Jos välttämättä haluaa ulkoilla Väskin saaressa

Perjantai 1.11.2019 - Kristiina Sunell

191101_vaski_kailo.jpg

Noin puolentoista merimailin päässä vanhankaupungin rannasta, Naantalin aukolla sijaitseva Väskin saari on nyt vapaasti kaikkien käytettävissä. Se on hyvä uutinen kaikille, jotka välttämättä haluavat ulkoilla saaressa, ja etenkin niille jotka omistavat veneen. Väskin vapautumisesta yleiseen käyttöön kerrotaan Rannikkoseudussa 1.11.2019 julkaistussa Jorma Aittokallion mielipidekirjoituksessa: 

"Kailon saaren kaavoitus on taas tullut vilkkaaksi puheenaiheeksi, ja etenkin sen ulkoilualueet. Kailon saaren käyttö on naantalilaisilta ulkoilijoilta kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi. Varsinkin saaren eteläosan rantakaistale, joka aikoinaan oli hyvin tärkeä joillekin ulkoilijoille.

Jos välttämättä haluaa ulkoilla saaressa, niin Väski, josta aikoinaan myös valitettiin, on nyt käytettävissä.

Naantalissa on monta hyvää uimarantaa hyvin tavoitettavissa. Niissä on riittänyt runsaasti tilaa uimareille ja auringonpalvojille. Samoin on hyvin hoidettuja ulkoilureittejä ja kuntopolkuja, ja niissäkin on riittänyt tilaa. Sen vuoksi olisi järkevintä että Kailo olisi kokonaan Muumimaailman käytössä. Sillä turvattaisiin että Muumimaailma pysyy Naantalissa ja tuo tänne edelleen runsaasti matkailijoita ja veroja. Samalla kaupunki säästäisi saaressa oman osuutensa kunnossapidon.

Naantalille oli aikoinaan ”lottovoitto” kun kaapattiin Muumit tänne Turun nenän edestä. Pidetään tämä voitto."

kailo_uimaranta.jpgKailon saaren käytöstä on ainakin kaksi mielipidettä: niiden, jotka käyttävät nuotiopaikkaa, ulkoilupolkuja ja hiekkarantaa, ja niiden jotka eivät alueella käy. Mielipide saattaa myös liittyä vuodenaikaan. Kesällä saaren vapaita osia käyttäviä on paljon, päiväkotiryhmistä vanhempiin kansalaisiin ja vierasvenesataman asiakkaista kaupunkikeskustassa ympäri vuoden asuviin. Nuotiopaikka on kuulemma jopa turkulaisten suosiossa, joskin tämä on sosiaalisessa mediassa esitetty väittämä, ei objektiivinen mittaustieto.

Muumimaailma haluaa laajentua, ja hyvä niin. Epäjohdonmukaista on kuitenkin se, että jo vuokraamaansa ja hallinnassaan erittäin halvalla olevaa Väskin saarta se ei laajentumiseensa halua käyttää. 

Kaupunki on käyttänyt merkittävästi varoja Kailon sillan vahvistamiseen jakeluautojen käyttöön. Yhdessä ns. Muumikonttorin (Ringbomin huvila) peruskorjauksen ja maalauksen kanssa summa on noin miljoona euroa. Kailon kunnossapidon kustannuksissa voikin siis säästää. Onko Väskin kunnossapito, ottaen huomioon sen sijanti merimatkan päässä, paljon halvempaa? Entä mitä kustannuksia Muumimaailmalle koituu Väskissä olevien rakennelmien ja rakennusten poistamisesta, joka on vuokrasopimuksen mukaan tehtävä 6 kk kuluessa vuokrauksen päättymisestä? 

On hienoa että Muumimaailma tuo Naantaliin matkailijoita. Näin varmasti myös edelleen, vaikka Muumimaailma avaakin huvipuistot myös Ruotsissa ja Japanissa. Valitettavasti yksipuolinen kilpailukieltosopimus estää muita huvi- tai seikkailupuistoyrittäjiä tulemasta Naantaliin. Voisihan monipuolisempi tarjonta houkutella Naantaliin lisääkin kävijöitä. Radan varteen, Naantalin pikatien suuntaisesti on jo vuonna 2017 tehdyssä sopimuksessa luvattu lisää pysäköintialuetta kävijöille. E18-tien nelikaistaistaminen lienee jo tuolloin otettu huomioon.

