Asemakaavoituksen vähäisyys ja merkittävyys

Torstai 5.3.2020 - Kristiina Sunell

Miksi niin kiire?

Naantalin hallintosääntöä uudistettiin viimeksi nykyisen valtuustokauden alussa, 5.6.2017. Sen päivittäminen on maanantaina 9.3.2020 kokoontuvan kaupunginhallituksen listalla heti ensimmäisenä kohtana. Aikataulu on kiireellinen: muutokset halutaan voimaan jo parin viikon päästä, 1.4.2020. Looginen muutosajankohta saattaisi kuitenkin olla seuraavan valtuustokauden alku, runsaan vuoden päästä. Miksi kiire?

"Yhtenä keskeisimmistä muutoksista esitetään asemakaavoitusprosessin keventämistä eli nopeuttamista, erityisesti merkitykseltään vähäisissä asemakaavoissa ja niiden muutoksissa. Tämä tarkoittaa muutoksia niin valmistelusta vastaaviin kuin päättäviin tahoihin."

Asemakaavoista päättää nykyään 43 hengen valtuusto, joka tekee päätöksen kaupunginhallituksen ja lautakuntien valmistelutyön perusteella. Keventäminen eli nopeuttaminen merkitsisi sitä, että asemakaavoja ei enää viedä valtuustoon, paitsi jos ne ovat suurempia kuin Finlandia-talo. Tästä tietenkin selviää palastelemalla asemakaavat sopivan kokoisiksi.

Paljonko on paljon, minkä verran on vähän?

"Neuvotteluissa on sovittu, että vähäisen asemakaavamuutoksen kerrosneliömäärän pinta-alaraja on 3 000 m². Asemakaavan tai asemakaavamuutoksen vähäisyys tai merkittävyys arvioidaan ja päätetään kulloinkin kaavan käynnistämisen yhteydessä."

Kerrosneliöt - 3000 - on konkreettinen luku. Käytännössä se vastaa noin kahtakymmentä omakotitaloa, kahta kerrostaloa tai yhtä suurta liikekeskusta. Oletan "kerrosneliömäärä" käsitteen olevan yhtä kuin "rakentamisen kokonaismäärä". Parkkipaikkoja ja mahdollisia tiejärjestelyjä ei huomioida, vaikka niiden sijoittelu saattaa olla kokonaisuuden kannalta huomattava.

Vähäisyys ja merkittävyys ovat erittäin subjektiivisia käsitteitä. Esimerkiksi lainsäädännössä käsite "merkittävä haitta" on subjektiivinen: haitan aiheuttajan mielestä haitta saattaa olla olematon, siitä kärsivän näkökulmasta huomattavan suuri. Asemakaavoituksessa saattaa nyt olla edessä samankaltainen tilanne. Manner-Naantalin oikeusvaikutteinen osayleiskaava on jo nyt vähentänyt puistoja, viher- ja virkistysalueita. Haitta kohdistuu Manner-Naantalin asukkaisiin, mutta ei vaikuta merkittävästi - jos edes lainkaan - muissa Naantalin osissa asuviin.

Kuka arvioi?

Kaupunginhallitus siis arvioisi vähäisyyttä ja merkittävyyttä tapauskohtaisesti.

Kaupunginhallituksen konsernijaoston toimivaltaan puolestaan tulisi muutoksen myötä kuulumaan ohjata yleiskaavojen sekä asemakaavojen ja ranta-asemakaavojen laadintaa.

sidonnaisuus_kuva.png

Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kukin puolue saa päättää omista edustajistaan kaupunginhallituksessa, joko henkilön äänimäärän tai muun kriteerin perusteella. Konsernijaostossa on 9 jäsentä, joskin kaksi heistä on myös kaupunginhallituksen jäseniä. Asemakaavoituksesta päättäisi siis 18 henkeä aiemman 43 luottamushenkilön sijaan.

Kaupunginhallituksen äänestysten tulos on tälläkin valtuustokaudella ollut helposti ennustettava: äänin 5-6 tehdyt päätökset ovat toki enemmistöpäätöksiä. Lautakuntien päätökset voidaan sivuuttaa käyttämällä otto-oikeutta. Tulisiko merkittävät päätökset tehdä vähäistä suuremmalla enemmistöllä? Rakennettuun ja rakentamattomaan ympäristöön liittyvät päätökset ovat peruuttamattomia ja kauaskantoisia.Kuntalaisen näkökulmasta paras ratkaisu olisi pitää päätökset valtuuston 43 luottamushenkilön harkittavina, niiden jotka ovat kuntalaisten vaaleissa valitsemia ja toimivat saamansa äänimäärän tuomalla mandaatilla niin Naantalin eri osiessa asuvien, kuin eri puolueidenkin edustajina. 

Kaupunginhallituksen 9.3.2020 kokouksen esityslista on tässä linkissä. 

1 kommentti . Avainsanat: hallintosääntö, kaavoitus, asemakaava, päätöksenteko, demokratia, valtuusto, kaupunginhallitus

Päätetäänkö nyt Kailon uimarannasta?

Lauantai 11.1.2020 klo 7:06 - Kristiina Sunell

kailo_uimaranta.jpg

190327_kailo_asemakaavamuutos.jpgKaupunginhallitus kokoontuu maanantaina 13.1.2020 jälleen keskustelemaan, ehkä jo päättämään Kailon uimarannan kohtalosta. Viime vuoden lopulla päädyttiin pyytämään Muumimaailman kantaa siitä, tarvitseeko yhtiö koko hiekkarannan maksulliseen huvipuistokäyttöön, vai voisiko edes osa aurinkoisen puolen rannasta jäädä edelleen vapaaseen virkistyskäyttöön. Maa-alueen omistaa Naantalin kaupunki.

Asian käsittelyjärjestys on erikoinen, joskaan ei nykyisten toimitatapojen mukaisena aivan uusi. Tehtäessä päätöksiä alueitten kaavamuutoksista, niiden vuokraamisesta sekä vaikutuksesta kaupunkikuvaan ja virkistyskäyttöön kuullaan valikoivan herkällä korvalla hyötyä saavia yhtiöitä. Asukkaiden ääni kuuluu huomattavasti huonommin. Tästä esimerkkeinä entisen linja-autoaseman tontin viereinen Vapaa-aikatulli (Naantalin Teatterin pian poistuva toimitila), Asemapäällikön talon viereisen tulevan parkkipaikan vuokrauskuviot ja Tallinpuiston metsikkö kallioineen. Liian ripeä ja laaja Naantalin keskusta-alueen lähellä sijaitsevien virkistysalueitten, vapaitten rantojen ja puistojen karsiminen ei ole viisasta.

