Salassapitokriisiviestintästrategiaa aikasidonnaisuusulottuvuudesta

Tiistai 23.3.2021 - Kristiina Sunell

Hallituksen viestintästrategian mukaan "Tavoitteet ja vaikutukset kerrotaan selkeästi ja monimutkaisista asioista luodaan kokonaiskuvaa" ja "tärkeistä asioista kerrotaan myös niiden ollessa vielä keskeneräisiä"

210324_hallituksn_viestinnan_arvot.jpeg


Se toteutuu näin:


"Tältä osin olemme saapuneet tilanteeseen, missä miltään osin harkitaan toimenpiteitä joiltain osin. Siltä osin myöhemmin osaamme sanoa pohditaanko rajotuksia näiltä osin”. (Sosiaali- ja terveysministeriön perhe- ja peruspalveluministeri tiedotustilaisuudessa 26.2.2021)

Lausuntoa voi olla osittain vaikea ymmärtää näiltä osin, jos miltäänkään osin.

Ja näin:

Ulkonaliikkumiskieltoon liittyvät perusteet salataan koska ”Valtioneuvoston koronatilannevarautumisen tilanteenhallintaan liittyvästä aikasidonnaisuusulottuvuudesta johtuen pyydetyt ministeriön turvallisuusluokitellut varautumisasiakirjatiedot eivät ole julkisia”. (VNK 23.3.2021)

Onko syytä olla huolissaan? Päätoimittajien yhdistyksen kannanoton mukaan on. Valmiuslain pykälien 106 ja 107 ottaminen käyttöön herättää huolta siitä, että valtioneuvoston kanslian johtovastuun vahvistaminen vaikeuttaa tiedonsaantia entisestään.

Optimisti ei usko tiedonsaannin voivan tästä enää enempää vaikeutua.
"Get on with it" vai "get over it"?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: arvot, strategia, demokratia, salailu, puppugeneraattori, kriisiviestintä, avoimuus

Kouluverkko keskittyy

Maanantai 10.9.2018 - Kristiina Sunell

Valtuuston kokousten seuraaminen on mielenkiintoista, vaikka suurin osa päätöksistä on jo tehty kaupunginhallituksessa, lautakunnissa ja puolueiden välisissä neuvotteluissa. Parasta antia ovat - aloitteiden lisäksi - ryhmäpuheenvuorot, joissa perustellaan ryhmän kantaa. Perustelut saattavat olla varsinaista äänestystulosta mielenkiintoisempia.

koululaiset.jpg

Paras kuulemani, ja lähes kaikkien puolueryhmien toistama perustelu suurelle, keskitetylle  koulukampukselle oli terveellinen sisäilma. Toiseksi paras oli lasten kuljetusten helpottuminen: kun päiväkotitaapero viedään samalla kyydillä kuin ala-asteella oleva lapsi, pääsevät vanhemmat vähemmällä kuljettamisen vaivalla. Näin toki vain, jos aikataulut sopivat yhteen eikä autoja ole lapsia vaarantavaksi ruuhkaksi asti.

Korvaan pahasti särähtävä suuren koulukampuksen kannatuspuheenvuoro korosti arvotonttien vapautumista parempaan käyttöön. Mielestäni parhaat paikat tulee varata juuri lapsille ja nuorille, sen tärkeämpää käyttäjäkuntaa ei ole. Päiväkoti, sen koommin kuin koulukaan, eivät ole säilytyspaikkoja vaan oppimisympäristöjä joissa tulee viihtyä. 

Suunnittelun alkuvaiheen kriteereihin ja tavoitteisiin ei puolueiden puheenvuoroissa juurikaan palattu. Huomautettiin näiden kaavailujen lipsahtaneen vahingossa julkisiksi. Kouluverkkouudistuksen tavoitteena ovat jo lähtökohtaisesti tehokkuus ja raha: opettajien ajan tehokkaampi käyttö, mutta etenkin pienempi neliömäärä per koululainen. Toivon mukaan seurauksina eivät ole opetushenkilökunnan uupumus ja ahtaus. Harri Palomäen aloite hirsirakentamisen suosimisesta koulukampuksella on erinomainen; kustannussäästö-argumentoinnilla sitä ei ainakaan tule tyrmätä. Puheet terveellisestä ympäristöstä saisivat muutoin melko tyhjän kaiun.

Mikko Rönnholm ei saanut kannatusta toimenpide-ehdotukselle sitoutumisesta Kuparivuoren koulun säilyttämiseen vähintään vuoteen 2029 asti. Ehkä siksi, että kouluverkkouudistus on lopulta vain puite - jokainen päätös koulun lakkauttamisesta ja uuden rakentamisesta tehdään erikseen. Toki siten, että perusteluna tullee olemaan valtuuston hyväksymä kouluverkkouudistus. Ehkäpä vastaus tähän Kuparivuoren koulua koskevaan tuumailuun tulee löytymään asemakaavoituksesta ja lähitulevaisuuden rakennusluvista.

1 kommentti . Avainsanat: päiväkoti, ala-aste, suuryksikkö, sisäilma, tilantarve, opetus, mitoitus, arvotontit, valtuusto