Lottoarvonta on naantalilaisten osalta vielä kesken. Muutamalla oikealla numerolla saanee hankittua lisää kaupungilta vuokrattavia soutuveneitä nykyisen kolmen lisäksi - jos nyt aivan välttämättä haluaa kesäaikaan saaressa ulkoilla eikä satu omistamaan mökkiä, merenrantatonttia eikä omaa venettä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kailo, kaavoitus, Väski, perustelu, mielipide, huomautus, päätöksenteko

Kailon uuskielikukkaseppele

Perjantai 18.10.2019 - Kristiina Sunell

Kailon kaavamuutosta käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 21.10.2019. Esityslistan kohdasta löytyvät muutossuunnitelmasta annetut huomautukset ja kaavoittajan vastineet niihin.

191018_kailon_uimaranta.jpgNykyinen vapaassa käytössä oleva hiekkaranta ja nuotiopaikka siirtyvät Muumimaailman liiketoiminta-alueelle mikäli kaavamuutos toteutuu esitetyn kaltaisena. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, ympäristö- ja rakennuslautakunta, Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys sekä yksityishenkilöt ovat esittäneet toivomuksen siitä, että pieni kaistale hiekkarantaa jäisi kuitenkin asukkaiden vapaaseen käyttöön. Se olisi helposti erotettavissa aidalla, sillä hiekkaranta koostuu kahdesta osasta ja pohjoisen puoleinen osa liittyisi helposti suoraan alueeseen, jonka on kaavailtu jäävän vapaaseen käyttöön. Näin on esittänyt myös mm. kaupunginhallituksen jäsen Hannu Aalto.

kailonrannat_toinen.png

Tähän toiveeseen kaavoittaja vastaa näin: "Aidan rakentaminen tai alueiden erottaminen toisistaan kasvillisuudella voisi vaikuttaa keinotekoiselta."

Tässä kohtaa lukija saattaa päätellä:

  • Nykyisetkin aidat poistetaan, sillä alueiden erottaminen toisistaan voisi vaikuttaa keinotekoiselta. Tälle olettamukselle ei kuitenkaan kaavoittajan vastineista löydy tukea: aitausjärjestelyn todetaan olevan kaavan mukainen.
  • Nyt vapaaseen käyttöön jäävä, kaupungin edustushuvilan alue on jo luvattu Muumimaailmalle, joten aitaaminen pyyntöjen mukaisesti olisi tässä vaiheessa turha.
  • Jotain aivan muuta?

On huolestuttavaa huomata miten viestintä on saanut vaikutteita George Orwell'in tieteisromaanista "1984". Vielä surullisempaa havaita epäjohdonmukaisuuden levinneen jopa päätöksenteon perusteluiksi. 

Ulkoilualueiden ja puistojen poistuminen Naantalin keskustan alueelta on herättänyt vilkasta keskustelua, joten kaupunginhallituksen kokouksen pöytäkirja tullee olemaan kiinnostava. Lopullisesti asian ratkaisee Naantalin kaupunginvaltuusto, todennäköisesti äänestyksen jälkeen.

Sitovat päätökset ja sopimukset osayleiskaavan mukaisen alueen vuokraamisesta on tosin tehty jo 15.5.2017, sisältäen myös velvoitteen neuvotella nyt vapaaksi jääväksi esitetystä Kailon pohjoisosasta. Valtuustokäsittely saattaakin vaikuttaa aitaa tai kasvillisuutta keinotekoisemmalta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kailo, kaavoitus, perustelu, mielipide, huomautus, päätöksenteko

Ilmasto ahdistaa

Torstai 22.8.2019 - Kristiina Sunell

Miten monta kertaa päivässä kuulet tai luet sanan ilmastonmuutos? Yksittäisenä ympäristön tilaan liittyvänä asiana se on saanut merkittävästi painoarvoa. Hiilidioksidi ja hiilijalanjälki tulevat seuraavina, ympäristö vasta kaukana niiden perässä.