Muumimaailman 19.11.2019 päivätty vastine on kaupunginhallituksen esityslistan liitteenä:

"ASIA: KAILON KAAVA
Naantalin kaupunginhallitus on 28.10.2019 päättänyt seuraavaa:

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan muutetun ehdotuksen ja päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi Muumimaailma Oy:n kanssa käytäviä neuvotteluja varten, jotta tiedetään tarvitseeko yhtiö koko osayleiskaavaan merkittyä uimaranta-aluetta omien suunnitelmiensa toteuttamiseen.

Muumimaailma Oy hallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan 19. marraskuuta 2019 ja tehnyt seuraavan sisältöisen päätöksen:

Muumimaailma Oy on esittänyt hakemuksen kaavoituksen käynnistämiseksi Kailon saarella turvatakseen yhtiön kehittämisen tulevina vuosikymmeninä. Samassa yhteydessä yhtiö on esittänyt perusteluiksi mm. nykyisen vuokra-alueen rakennusoikeuden loppuminen ja soveltuvien alueiden vähäisyys rakentamiselle sekä teemapuistotoiminnan osalta tarpeellisesta jatkuvasta kehittymisestä ja uudistumisesta. Lisäksi on esitetty joitakin mahdollisia ideoita ja luonnoksia. Yhtiö on korostanut koko prosessin aikana, ettei sillä ole valmiita suunnitelmia tai päätöksiä mahdollisen lisäalueen osalta.

Naantalin kaupungin ja Muumimaailma Oy välisessä vuokrasopimuksessa koskien Kailoa, päivätty 8. kesäkuuta 2017, todetaan kohdassa 8, että;

Naantalin kaupunki varaa Muumimaailma Oy:lle aluelaajennusta varten Kailon saarella Manner-Naantalin osayleiskaavassa matkailukäyttöön osoitettavat RM-alueet, joko muumitoiminnan laajentamiseksi tai muunlaisen vierailukohteen perustamiseksi.

Tämän perusteella yhtiö ei näe tarpeelliseksi muuttaa nyt esitettyä kaavaluonnosta. Yhtiö muistuttaa myös, että ennen alueiden hallinnan siirtymistä, yhtiön tulee esittää kaupungille suunnitelmat ja perusteet laajennusalueiden tarpeesta, jonka jälkeen osapuolten tulee vielä solmia alueista erillinen vuokrasopimus. Tässä vaiheessa voidaan tarkemmin ottaa kantaa mahdollisista kaava-alueen sisällä olevista rajauksista."

Nyt käsiteltävä on - teoriassa - kaksi eri asiaa: 1) Kailon saaren kaavamuutos ja 2) Kailon saaren alueitten vuokraaminen. Naantalin asukkaat ovat valitettavasti edustajiensa välityksellä maalanneet itsenä nurkkaan vastineessa mainitussa, jo 8.6.2017 tehdyssä vuokrasopimuksessa.
Mikään yhtiö ei tee, tai sen ei pitäisi tehdä, kaavamuutoksia. Aloitteen tekijänä yhtiö voi toki olla, ja on asiallista kuulla mielipide. Päätöksiä tekee Naantali luottamushenkilöidensä välityksellä. On hyvää hallintoa palauttaa asia uudelleen valmisteltavaksi, kuten kaupunginhallitus jo 28.10.2019 tekikin. Näin ollen ratkaisu on selkeä: 
  • Tehdään kaavamuutos, jossa nykyinen uimaranta ja nuotiopaikka jäävät edelleen vapaaseen virkistyskäyttöön ja se merkitään yksiselitteisesti myös asemakaavaan. Niiden merkitä on tuolloin jotain muuta kuin RM, esimerkiksi puisto tai muu yleinen, julkinen alue.
  • Sen jälkeen tehdään vuokrasopimus, joka rajaa vapaaseen käyttöön jäävät alueet selkeästi kaupalliseen käyttöön tulevien alueitten ulkopuolelle.
Käsittelyjärjestys on ollut, lievästi sanottuna, ennakoiva. Sen voi vielä korjata. Kaupungihallituksen esityslistalla oleva päätösesitys "Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy 1.10.2019 päivätyn Kailon asemakaavan muutoksen" on vähintäänkin moniselitteinen. Se johtaisi todennäköisesti tilanteeseen jossa myös ennakoivasti tehty vuokrasopimus tulisi samalla implisiittisesti, ikäänkuin sivumennen, hyväksyttyä. Ei näin - asia on palautettu uudelleen valmisteluun, eikä se tarkoita sitä että päätöksenteko ulkoistetaan yhtiölle. Asemakaavamuutoksesta päättää lopullisesti valtuusto, aluevuokrauksista kaupunginhallitus. Nyt tarkkana!

Siitä, mitä valtuustolle esitetään, päättävät kaupunginhallituksen jäsenet:

Jan Lindström, KOK (varajäsen Martti Jaanto, KOK), Vilhelm Junnila, PS (varajäsen Juha Eura, PS), Sirpa Hagsberg, SDP (varajäsen Jukka-Pekka Aalto, SDP), Hannu Aalto, SDP (varajäsen Markus Helenius, SDP), Tommy Björkskog, KD (varajäsen Saija Porramo, VIHR), Hanna Gustafsson, KOK, (varajäsen Antti Ahti, KOK), Heini Jalkanen, KESK (varajäsen Sini Paasikivi, KESK), Mirva Maine, VIHR (varajäsen Jasper Wilenius, VIHR), Pirjo Maja, SDP (varajäsen Isabella Hautala, SDP), Tero Tavio, KOK (varajäsen Elina  Salokangas, KOK) sekä  Markku Tuuna, KOK (varajäsen Anne Pentti, KOK).

On syytä toivottaa, kuten usein tapana on, "hyvää kokousta ja tehkää viisaita päätöksiä." Niillä on kauaskantoinen ja erittäin moniulotteinen vaikutus. 

---

Kaupunginhallituksen 13.1.2020 pöytäkirjasta:

Keskustelun aikana Hannu Aalto esitti Sirpa Hagsbergin kannattamana seuraavaa:

"Lisätään RM-alueelle merkintä, jossa alue on pidettävä aitaamattomana ja yleisessä käytössä. Edellä mainittu alue olisi sama kuin mitä teknisessä lautakunnassa on esitetty VR-1 alueen laajentamiseksi (tekninen lautakunta 15.5.2019 § 39, laajennettu VR-1 alue)."

