyden lisäksi tarvitaan luottamusta, joka on yhtälön varmasti vaikein pala. Oman tekemisen lisäksi muiden motivaatio vaikuttaa kaikkien tulokseen. Arvostaako asiakaspalvelun henkilökunta asiakasta? Tuotetaanko palvelu parhaalla mahdollisella tavalla, vaikka se edellyttäisi joustamista oman toimenkuvan ulkopuolelle? Uskalletaanko tietoa jakaa avoimesti kaikille, tarvitsematta pelätä sen vuotavan keskustelupalstoille ja kilpailjoitten hyödynnettäväksi? Jos toimin kuin yrittäjä ja laitan itseni täysillä likoon, kohdellaanko minua yhtä arvostavasti kuin yhtiön osakasta? Saako joku muu vähemmän, vaikka tekee enemmän, ollaanko oikeudenmukaisia? Superjohtajia on vähän, eikä sellainenkaan yksin pysty takaamaan täydellisesti toimivaa työyhteisöä. Nykyistä parempaan pystytään kuitenkin varmasti, kun jokaisella on motivaatio tehdä parhaansa kokonaisuuden hyväksi.

En ole koskaan kuullut vapaaehtoisten meripelastajien menneen lakkoon. Tietääkseni kukaan ei ole valittanut yötyöstä, pitkäksi venyneestä vuorosta tai työuupumuksesta. Fiksuimmat kipparit saavat miehistöönsä ahkerimmat tyypit. Strategia ei ole salainen, "Mitä ja missä olemme 2020" saa lukea viimeisimmäistä Meripelastajat-lehdestä tulevaisuudenkuvaa (visio), toiminnan tarkoitusta (missio), arvoja sekä toiminta-ajatusta myöden. Strategia on mielestäni hyvä siksikin, että jäsenistö on saanut osallistua sen laatimiseen. Toiminta loppuu, jos seuralla ei ole enää tarkoitusta, tekijöitä eikä tekijöillä tarkoitusta. Suomen Meripelastajat eivät ole yhtiö, ja juuri siksi yritysjohtajalle olisi hyödyksi viettää työssäoppimisjakso jonkin vapaaehtoisjärjestön tuottavassa työssä, mieluiten harjoittelijana. Euromääräisen palkkion puuttuminen yksinkertaistaa yhtälöä. Tulos syntyy vain motivaation kautta. Näin on myös menestyvissä markkinaehtoisesti toimivissa yrityksissä. Eurot ja kilpailukyky seuraavat perässä.

Mitä se sulle kuuluu

Lauantai 29.3.2014 - Kristiina Sunell

“Kuntalaissa korostetaan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien suoran vaikuttamisen ja osallistumisen tärkeyttä edustuksellisen demokratian rinnalla.”  Mahtaako pitää paikkansa? Jos kopiot edellä olevan lauseen selaimeen ja sitten haet netistä, saat vastaukseksi ainakin Riihimäen, Muhoksen, Hattulan ja Viitasaaren nettisivut. Joukosta löytyy myös www.kunnat.net. Taitaa siis olla totta.

Eipä haittaa, vaikka et olisi lukenut kuntalakia. Mitä se sinulle kuuluu. Valitsemasi luottamushenkilö on varmasti lukenut sen huolella. Jos hän ei ole ajatustenlukija - sepä olisikin hienoa, vaan tuskin kovin yleistä - hän perehtyisi myös asukkaiden mielipiteisiin voidakseen hoitaa tehtävänsä paremmin.

Tieto on valtaa. Valta voi tuntua valtavalta.

Tervetuloa torille

Korvat auki vaalien välilläkin

"Parempi mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon: kansalaisjärjestöjä kuultava lainsäädännön valmistelussa ja kansalaisille taattava laajin mahdollinen pääsy kaikkien instituutioiden asiakirjoihin"

Laita edellinen lainaus tietokoneen selaimeen ja etsi, montako EU-vaaliehdokasta löydät. Yksi on jopa laittanut näkyville toimintakertomuksia omasta työstään ja sen tuloksista. En piilomainosta henkilöä, vaan julkimainostan hänen toimintatapaansa, Se, jota kiinnostaa kertoa omista tekemisistään, on luultavasti myös valmis huomioimaan toisten ajatuksia. Jokaisesta puolueesta löytynee ainakin yksi, toivottavasti useampi tällainen ehdokas. Muunlaisia edustajia ei mielestäni edes tarvita.

Keskustellaankohan tästä väittämästä seuraavassa torikokouksessa?

Vaihda kanavaa

Torstai 21.3.2013 - Kristiina Sunell

En juurikaan katsele televisiota, paitsi ehtiessäni suosikkisarjani Emmerdalen ja uutiset. Jälkimmäinen vaikuttaa uusinnoilta:

• Tulopoliittisissa neuvotteluissa ei vieläkään tulosta
• Jotain jonkin euromaan tukipaketin tarpeesta
• Ennuste Suomen talouden kasvusta hiipuu
• Kylmä sää jatkuu

Ei mitään kovin positiivista, eikä sinänsä mitään uuttakaan. Onneksi on mainokset. Tänään bongasin varsinaisen mainoshelmen: Suomi on yhtä.

Kappas, näinkö mainostoimistot ovat oivaltaneet tärkeimmät asiat poliitikkoja paremmin?

Mainosviestin idea liittyi jääkiekon MM- kisoihin. Meille suomalaisille on tärkeää, että voitamme.Yhdessä. Siinä on järkeä.

Toisin kuin luulisi, politiikka toimii päinvastaisella tavalla. Tupo- neuvottelut ovat armotonta puuhaa: on aivan sama, mikä koko pelin lopputulos on, kunhan yksittäinen pelaaja voittaa. Vaikka vain hetkeksi. Palkkojen nousu merkitsee vääjäämättä kustannusten nousua. Ostovoima ei kasva mihinkään.

Varsinainen kysymys on, miten puoliaikojen välinen peli pelataan, jotta ei koko joukkue lopulta istu vilttiketjussa.

Katsokaa mainoksia ja jääkiekkoa. Kanavaa kannattaa vaihtaa uutisten ajaksi.