Nuorisoa ahdistaa ja aivan syystä. Kesän lastennäytelmässä noin 10-vuotias huudahti heti lavalle astuttuaan "Te aikuiset olette pilanneet meidän maapallon ilman!!" Onneksi hänellä oli varmuudella huomiota saaneen avausrepliikkinsä jälkeen myös kertoa ratkaisuehdotus: jospa kukaan ei enää heittäisi roskia kadulle tai luontoon. Olen täysin samaa mieltä. Aplodien paikka. Jäi mietityttämään: lapsi käsitti ilmastonmuutoksen pääotsikkona ympäristösuojelulle yleensä ja roskaamisen vähentämiselle erityisesti. Ehkä mukana oli luovaa tulkintaakin, kuten taiteessa aina.

Taitelijan ilmaisuvapauksia ilmenee muuallakin. Markkinoinnin ja mielipidevaikuttamisen, myös vaalilupausten keskeisenä elementtinä on harvoin johdonmukaisuus. Toisinaan myös faktojen käsittelyssä sovelletaan valikointia ja luovuutta. Hämmästyttää, kummastuttaa, muitakin kuin pientä kulkijaa. 

Ympäristöohjelmissa tavoitellaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, joka on hyvä asia. Vielä parempi olisi jos pyrittäisiin myös hengityskelpoiseen, myrkyttömään ilmaan.

Lähialueelta poimittua:

  • Etelä-Suomen Aluehallintovirasto (AVI) päätti vuonna 2018, että Neste Oyj:n Naantalin jalostamon rikkidioksidipäästöt saavat olla 1400 tonnia ja typenoksidipäästöt 300 tonnia vuodessa. Huoltojen, häiriöiden ym yhteydessä sattuvia päästöjä ei näihin lasketa. Luonnonsuojeluliitto vei asian Vaasan hallinto-oikeuteen. Oikeuden mukaan Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ollut päätöksissään "hieman höveli" rajoja määritellessään. Neste Oyj:lla on nyt viitisen vuotta aikaa ottaa käyttöön ajanmukaiset suodatuslaitteet, johon investointiin se ei ollut  vielä varautunut.  Hengitysilman laatua voi Naantalin eri osissa luonnehtia vaihtelevaksi etenkin matalapaineen vallitessa ja sateella. Rikkidioksidista muodostuu rikkitrioksidia (SO3) joka reagoi kiivaasti veden kanssa muodostaen rikkihappoa. Ei ihme että vanhemman väen hengitystä ahdistaa. Nettisivustonsa Vastuullisuus-osiossa Neste keskittyy...ilmastonmuutokseen ja hiilijalanjälkeen. Rikitöntä polttoainetta, kyllä. Vähärikkisempää ilmaa tuotantopaikkakunnalle - ehkä tulevaisuudessa? 

Jos tämä blogi olisi iltapäivälehden artikkeli, viimeistään kolmannessa kommentissa minut leimattaisiin teollisuusvastaiseksi. Neljännessä kommentissa huomauttaisin kannattavani teollisuutta, joka investoi uuteen teknologiaan- ja näin hyödyntää paikallistenkin korkeakoulujen tutkimustoimintaa sekä työllistää cleantech- alan väkeä. Tuotteistetuista puhtaan teknologian ratkaisuista olisi vientituotteiksi vaikkapa Kiinaan ja Intiaan. 

190822_emmi.jpgTuttavan lapsi innostui Greta Thunbergin Atlannin ylityksestä kilpapurjeveneellä. Hänkin haluaisi. Valitettavasti Busterillamme ei Atlanttia ylitetä, eikä Nauvoon asti reissaamisella olisi kovinkaan suurta mainosarvoa. "Mutta me voitaisiin siivota roskia rannoilta siinä matkalla?" Aikansa tuumittuaan tyttö ehdotti valtameren ylitystä rahtilaivalla. "Ne vie niitä rahteja joka tapauksessa niin mennään sitä samaa hiilijalanjälkeä pitkin sinne ja takaisin".