Tämän jälkeen hyväksytyn äänestysesityksen mukaisesti suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan ehdotuksen puolesta äänestivät Tommy Björkskog, Hanna Gustafsson, Heini Jalkanen, Vilhelm Junnila, Martti Jaanto, Tero Tavio ja Markku Tuuna. Aallon ehdotuksen puolesta äänestivät Hannu Aalto, Sirpa Hagsberg, Mirva Maine ja Pirjo Maja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: päätöksenteko, virkistysalue, sidonnaisuudet, luottamus, luottamushenkilöt, Kailo, asukasmielipide

Jos välttämättä haluaa ulkoilla Väskin saaressa

Perjantai 1.11.2019 - Kristiina Sunell

191101_vaski_kailo.jpg

Noin puolentoista merimailin päässä vanhankaupungin rannasta, Naantalin aukolla sijaitseva Väskin saari on nyt vapaasti kaikkien käytettävissä. Se on hyvä uutinen kaikille, jotka välttämättä haluavat ulkoilla saaressa, ja etenkin niille jotka omistavat veneen. Väskin vapautumisesta yleiseen käyttöön kerrotaan Rannikkoseudussa 1.11.2019 julkaistussa Jorma Aittokallion mielipidekirjoituksessa: 

"Kailon saaren kaavoitus on taas tullut vilkkaaksi puheenaiheeksi, ja etenkin sen ulkoilualueet. Kailon saaren käyttö on naantalilaisilta ulkoilijoilta kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi. Varsinkin saaren eteläosan rantakaistale, joka aikoinaan oli hyvin tärkeä joillekin ulkoilijoille.

Jos välttämättä haluaa ulkoilla saaressa, niin Väski, josta aikoinaan myös valitettiin, on nyt käytettävissä.

Naantalissa on monta hyvää uimarantaa hyvin tavoitettavissa. Niissä on riittänyt runsaasti tilaa uimareille ja auringonpalvojille. Samoin on hyvin hoidettuja ulkoilureittejä ja kuntopolkuja, ja niissäkin on riittänyt tilaa. Sen vuoksi olisi järkevintä että Kailo olisi kokonaan Muumimaailman käytössä. Sillä turvattaisiin että Muumimaailma pysyy Naantalissa ja tuo tänne edelleen runsaasti matkailijoita ja veroja. Samalla kaupunki säästäisi saaressa oman osuutensa kunnossapidon.

Naantalille oli aikoinaan ”lottovoitto” kun kaapattiin Muumit tänne Turun nenän edestä. Pidetään tämä voitto."

kailo_uimaranta.jpgKailon saaren käytöstä on ainakin kaksi mielipidettä: niiden, jotka käyttävät nuotiopaikkaa, ulkoilupolkuja ja hiekkarantaa, ja niiden jotka eivät alueella käy. Mielipide saattaa myös liittyä vuodenaikaan. Kesällä saaren vapaita osia käyttäviä on paljon, päiväkotiryhmistä vanhempiin kansalaisiin ja vierasvenesataman asiakkaista kaupunkikeskustassa ympäri vuoden asuviin. Nuotiopaikka on kuulemma jopa turkulaisten suosiossa, joskin tämä on sosiaalisessa mediassa esitetty väittämä, ei objektiivinen mittaustieto.

Muumimaailma haluaa laajentua, ja hyvä niin. Epäjohdonmukaista on kuitenkin se, että jo vuokraamaansa ja hallinnassaan erittäin halvalla olevaa Väskin saarta se ei laajentumiseensa halua käyttää. 

Kaupunki on käyttänyt merkittävästi varoja Kailon sillan vahvistamiseen jakeluautojen käyttöön. Yhdessä ns. Muumikonttorin (Ringbomin huvila) peruskorjauksen ja maalauksen kanssa summa on noin miljoona euroa. Kailon kunnossapidon kustannuksissa voikin siis säästää. Onko Väskin kunnossapito, ottaen huomioon sen sijanti merimatkan päässä, paljon halvempaa? Entä mitä kustannuksia Muumimaailmalle koituu Väskissä olevien rakennelmien ja rakennusten poistamisesta, joka on vuokrasopimuksen mukaan tehtävä 6 kk kuluessa vuokrauksen päättymisestä? 

On hienoa että Muumimaailma tuo Naantaliin matkailijoita. Näin varmasti myös edelleen, vaikka Muumimaailma avaakin huvipuistot myös Ruotsissa ja Japanissa. Valitettavasti yksipuolinen kilpailukieltosopimus estää muita huvi- tai seikkailupuistoyrittäjiä tulemasta Naantaliin. Voisihan monipuolisempi tarjonta houkutella Naantaliin lisääkin kävijöitä. Radan varteen, Naantalin pikatien suuntaisesti on jo vuonna 2017 tehdyssä sopimuksessa luvattu lisää pysäköintialuetta kävijöille. E18-tien nelikaistaistaminen lienee jo tuolloin otettu huomioon.

Lottoarvonta on naantalilaisten osalta vielä kesken. Muutamalla oikealla numerolla saanee hankittua lisää kaupungilta vuokrattavia soutuveneitä nykyisen kolmen lisäksi - jos nyt aivan välttämättä haluaa kesäaikaan saaressa ulkoilla eikä satu omistamaan mökkiä, merenrantatonttia eikä omaa venettä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kailo, kaavoitus, Väski, perustelu, mielipide, huomautus, päätöksenteko

Kailon uuskielikukkaseppele

Perjantai 18.10.2019 - Kristiina Sunell

Kailon kaavamuutosta käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 21.10.2019. Esityslistan kohdasta löytyvät muutossuunnitelmasta annetut huomautukset ja kaavoittajan vastineet niihin.

191018_kailon_uimaranta.jpgNykyinen vapaassa käytössä oleva hiekkaranta ja nuotiopaikka siirtyvät Muumimaailman liiketoiminta-alueelle mikäli kaavamuutos toteutuu esitetyn kaltaisena. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, ympäristö- ja rakennuslautakunta, Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys sekä yksityishenkilöt ovat esittäneet toivomuksen siitä, että pieni kaistale hiekkarantaa jäisi kuitenkin asukkaiden vapaaseen käyttöön. Se olisi helposti erotettavissa aidalla, sillä hiekkaranta koostuu kahdesta osasta ja pohjoisen puoleinen osa liittyisi helposti suoraan alueeseen, jonka on kaavailtu jäävän vapaaseen käyttöön. Näin on esittänyt myös mm. kaupunginhallituksen jäsen Hannu Aalto.

kailonrannat_toinen.png

Tähän toiveeseen kaavoittaja vastaa näin: "Aidan rakentaminen tai alueiden erottaminen toisistaan kasvillisuudella voisi vaikuttaa keinotekoiselta."