Hyvähän näitä ympäristö- ja ilmastoasioita on pohtia, jopa tehdä niille jotain. Mielipide tai mielikuva, ahdistava sen koommin kuin kaunistelevakaan, ei saa olla toimenpidettä tärkeämpi. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, ympäristönsuojelu, mielipidevaikuttaminen, vastuullisuus, markkinointi, mainonta, puheet, toimenpiteet, mielipiteet, cleantech, happosade

On syytä olla huolissaan

Perjantai 5.4.2019 - Kristiina Sunell

maapallo_hiilinieulut.png

"Suomalaiset ovat kuluttaneet laskennallisesti osansa maapallon luonnonvaroista tänään perjantaina 5. huhtikuuta. Ylikulutuspäivänä luonnonvarojen kulutus ylittää laskennallisesti maapallon biokapasiteetin eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä." Näin uutisoi tänään WWF.

WWF:n artikkelissaan lähteenä mainitsema, artikkeliin linkitetty Global Footprint Network kertoo kuitenkin Pohjoismaiden olevan hiilijalanjäljeltään positiivisia: Ruotsi + 48 % ja Norja + 23 %  Luvut ovat YK:n tilastoista. Suomi on näissä tilastoissa vielä naapureitaankin parempi: hiilijalanjälkitase on 111 % positiivinen. 

Tulkinnan ja YK:n tilastoihin pohjautuvien tietojen ristiriitaa WWF kysyttäessä selitti sillä, että Suomi tuo ulkomailta elintarvikkeita ja muita tuotteita. Se pitää paikkansa, ja sen Global Footprint Network onkin tiedoissaan huomioinut: "Ekologinen velka syntyy kun väestön ekologinen jalanjälki ylittää väestön asuinalueen biokapasiteetin. Kansallinen ekologinen alijäämä tarkoittaa sitä, että maa tuo biokapasiteettia, poistaa kansallisia ekologisia varoja tai päästää ilmaan hiilidoksidia. Ekologinen ylijäämä tai varanto on olemassa kun maan biokapasiteetti on sen hiilijalanjälkeä suurempi."

Tilastot laahaavat toki aina jäljessä. Näin Suomen tiedot perustuvat YK:n jo aikaisemmin kirjaamiin lukuihin. WWF ei maininnut artikkelissaan mistä lähteestä tämän kalenterivuoden luvut on saatu, mutta artikkelistaan ja tulkinnoistaan kommentteja saanut WWF kertoo vuosijaksotuksen olevan eri kuin lähdemateriaalissa käytetty. Interpolointi aikaisempien vuosien tiedoista ei kuitenkaan vaikuttaisi Suomen hiilijalanjälkeen niin rajusti että voitaisiin perustellusti väittää Suomen kuluttaneen osansa koko maapallon luonnonvaroista tämän vuoden osalta jo 5.4. Kaksinkertaisesti oman hiilijalanjälkensä kompensoiva Suomi ei ole vuodessa tai useammassakaan romahtanut maapallon keskitasoa huomattavasti heikommaksi. 

Suomalaisen elintarviketuotannon syyllistäminen on kohtuutonta ja myös aiheetonta. Glogal Footprint Network'in tietoja selaamalla pikemminkin vahvistuu käsitys siitä, että kaikkein tehokkain keino estää ilmastonmuutos on suosia kotimaassa tuotettuja elintarvikkeita. Yksilön toimilla ja valinnoilla on merkitystä. Teollisuuden päästövähennyksillä ja puhtaan tuotantoteknologian tuotteistamisella on kiire.

Mielipideilmaston kannalta paras keino edistää ympäristön tilaa parantavia toimia on faktoihin perustuva uutisointi, jotta tunnustetut luonnon hyväksi toimivat organisaatiot säilyttävät uskottavuutensa. Tästä on syytä olla huolissaan.

Lisäys 8.4.2019: Ilmastofoorumi ICEFin johtoryhmän jäsen, filosofian tohtori Eija-Riitta Korholan blogikirjoitus WWF:n julkaisuun liittyen

 

1 kommentti . Avainsanat: ilmastonmuutos, mielipidevaikuttaminen, tilasto, vastuullisuus, media, lähdekritiikki, faktantarkistus

Kuri, ääni ja asuntomessut

Tiistai 27.2.2018 klo 16:05 - Kristiina Sunell

Valtuustosalin yleisöpaikat ovat harvoin yhtä täynnä kuin maanantaina 26.2.2018.  Valtuuston kokoukset ovat viime vuosina herättäneet yhtä paljon mielenkiintoa vain kaupunginjohtajaa valittaessa ja Manner-Naantalin osayleiskaavasta päätettäessä. Valtuuston kokoukset ovat kaikille avoimia, mutta niihin tuotavat esitykset ovat yleensä jo pitkään eri luottamuselimissä valmisteltuja ja päätettyjä. Vain mahdolliset yllätykset ja päätösten poikkeuksellisen kauaskantoiset vaikutukset koko kaupunkiin saavat yleisön jalkautumaan lehterille. 


Asuntomessujen hakemisesta päättäminen oli maanantain kokouksen ensimmäinen asia. Asia kiinnosti itseäni pitkään Naantalin Yrittäjien hallituksessa toimineena ja näin monien eri tahojen kanssa messuasian tiimoilla keskusteluja käyneenä. Mielipiteeni on edelleen sama kuin viime keväänä kuntavaalikoneita täyttäessäni: kannatan lämpimästi. 

Ryhmäpuheenvuorot olivat vähintään mielenkiintoisia, semminkin kun asuntomessuista on jo keskusteltu kesästä 2016 lähtien. Osalla valtuustoon valitusta myönteisyys oli kääntynyt jyrkäksikin vastustukseksi, toisilla taas varautuneisuus haluksi tehdä Naantalista entistäkin vetovoimaisempi saaristokaupunki. Samat taustamateriaalit, samat laskelmat, mutta monia eri poimintoja ja tulkintoja. 

180226_asuntomessut_aanestys.jpg"Vaikka valmistelu on ollut ensiluokkaista, liikkuvia osia on ollut niin paljon, että ryhmäpäätöksen tekeminen ei Kokoomuksessa ollut helppoa. Asiaa on mietitty niin talouden kuin imagonkin kannalta monessa yhteydessä, kuten vastuunsa tuntevan suurimman puolueen pitääkin. Pitkien pohdintojen jälkeen Kokoomus kuitenkin päätyi kannattamaan ryhmänä asuntomessujen hakemista vuodelle 2022." kertoi Tero Tavio Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa. Seuraavien puheenvuorojen aikana ainoastaan Perussuomalaisten ryhmä kertoi kannattavansa asuntomessuja vain 75 %, sillä yksi valtuutettu oli toista mieltä. 

Ryhmäkuri onkin herättänyt keskustelua ja kritiikkiä, eikä vain äänestäjien keskuudessa. Kuntavaalien tulosten vertailuluku-periaate puoltaa eniten ääniä saaneita, jolloin yksittäisen äänestäjän valinnan merkitys voi jäädä pieneksi. Vielä pienemmäksi se jää, jos puoluekohtaiset luottamuselinten henkilövalinnat ovat kovin keskitettyjä, jolloin yksittäisen henkilön kannan painoarvo moninkertaistuu.  Mikäli aikaisempana kautena ilmaistut omat mielipiteet katsotaan raskauttavaksi seikaksi, tärkeämmäksi kuin vaaleissa saatu äänimäärä, ei vähemmistöä edustavalle "toisinajattelulle" löydy luottamuselimistä tilaa. Ongelma on valitettavasti korostunut kaupungin suurimmassa puolueessa - ehkä muilla on enemmän tarvetta laajan näkemyksen ja mielipidekirjon käyttämiseen kaupunkilaisten asioista päätettäessä ja suunnitelmia puntaroitaessa.

Luottamustoimien keskittäminen ja samojen henkilöiden valinta valtuustokaudesta toiseen ei ole täysin yleinen käytäntö. Niin harvinaista kuin muille puolueille kehujen antaminen onkin, rehellisyyden nimissä se on toisinaan paikallaan. Sekä SDP että Vihreät ovat suoneet kaupunginhallituksen konsernijaoston paikan uudelle, ensimmäistä kertaa kuntavaaleissa listoillaan ehdolla olleelle, ei valtuustossa istuvalle edustajalleen. Pisteet uudistumiskyvystä ja hyvin toimivasta demokratiasta.