Tässä kohtaa lukija saattaa päätellä:

  • Nykyisetkin aidat poistetaan, sillä alueiden erottaminen toisistaan voisi vaikuttaa keinotekoiselta. Tälle olettamukselle ei kuitenkaan kaavoittajan vastineista löydy tukea: aitausjärjestelyn todetaan olevan kaavan mukainen.
  • Nyt vapaaseen käyttöön jäävä, kaupungin edustushuvilan alue on jo luvattu Muumimaailmalle, joten aitaaminen pyyntöjen mukaisesti olisi tässä vaiheessa turha.
  • Jotain aivan muuta?

On huolestuttavaa huomata miten viestintä on saanut vaikutteita George Orwell'in tieteisromaanista "1984". Vielä surullisempaa havaita epäjohdonmukaisuuden levinneen jopa päätöksenteon perusteluiksi. 

Ulkoilualueiden ja puistojen poistuminen Naantalin keskustan alueelta on herättänyt vilkasta keskustelua, joten kaupunginhallituksen kokouksen pöytäkirja tullee olemaan kiinnostava. Lopullisesti asian ratkaisee Naantalin kaupunginvaltuusto, todennäköisesti äänestyksen jälkeen.

Sitovat päätökset ja sopimukset osayleiskaavan mukaisen alueen vuokraamisesta on tosin tehty jo 15.5.2017, sisältäen myös velvoitteen neuvotella nyt vapaaksi jääväksi esitetystä Kailon pohjoisosasta. Valtuustokäsittely saattaakin vaikuttaa aitaa tai kasvillisuutta keinotekoisemmalta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kailo, kaavoitus, perustelu, mielipide, huomautus, päätöksenteko

Kuri, ääni ja asuntomessut

Tiistai 27.2.2018 klo 16:05 - Kristiina Sunell

Valtuustosalin yleisöpaikat ovat harvoin yhtä täynnä kuin maanantaina 26.2.2018.  Valtuuston kokoukset ovat viime vuosina herättäneet yhtä paljon mielenkiintoa vain kaupunginjohtajaa valittaessa ja Manner-Naantalin osayleiskaavasta päätettäessä. Valtuuston kokoukset ovat kaikille avoimia, mutta niihin tuotavat esitykset ovat yleensä jo pitkään eri luottamuselimissä valmisteltuja ja päätettyjä. Vain mahdolliset yllätykset ja päätösten poikkeuksellisen kauaskantoiset vaikutukset koko kaupunkiin saavat yleisön jalkautumaan lehterille. 


Asuntomessujen hakemisesta päättäminen oli maanantain kokouksen ensimmäinen asia. Asia kiinnosti itseäni pitkään Naantalin Yrittäjien hallituksessa toimineena ja näin monien eri tahojen kanssa messuasian tiimoilla keskusteluja käyneenä. Mielipiteeni on edelleen sama kuin viime keväänä kuntavaalikoneita täyttäessäni: kannatan lämpimästi. 

Ryhmäpuheenvuorot olivat vähintään mielenkiintoisia, semminkin kun asuntomessuista on jo keskusteltu kesästä 2016 lähtien. Osalla valtuustoon valitusta myönteisyys oli kääntynyt jyrkäksikin vastustukseksi, toisilla taas varautuneisuus haluksi tehdä Naantalista entistäkin vetovoimaisempi saaristokaupunki. Samat taustamateriaalit, samat laskelmat, mutta monia eri poimintoja ja tulkintoja. 

180226_asuntomessut_aanestys.jpg"Vaikka valmistelu on ollut ensiluokkaista, liikkuvia osia on ollut niin paljon, että ryhmäpäätöksen tekeminen ei Kokoomuksessa ollut helppoa. Asiaa on mietitty niin talouden kuin imagonkin kannalta monessa yhteydessä, kuten vastuunsa tuntevan suurimman puolueen pitääkin. Pitkien pohdintojen jälkeen Kokoomus kuitenkin päätyi kannattamaan ryhmänä asuntomessujen hakemista vuodelle 2022." kertoi Tero Tavio Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa. Seuraavien puheenvuorojen aikana ainoastaan Perussuomalaisten ryhmä kertoi kannattavansa asuntomessuja vain 75 %, sillä yksi valtuutettu oli toista mieltä. 

Ryhmäkuri onkin herättänyt keskustelua ja kritiikkiä, eikä vain äänestäjien keskuudessa. Kuntavaalien tulosten vertailuluku-periaate puoltaa eniten ääniä saaneita, jolloin yksittäisen äänestäjän valinnan merkitys voi jäädä pieneksi. Vielä pienemmäksi se jää, jos puoluekohtaiset luottamuselinten henkilövalinnat ovat kovin keskitettyjä, jolloin yksittäisen henkilön kannan painoarvo moninkertaistuu.  Mikäli aikaisempana kautena ilmaistut omat mielipiteet katsotaan raskauttavaksi seikaksi, tärkeämmäksi kuin vaaleissa saatu äänimäärä, ei vähemmistöä edustavalle "toisinajattelulle" löydy luottamuselimistä tilaa. Ongelma on valitettavasti korostunut kaupungin suurimmassa puolueessa - ehkä muilla on enemmän tarvetta laajan näkemyksen ja mielipidekirjon käyttämiseen kaupunkilaisten asioista päätettäessä ja suunnitelmia puntaroitaessa.

Luottamustoimien keskittäminen ja samojen henkilöiden valinta valtuustokaudesta toiseen ei ole täysin yleinen käytäntö. Niin harvinaista kuin muille puolueille kehujen antaminen onkin, rehellisyyden nimissä se on toisinaan paikallaan. Sekä SDP että Vihreät ovat suoneet kaupunginhallituksen konsernijaoston paikan uudelle, ensimmäistä kertaa kuntavaaleissa listoillaan ehdolla olleelle, ei valtuustossa istuvalle edustajalleen. Pisteet uudistumiskyvystä ja hyvin toimivasta demokratiasta.