Tasapuolisuuden vuoksi pisteitä myös omille, eli Kokoomuksen valtuustoryhmälle. Ryhmäpäätöksestä huolimatta eriävän mielipiteen, jopa vastaehdotuksen sai asuntomessuasiassa esittää, ja vieläpä äänestyksessä poiketa ryhmänä tehdystä yhteisestä päätöksestä. Myönteistä kehitystä on tapahtunut sitten Manner-Naantalin osayleiskaavapäätöksen, jossa edes pienen ja kaupungin talouden kannalta vähäisen - joskin kaupunkikeskustan asukkaiden ja matkailijoiden kannalta tärkeän - Lammasluodon virkistysalueen kohtalosta päätettäessä ei ollut lupa valtuustossa äänestää oman näkemyksen mukaisesti. Ryhmäpäätös sitoi kaikkia valtuutettuja, jopa muitakin. Itsenäisten ajatusten ääneen lausumisestakaan ei hyvää seurannut. Nyt on toisin. Valtuuston kokouksen asuntomessuja seuraavassa asiakohdassa päätettiin musiikkijuhlasäätiön hallintoneuvoston jäsenyyksistä. Paikan hallintoneuvostossa sai myös ryhmän asuntomessupäätöksestä eriävästi äänestänyt. Luottamuspaikkojen tasaisemmassa jakamisessa lienee tosin vielä parantamisen varaa.

Äänet on laskettu, asuntomessujen hakemispäätös tehty ja kaupungin elinvoimaisuuden hyväksi tehtävä työ jatkuu. Asia kerrallaan, asiat asioina ja eteenpäin!

Kuten Vilhelm Junnila totesi, ovat asuntomessupäätökset todennäköisesti jo parin vuoden päästä poistuneet kaupungin sivustolta vaikka avoimempaan suuntaan pyritään. Maanantain kokouksesta tehty videotallenne - kiitos siitä Sara Sorrolle - on saanut tähän mennessä jo satoja katselukertoja. Yhteisistä asioista päättäminen kiinnostaa, joten toivottavasti avoimelle ja aloitteelliselle toimintatavalle löytyy myös kaupungin taholta tarvittava tuki.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asuntomessut, ryhmäkuri, mielipide, äänestys, luottamustoimet, puheenvuoro, valtuusto, päätöksenteko

Lammasluoto: 200 % samaa mieltä

Lauantai 3.10.2015 - Kristiina Sunell

Kaavoitusasiat ovat puhuttaneet naantalilaisia viime kuukausina, Lammasluodon kaavoitus jo pari vuotta. Huolta on tunnettu ranta-alueiden säilymisestä ja maiseman muuttumisesta. Lisäksi on ilmaistu huolta päätöksenteon läpinäkyvyydestä ja johdonmukaisuudesta.

Sain kuluneella viikolla runsaasti sähköpostia ja puheluita Kokoomuksen ryhmän Kruununjalokivi-lausunnon tiimoilta. Julkaisussa annetaan ymmärtää Lammasluodon säilyvän virkistysalueena; rakennusprojekteista ei mainita. Olenko julkaisusta täysin samaa mieltä? Kyllä, 100 % 

150515_rannikkoseutu_lammasluoto.tiffEntä keväällä 2015 julkaistu kannanotto, jossa todetaan "Naantalin Kokoomusnaiset ry puoltaa Lammasluodon ja Teljentien metsikön säilyttämistä avoimena virkistysalueena, kaikkien kultarantana. Alueelle ei tule kaavoittaa lisää rakennuksia". Olenko edelleen tällä kannalla? Täysin, 100 % jälleen. 

Ovatko nämä lausunnot ristiriidassa keskenään? Sellaisenaan ne ovat täysin samoilla linjoilla:

  • Rantaraitti säilytetään
  • Lammasluoto varataan veneilyä ja Naantalin Purjehdusseuran toimintaa palvelevaksi alueeksi
  • Teljentien kenttä ja metsikkö säilytetään virkistys- ja ulkoilualueina.

Onko kaikki sanottu tai onko kaikki sanottu yksiselitteisesti ja aukottoman loogisesti? Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajalta kysyttäessä selviää, että "Kruununjalokivi"-kirjoitus ei sulje pois Lammasluodolle kaavailtavia kerrostaloja. Näin lausuntoa voi pitää vähintäänkin harhaanjohtavana, ja sitä olivatkin muut puolueet nopeasti kommentoimassa. 

Mitä voi olla, tai olla olematta, rivien välissä? 

  • Rantaraitti on rantaraitti vain, jos se kulkee pitkin rantaa ja sieltä näkee merelle - muualtakin siis kuin Lammasluodon pysäköintialueen tai Teljentien metsän "suikaleen" kallion ja puiden tilalle rakennetun kerrostalon ikkunasta.
  • Rakentaminen ja virkistyskäytön säilyttäminen eivät voi toteutua yhtäaikaisesti.
  • Kerrostalojen - tai minkään asuinrakennusten - rakentaminen ei ole mahdollista ilman lisääntyvää liikennettä, parkkipaikkoja, taloille johtavia ajoväyliä ja roska-astioita.
  • Kalevanlahti on syvyydeltään enintään kaksi metriä. Rakentamisen myötä lahti rämettyisi vahingoittaen myös Kylpylän rannan virkistysarvoa. Kruununjalokirveksi aluetta voisi nimittää enää vain sarkastisessa mielessä.

Ei ole olemassa "yllätysrantaa" jolle voitaisiin rakentaa vaikkapa As Oy Lehmänkäännös ja jonka takaa kulkisi rantaraitin korvaava Pettymysten polku. Meren ja rantaviivan välissä ei ole rakennusmaata eikä rivien välissä tilaa ketunhännälle. Ainoa alueelle harkittava rakennus voisi olla kuvassa Lammasluodolle hahmoteltu matala rakennus, mikäli sen tarkoitus on olla nuorten ja vammaisten vesiurheiluharrastusta tukeva huolto- tai kerhorakennus. Selkeyden vuoksi täsmennän vielä, että kuvassa sinisellä ympäröityjä, EI- merkittyjä rakennuksia ei pidä kaavailla näille paikoille, piirun verran niiden viereen, eikä muuallekaan Meri-Naantaliin.

Kuva kertoo yleensä enemmän kuin tuhat sanaa. Oheinen kuva kertoo minun mielipiteeni.

151003_merinaantali_asukkaille.png


Lue lisää »

1 kommentti . Avainsanat: kaavoitus, avoimuus, rehellisyys, politiikka, mielipide

Voi kauhistus!

Lauantai 14.9.2013 - Kristiina Sunell

Mitä nyt taas?

"Omaishoidontuen taso tulee olla jatkossakin sellainen, että omaishoitaminen kotona on mahdollista, ja omaishoitajien kunnosta tulee huolehtia mahdollistamalla heidän lakisääteiset vapaapäivänsä entistä paremmin."
"Mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi lasten ja nuorten psykososiaalisiin ongelmiin, kuten koulukiusaamisen ehkäisyyn, tulee panostaa" 

Kannatatko? Jos vaikka vastustaisitkin, haluaisitko silti tietää, mistä lainaukset ovat peräisin?
Vastaus löytyy osoitteesta www.kokoomusnuoret.fi, kohdasta Tavoiteohjelma 2014. Älä lue sitä, jos suvaitsevaisuutesi, tai sen puute, estää 10-sivuiseen asiakirjaan tutustumisen.

Keskustele ennen lyttäämistä

Mediassa noussut kohu, poimitut "helmet" ja  voimakkaat irtiotot tekivät uteilaaksi. Kannattaisiko suoralta kädeltä pahoittaa mielensä iltapäivälehtien otsikkojen perusteella, ihan varovaisuuden vuoksi? Päätin ottaa riskin ja luin tavoiteohjelman.

Hyvät uutiset: tässä kävi paremmin kuin lotossa. Seitsemän oikein löytyi helposti, varanumerojakin. Nuoret arvostavat yrittäjyyttä ja koulutuksen linkitystä työelämään. Nuoriso oli myös äkännyt valtion ulkoistaneen rakenteelliset uudistukset kunnille. Niiden myötä - jos uudistuksia aina vain lykätään - velkaantuminen jatkuu. Laskun siitä maksaa nuoriso. Huoli on ymmärrettävää, hehän maksavat myös eläkkeemme. Energiahuollon tulevaisuuden toimivuus ja jatkuvuus edellyttävät investointeja jo nyt. Päätöksiä on tehtävä, vaikka epävarmuustekijöitä on paljon.