Tasapuolisuuden vuoksi pisteitä myös omille, eli Kokoomuksen valtuustoryhmälle. Ryhmäpäätöksestä huolimatta eriävän mielipiteen, jopa vastaehdotuksen sai asuntomessuasiassa esittää, ja vieläpä äänestyksessä poiketa ryhmänä tehdystä yhteisestä päätöksestä. Myönteistä kehitystä on tapahtunut sitten Manner-Naantalin osayleiskaavapäätöksen, jossa edes pienen ja kaupungin talouden kannalta vähäisen - joskin kaupunkikeskustan asukkaiden ja matkailijoiden kannalta tärkeän - Lammasluodon virkistysalueen kohtalosta päätettäessä ei ollut lupa valtuustossa äänestää oman näkemyksen mukaisesti. Ryhmäpäätös sitoi kaikkia valtuutettuja, jopa muitakin. Itsenäisten ajatusten ääneen lausumisestakaan ei hyvää seurannut. Nyt on toisin. Valtuuston kokouksen asuntomessuja seuraavassa asiakohdassa päätettiin musiikkijuhlasäätiön hallintoneuvoston jäsenyyksistä. Paikan hallintoneuvostossa sai myös ryhmän asuntomessupäätöksestä eriävästi äänestänyt. Luottamuspaikkojen tasaisemmassa jakamisessa lienee tosin vielä parantamisen varaa.

Äänet on laskettu, asuntomessujen hakemispäätös tehty ja kaupungin elinvoimaisuuden hyväksi tehtävä työ jatkuu. Asia kerrallaan, asiat asioina ja eteenpäin!

Kuten Vilhelm Junnila totesi, ovat asuntomessupäätökset todennäköisesti jo parin vuoden päästä poistuneet kaupungin sivustolta vaikka avoimempaan suuntaan pyritään. Maanantain kokouksesta tehty videotallenne - kiitos siitä Sara Sorrolle - on saanut tähän mennessä jo satoja katselukertoja. Yhteisistä asioista päättäminen kiinnostaa, joten toivottavasti avoimelle ja aloitteelliselle toimintatavalle löytyy myös kaupungin taholta tarvittava tuki.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asuntomessut, ryhmäkuri, mielipide, äänestys, luottamustoimet, puheenvuoro, valtuusto, päätöksenteko

Julkisesti avoin

Sunnuntai 5.2.2017 klo 21:30

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Juha Haapakosken asiantunteva kirjoitus kertoo uuteen kuntalakiin liittyvistä muutoksista. Uusi kuntalaki astui voimaan jo toukokuussa 2015, joskin osaa säännöksistä sovelletaan vasta uuden valtuustokauden alkaessa, 1.6.2017 lähtien. Päättäjien sidonnaisuuksista on jatkossa pidettävä julkista rekisteriä.

aanestys2.jpgMikä siis muuttuu?

Luottamushenkilön jääviyden periaate on sama kuin se on ollut jo useiden vuosien ajan. Luottamushenkilön on edellytetty itse ilmoittavan jääviydestä, jolloin hän jää pois mahdollista intressiristiriitaa aiheuttavasta päätöksenteosta. Uutta on velvoite pitää julkista rekisteriä, josta myös esittelijöinä toimivien viranhaltijoiden sidonnaisuudet ovat kaikkien kuntalaisten nähtävissä.

Kaupungin omat yhtiöt omia...

Kaupungin omistamien yhtiöiden, Naantalin Energia Oy:n ja Naantalin Satama Oy:n hallituksen jäsenen roolissa olen pohtinut intressiristiriidan riskiä. Kaikki kuntalaiset ovat kuntayhtiöiden omistajia ja näiden yhtiöiden maksamat osingot käytetään palvelujen tuottamiseen samoille kuntalaisille.

Osakeyhtiölaki velvoittaa toimimaan aina yhtiön parhaaksi ja sen toimintaedellytysten varmistamiseksi, ryyditettynä huollisuusperiaatteella ja yhtiön hallituksen jäsenen henkilökohtaisella vastuulla. Tämä ei ole erityisen vaikeaa: kuntakonserniin kuuluvan yhtiön etu on yhtä kuin kaupunkilaisten etu. Näkemyseroja saattaa ilmetä siitä, josko yrityksen tulee tuottaa mahdollisimman paljon osinkoja lyhyellä aikavälillä, vaiko käyttää liiketoiminnasta saadut tulot tuleviin investointeihin, jolloin tuloja saadaan pidemmällä aikavälillä enemmän. Jokainen investointi ja sen vaikutukset tulee punnita huolellisesti.

Viime kädessä tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat arvioivat miten yhtiön hallitus on onnistunut hyvän hallintotavan noudattamisessa.

...ja muut toimijat muita

Kuntien ja kaupunkien yhtiöt saavat ohjauksensa omistajilta. Myös yksityisesti omistettujen yhtiöiden tärkeimpiä päätöksiä ohjaa omistajan tahto. Hallituksen toimintaa ohjaa sama osakeyhtiölaki, jota noudattaen myös kuntayhtiöt toimivat: yrityksen tulee tuottaa omistajalleen voittoa vastineeksi sijoitetusta pääomasta ja otetusta liiketoimintariskistä. Tieto yksityisesti omistetun yhtiön hallituksen jäsenistä on julkisista rekistereistä tarkistettavaa tietoa, osakkeiden hallinta puolestaan on vaikeampi selvittää.

Ristiriita saattaa syntyä kun kunnallisen luottamustoimen haltija on samaan aikaan yksityisen yrityksen hallituksen jäsen ja päätettävänä oleva asia koskee tämän yhtiön etua. Erityisesti maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvässä asioissa sidonnaisuuksien julkisuus vahvistaa kuntalaisten luottamusta päätöksentekoon.

Rekisterin tarve johtunee myös usean kunnan ja kaupungin korostamasta avoimuuden periaatteesta. Johtavat poliitikot joutuvat usein vastaamaan väitteisiin ja  syytöksiin omia tai lähipiirin kytköksiä koskien, eikä ilmiö ole aivan tavaton kuntatasollakaan. Avoin rekisteri toimii hyvin turhan "klikkijournalismin" suitsemiseksi. Avoin rekisteri on ikävä uutinen kohuotsikoilla lukijoita ja mainostuloja hakevalle medialle - hyvä uutinen niin kuntalaisille kuin päätöksentekijöille ja viranhaltijoille. Kunnallisen päättäjän toimintaan rekisterivelvoite ei sinänsä tuo mitään uutta, sillä jääviysperiaatetta sovelletaan jo nykyisten käytäntöjen mukaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jääviys, päätöksenteko, sidonnaisuudet, osakeyhtiöt

Olipa kerran

Sunnuntai 19.10.2014 - Kristiina Sunell

Tämä kirjoitus ei kerro mistään todellisista, vaan vähintään osittain kuvitteellisista tilanteista. Kuten varmaan nopeasti huomaatte, juttu saattaa olla paikoitellen satua.

Olipa kerran poliittinen puolue, joka:

  • Kutsui väkensä kuulemaan, mitä suunnitteilla on, ja oli avoin myös kehittämisehdotuksille.
  • Ei puhunut pahaa toisista puolueista tai niiden politiikoista, koska ei tarvinnut. Omat tekemiset puhuivat puolestaan.
  • Ymmärsi, että ei ole olemassa väärän tahon sammuttamia tulipaloja. Itse idea ja sen hyöty on tärkeämpi kuin sen esittäjän puoluekanta tai suhtautuminen muuhun kuin yksittäiseen esitykseen.
  • Osasi sanoa ei ja osasi perustella sen, vieläpä myönsi virheet. Vältti hokemasta "suhdanneongelmaa" vältelläkseen esittämästä tarpeellisia muutoksia ja niiden toteuttamista.
  • Ei myönteistänyt kaikkia havaitsemiaan ongelmia, vaan pyrki niiden kiistämisen sijaan ratkaisuihin.

Olipa kerran yritysjohtaja, joka:

  • Järjesti yhteistoimintakokouksia muulloinkin kuin vain silloin, kun yhteistyö on päättymässä.
  •  Sai porukan ymmärtämään, että tyytyväiset, maksavat asiakkaat ovat yrityksen tärkein voimavara, sillä ne maksavat palkat.
  • Myönsi, että kaikki yrityksen viisaus ei ole sen johtajien päässä.
  • Antoi tunnustuksen sinne, minne se kuuluu ja vastuuta sille, joka sitä on motivoitunut ja halukas lisääkin kantamaan. Palkitsi tekijää, joka tuo yritykseen aina enemmän tulosta kuin oman palkkakustannustensa verran.
  • Sai arvostuksensa ansaitsemalla ja itse olemalla esimerkki, ei norsunluutornista huutelemalla. Teki itsekin pitkää päivää, jos edellytti koko porukan joustavan.
  • Piti huolta siitä, että töissä ei vain "lusita tunteja", vaan tekemisen myötä kaikilla on mahdollisuus oppia uutta ja kehittää itseään.

Olipa kerran työntekijä, joka:

  • Ymmärsi, että jokainen osaltaan vaikuttaa työilmapiiriin. Ystävällisyys ei maksa mitään, ja jos itsellä on aikaa, voi kaverinkin työkuormaa helpottaa. Jopa pomoa voi auttaa, eihän tuo kaikkea kaikesta osaa tai tiedä.
  • Sai olla perillä yrityksen strategiasta ja peräti esittää omia ideoitaan sen kehittämiseen. Eipä tarvinnut lehdestä lukea, mitä on tapahtumassa, vaan osasi itse kertoa tapahtumien taustoja niistä kysyville asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.
  • Ei joutunut koskaan kuulemaan huomautusta "näin tehdään, koska näin käsken" vaan sai tarvitessaan aina perustelut ja tilaisuuden keskustella syistä, miksi työ tai projekti on tarpeen toteuttaa jollain tietyllä tavalla.
  • Sai tilaisuuden kehityskeskusteluun itse halutessaan, ei vain kerran vuodessa.
  • Oli niin loistavassa työpaikassa, että puhui yrityksestä, tuotteista ja työkavereistaan vain hyvää. Jos huomasi, että hyvän puhumiseen ei olisi syytä, lähti toisaalle tai perusti itse oman näkemyksensä mukaisen firman.

Sen pituinen se.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puoluepolitiikka, demokratia, osallistuminen, osallistaminen, arvostus, päätöksenteko, vastuu, työilmapiiri

Mitä se sulle kuuluu

Lauantai 29.3.2014 - Kristiina Sunell

“Kuntalaissa korostetaan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien suoran vaikuttamisen ja osallistumisen tärkeyttä edustuksellisen demokratian rinnalla.”  Mahtaako pitää paikkansa? Jos kopiot edellä olevan lauseen selaimeen ja sitten haet netistä, saat vastaukseksi ainakin Riihimäen, Muhoksen, Hattulan ja Viitasaaren nettisivut. Joukosta löytyy myös www.kunnat.net. Taitaa siis olla totta.

Eipä haittaa, vaikka et olisi lukenut kuntalakia. Mitä se sinulle kuuluu. Valitsemasi luottamushenkilö on varmasti lukenut sen huolella. Jos hän ei ole ajatustenlukija - sepä olisikin hienoa, vaan tuskin kovin yleistä - hän perehtyisi myös asukkaiden mielipiteisiin voidakseen hoitaa tehtävänsä paremmin.

Tieto on valtaa. Valta voi tuntua valtavalta.

Tiedolla ja avoimuudella ei ole omaa vakituista sijaansa. Ne väistävät helposti. Tilalle tulee luuloa ja epäluuloa. Samat, jotka eivät pidä avoimuutta arvossaan, saattavat olla yllättyneitä ja harmistuneita kohdatessaan omista näkemyksistään poikkeavia mielipiteitä tai valituksia. Valituksia tulee aina - osa meistä tekee niitä harrastusmielessä, ikävä kyllä - mutta olisiko niiden määrä pienempi, mikäli valmistelussa huomioitaisiin useita eri näkökulmia?
Valituksilla ei pidä kiristää. Tiedon panttaaminen on kielteistä vaikuttamista.
Viisasta toimintatapaa ei tarvitse hakea lakikirjasta eikä peilistä. Ympärilleen katsomalla saattaa saada hyviä vinkkejä. Hintana voi olla omasta kannasta luopuminen tai sen tarkistaminen. Se ei ole kovin kallista, arvokasta kylläkin.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                               

Tervetuloa torille

Torikokoukset herättävät tunteita. Pitääkö kaiken aina perustua kylmiin faktoihin, etenkin jos tiedon tilalla on vain arvauksia? Jos ei piittaa, tuskin viitsii osallistua. Jos ei kiinnosta, ei puhu, kuuntele eikä toimi.