Osa ohjelman kohdista nosti kylmän hien ryppyiselle otsalleni, osa perusteluista ei auennut.  Kun väärään kurkkuun mennyt kahvi lakkasi yskittämästä, palautin mieleen liiketoiminnassa käytettävän neuvottelutaidon mallin: hyväksy kohdat, joista ollaan samaa mieltä; etsi vaihtoehtoja asioille, joista ollaan eri linjoilla. Näkökulmat, joista ei keskustelemallakaan löydy mitään yhteistä, voidaan laittaa pinoon "tästä olemme eri mieltä, kumpikin pitäkööt kantansa - arvostamme silti toisiamme". Myös "ymmärrän, mutta en hyväksy" on vaihtoehto - kunhan ensin pyrkii ymmärtämään.

Suvaitsevaisuuteen kuuluu "toisinajattelun" salliminen. Siihen kuuluu myös kuunteleminen ja vuoropuhelu. Eipä heitetä nuorisoa pesuveden mukana.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: avoimmuus, keskustelu, vuorovaikutus, suvaitsevaisuus, mielipide-erot, neuvottelu

Kyllä vai ei? Kysymyksiä ja vastauksia

Torstai 4.10.2012 klo 18:46 - Kristiina Sunell

Isot kiitokset kaikille sivuston kautta kysymyksiä lähettäneille ja pikakyselyihin vastanneille! Koska samat kommentit saattavat olla monen mielessä, tässä muutamia pohdintoja saamistani vastauksista ja kysymyksistä.

Vaikuttamismahdollisuudet

Ensimmäisessä tällä sivustolla olleessa pikakyselyssä kartoitettin naantalilaisten näkemystä omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa päätösten valmisteluun. Kokoomuksen periaatetta "Ole rehellinen" noudattaen, tässä kaunistelematon tilasto:Kukaan ei pitänyt mahdollisuuksiaan erinomaisina. Kukaan ei myöskään pitänyt niitä tyydyttävinä. Vastaukset vaihtoehdojen "välttävä" ja "huono" välillä jakaantuivat lähes tasan.

Näin on, jos siltä näyttää. Pitkään kuntapolitiikassa toimineet tuntevat kuntalain ja päätöksenteon järjestyksen hyvin tarkoin, mutta pelkästään protokollan ja prosessien noudattaminen ei vastanne asukkaan tarpeeseen. Kuntalainen voi aina tehdä aloitteen, joka käsitellään asianmukaisesti. Kaupungin sivustolta löytyvät nämä aloitteet, samoin kuin valtuuston kokousten esityslistat ja päätökset. Valtuuston kokoukset ovat avoimia tilaisuuksia, joita saa tulla kuuntelemaan aivan vapaasti. Osa nyt ehdolla olevista, jo kokeneista valtuutetuista pitääkin tätä kaikkea aivan riittävänä. Joidenkin mielestä kuntademokratia toteutuu, kun muistaa äänestää. Meidän poliitikkojen joukossa on myös niitä, jotka pitävät torikokouksia ajanhukkana.

Jääkö jotain puuttumaan? Ainakin keskustelu ja vuorovaikutteisuus. Mahdollisesti myös tilaisuus neuvotella, kuulla eri kantoja, ja puntaroida eri vaihtoehtojen hyötyjä, haittoja sekä valintojen pitkän aikavälin vaikutuksia. Minun mielestäni torikokoukset ovat tarpeen. Merkittävässä roolissa ovat myös eri yhdistykset - mm. Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys, Naantalin Kulttuuritaloyhdistys, ja monet muut - joiden kautta kannanottoja voi kanavoida. Toimivimmat ratkaisut ja näkökulmat jokaisessa asiassa eivät ole yksinomaan valtuutettujen, lautakuntien tai kaupungin viranhaltijoitten päässä.

Paras vaalikoneisiin liittyvä kommentti tuli kaverilta Facebook-sivuni kautta. " 66.2 % mutta kaikesta voi varmaan neuvotella". Juurikin näin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: avoimmuus, valmistelu, demokratia, päätöksenteko, asukkaat, äänestäminen, mielipide, kuuleminen