En vieläkään ole keksinyt vastausta runsas vuosi sitten esitettyyn, erään useita valtuustokausia luottamustoimia hoitaneen henkilön kysymykseen "Mitä sä siitä välität? Ethän edes asu siellä". Kysymys sinänsä oli hämmentävä. Toinen meistä on luultavasti ymmärtänyt jotain väärin. Kysymys oli tästä kaupungista, mutta viereisestä kaupunginosasta.
Ehkäpä yhteisiä asioita ei hoideta tunteella, vaan ei myöskään aivan tunteettomasti, otsa kurtussa.  Vaaleilla valitut edustajamme toivovat asukkaiden piittaavan sen verran, että motivoituvat äänestämään. Vaikkapa vain siksi, että asuvat täällä.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                       

Korvat auki vaalien välilläkin

"Parempi mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon: kansalaisjärjestöjä kuultava lainsäädännön valmistelussa ja kansalaisille taattava laajin mahdollinen pääsy kaikkien instituutioiden asiakirjoihin"

Laita edellinen lainaus tietokoneen selaimeen ja etsi, montako EU-vaaliehdokasta löydät. Yksi on jopa laittanut näkyville toimintakertomuksia omasta työstään ja sen tuloksista. En piilomainosta henkilöä, vaan julkimainostan hänen toimintatapaansa, Se, jota kiinnostaa kertoa omista tekemisistään, on luultavasti myös valmis huomioimaan toisten ajatuksia. Jokaisesta puolueesta löytynee ainakin yksi, toivottavasti useampi tällainen ehdokas. Muunlaisia edustajia ei mielestäni edes tarvita.

Keskustellaankohan tästä väittämästä seuraavassa torikokouksessa?

 

2 kommenttia . Avainsanat: johtaminen, yhteistyö, valmistelu, päätöksenteko, valittaminen

Älä valita. Välitä.

Keskiviikko 15.1.2014 - Kristiina Sunell



Jarmo Rosenlöf kirjoitti sunnuntaina 12.1.2014 Turun Sanomissa kaavoitusvalittajien aiheuttamasta taakasta kurjistuvan kuntatalouden ahdingon pahentajina. Olen asiasta täysin samaa mieltä. Valitusten käsittely hukkaa virkamiesten ja luottamushenkilöiden aikaa, jonka voisi käyttää paremminkin.                   
                                                                                                                                                                                                   
Demokratian kannalta on ongelmallista, jos vaaleilla valitut, kaikkien poliittisten ryhmien edustajat ovat aivan yksimielisiä esimerkiksi kaavamuutoksesta, mutta vain muutama henkilö - mahdollisesti jopa valtuutettujen määrää pienempi joukko - aiheuttaa toistuvilla valituksillaan turhaa työtä ja kustannusta. Pahimmillaan tällaiset yksilöt eivät ilmaise kantaansa valmisteluvaiheessa, vaan vasta silloin kun valmiiksi tehty kaavamuutosehdotus on nähtävillä, lisäksi yhteisiä varoja jo käytetty esimerkiksi kaavamuutosalueen kunnallistekniikan suunnitteluun ja ulkopuolisen konsultin työhön. Ehkä pitäisi olla "valituskiintiö" jolla rajoitettaisiin sellaisten tahojen ja henkilöiden valitusoikeutta, jotka erittäin usein ovat sellaisia tekemässä? Tai vaihtoehtoisesti kyseisen kunnan tai kaupungin valtuutettujen lukumäärää suurempi määrä henkilöitä, joka edellytetään huomioon otettavan valituksen allekirjoittajiksi kaavoitusasioissa. Näin silloin, kun luottamushenkilöt ovat jokaisessa prosessin vaiheessa täysin yksimielisinä hankkeen takana ja asioita on käsitelty avoimesti.

Päättäjät huomaavat nopeasti esim. kaupunginhallituksessa, jos jonkin alueen ottaminen kaavoitusohjelmaan jakaa luottamushenkilöiden mielipiteitä, aikaansaa äänestyksiä ja eriävien mielipiteiden kirjaamista. Jos poliittiset päättäjät - vaikka niukasti alle puolet heistä - pitää jonkin kaavoituksen viemistä eteenpäin ongelmallisena, tuskin sitä missään kunnassa väkisin läpi runnotaan. Tai jos näin kävisi, olisi valittaminen perusteltua ja kohtuullista.

aanestys.jpgDemokratian toteutuminen on yhtä kyseenalaista silloin, kun vain muutama yksityishenkilö jarruttaa valituksillaan, kuin silloin, jos päätöksiä viedään läpi kaupunginhallituksissa ja -valtuustoissa vain yhden tai parin luottamushenkilön äänienemmistöllä. Mikäli kaavamuutosaikeeseen lisäksi otetaan kantaa useamman sadan henkilön allekirjoittamalla adressilla, osataan jo ennakoida, että valitus saattaa olla todennäköinen. Tällaisissa tapauksissa voisi toivoa poliittisten päättäjien pidättäytyvän sellaisten kaavamuutosten esittämisestä, joista jo valmisteluvaiheessa on saatu runsaslukuisen joukon toisenlainen näkemys.

Uusien asuntojen rakentaminen tuo projektin aikaisia tuloja, ja uusille asukkaille on myös tärkeää voida tarjota pysyviä työpaikkoja sekä viihtyisä asuinympäristö. Voimavarojen suuntaaminen kaavoitusvalitusten käsittelystä työpaikkojen luomiseen ja elinkeinoelämän monipuoliseen edistämiseen on paras keino käyttää yhteisiä resursseja tuottavasti ja rakentavasti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaavoitus, valittaminen, päätöksenteko

Äänikkäästi

Sunnuntai 24.11.2013 - Kristiina Sunell


Eikö Lammasluodossa olekaan lampaita?

Naantalin Purjehdusseura pitää majaansa paikassa, joka lienee joskus ollut luoto. Kolmisenkymmentä vuotta sitten luoto yhdistettiin kapealla kannaksella mantereeseen. Kaitpa lampaat ovat näin siirtyneet vähän etäämmälle määkimään. Lammasluoto ei enää ole entisensä. Aika näyttää, onko se jatkossa nykyisensäkään.

Meri-Naantalin metsikköjen ja rannan säilyttämistä puoltavassa Vapaaranta-adressissa on nyt vajaa tuhat nykyisen ja entisen - toivottavasti ei kohta entisen - asukkaan nimeä. Allekirjoituksia kertyy myös alueella ulkoilevien, Kylpylässä vierallevien kävijoiden myötä.

Kaavailuja jäät hatussa

Lammasluoto-nimellä kulkeva alueen tiivistämissuunnitelma tavoittelee 150 asukkaan lisäystä Naantalin väkilukuun. Nämä uudet veronmaksajat pitäisi saada nimenomaan Meri-Naantaliin, kerrostaloihin Teljentien ja Lammasluodon viheralueiden tilalle. Visio saattaa olla hyvin arvokas, tai ainakin sellaiseksi osoittautua. Kunnallistekniikan suunnitteluun on varattu vuoden 2014 taloussuunnitelmassa 30.000 euroa, ja Aurinkotien Kylpylän risteykseen liikenneympyrää varten 280.000 euroa vuodelle 2017. Muutakin ehkä tarvitaan, mutta alueen liikennejärjestelyt, pysäköinti ja yleensä vesijättömaan soveltuminen lisärakentamiseen lienevät jo selvitetty, koska kunnallistekniikka on nyt vuorossa?

"Kaavoituksen tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä"
Lähde: www.naantali.fi/kaavoitus


Yllä oleva lainaus kertoo kaavoituksen yleisistä toimintaperiaatteista. Maankäytön suunnittelulla ohjataan suuria asioita. Ympärivuotisen työllisyyden kehittämisellä, asukasviihtyvyyden huomioimisella ja asukkaiden kuulemisella ohjataan vähintään yhtä tärkeitä asioita, olipa suunnittelun aikaväli yksi budjettikausi, vaalikausi tai eri toimielinten päätöksenteon eri vaiheet.

Myönteistä ajattelua ja vaihtoehtoja

On tapahtunut jotain harvinaisen myönteistä: löytyi poliitikko, jonka muisti onkin pitkä. Hänen mukaansa Meri-Naantali on rakennettu nykyisen kerrostalovaltaiseksi sillä ehdolla, että loppu alueesta jätetään virkistyskäyttöön. Lisäksi ilmaantui päätöksentekijä, joka oli valmis muuttamaan kantaansa asiaan tarkemmin tutustuttuaan ja asukkaita kuultuaan. Saman asukasmäärän lisäämiseksi on jo esitetty vaihtoehto, johon toivottavasti perehdytään avoimin korvin ja mielin.

Myös asukkaat ovat aktivoituneet seuraamaan valmistelun ja päätöksenteon kulkua yleensä. Vaikka moni onkin harmitellut vaalikauden pituutta, ovat toiset todenneet seuraavissa kuntavaaleissa voitavan vaikuttaa - ei ehkä enää Lammasluotoon, mutta varmasti päätöksentekoon jatkossa.

Mika Peltotalo kirjoitti Rannikkoseudun kolumninsa (RS 22.11 sivu 4) lopussa näin: Mikä lopputulos aikanaan onkaan - ääripäinä se, ettei rakenneta mitään ja se, että rakennetaan joka niemeen, notkoon ja luotoon - akvistit saavat onnitella itseään. He eivät ole vain keskenään murheilleet ja sadatelleet maailman epäoikeudenmukaisuutta. He ovat tarttuneet toimeen puolustaakseen oikeaksi katsomaansa asiaa. Vaikka olisivat eri mieltä akvistien tavoitteista ja keinoista, muutkin naantalilaiset voivat olla terveen ylpeitä. "Tällaisia olemme. Me emme ole passiivisia uhreja, vaan itse vaikutamme elämäämme".

Lisää Rannikkoseudussa: http://www.rannikkoseutu.fi/Uutiset/1194854579242/artikkeli/aktivisteiksi+tempautuneet+lammasluodon+vihreyden+puolustajat.html

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaavoitus, kuuleminen, päätöksenteko

Kyllä vai ei? Kysymyksiä ja vastauksia

Torstai 4.10.2012 klo 18:46 - Kristiina Sunell

Isot kiitokset kaikille sivuston kautta kysymyksiä lähettäneille ja pikakyselyihin vastanneille! Koska samat kommentit saattavat olla monen mielessä, tässä muutamia pohdintoja saamistani vastauksista ja kysymyksistä.

Vaikuttamismahdollisuudet

Ensimmäisessä tällä sivustolla olleessa pikakyselyssä kartoitettin naantalilaisten näkemystä omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa päätösten valmisteluun. Kokoomuksen periaatetta "Ole rehellinen" noudattaen, tässä kaunistelematon tilasto:Kukaan ei pitänyt mahdollisuuksiaan erinomaisina. Kukaan ei myöskään pitänyt niitä tyydyttävinä. Vastaukset vaihtoehdojen "välttävä" ja "huono" välillä jakaantuivat lähes tasan.

Näin on, jos siltä näyttää. Pitkään kuntapolitiikassa toimineet tuntevat kuntalain ja päätöksenteon järjestyksen hyvin tarkoin, mutta pelkästään protokollan ja prosessien noudattaminen ei vastanne asukkaan tarpeeseen. Kuntalainen voi aina tehdä aloitteen, joka käsitellään asianmukaisesti. Kaupungin sivustolta löytyvät nämä aloitteet, samoin kuin valtuuston kokousten esityslistat ja päätökset. Valtuuston kokoukset ovat avoimia tilaisuuksia, joita saa tulla kuuntelemaan aivan vapaasti. Osa nyt ehdolla olevista, jo kokeneista valtuutetuista pitääkin tätä kaikkea aivan riittävänä. Joidenkin mielestä kuntademokratia toteutuu, kun muistaa äänestää. Meidän poliitikkojen joukossa on myös niitä, jotka pitävät torikokouksia ajanhukkana.

Jääkö jotain puuttumaan? Ainakin keskustelu ja vuorovaikutteisuus. Mahdollisesti myös tilaisuus neuvotella, kuulla eri kantoja, ja puntaroida eri vaihtoehtojen hyötyjä, haittoja sekä valintojen pitkän aikavälin vaikutuksia. Minun mielestäni torikokoukset ovat tarpeen. Merkittävässä roolissa ovat myös eri yhdistykset - mm. Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys, Naantalin Kulttuuritaloyhdistys, ja monet muut - joiden kautta kannanottoja voi kanavoida. Toimivimmat ratkaisut ja näkökulmat jokaisessa asiassa eivät ole yksinomaan valtuutettujen, lautakuntien tai kaupungin viranhaltijoitten päässä.

Paras vaalikoneisiin liittyvä kommentti tuli kaverilta Facebook-sivuni kautta. " 66.2 % mutta kaikesta voi varmaan neuvotella". Juurikin näin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: avoimmuus, valmistelu, demokratia, päätöksenteko, asukkaat, äänestäminen, mielipide, kuuleminen