Salassapitokriisiviestintästrategiaa aikasidonnaisuusulottuvuudesta

Tiistai 23.3.2021 - Kristiina Sunell

Hallituksen viestintästrategian mukaan "Tavoitteet ja vaikutukset kerrotaan selkeästi ja monimutkaisista asioista luodaan kokonaiskuvaa" ja "tärkeistä asioista kerrotaan myös niiden ollessa vielä keskeneräisiä"

210324_hallituksn_viestinnan_arvot.jpeg


Se toteutuu näin:


"Tältä osin olemme saapuneet tilanteeseen, missä miltään osin harkitaan toimenpiteitä joiltain osin. Siltä osin myöhemmin osaamme sanoa pohditaanko rajotuksia näiltä osin”. (Sosiaali- ja terveysministeriön perhe- ja peruspalveluministeri tiedotustilaisuudessa 26.2.2021)

Lausuntoa voi olla osittain vaikea ymmärtää näiltä osin, jos miltäänkään osin.

Ja näin:

Ulkonaliikkumiskieltoon liittyvät perusteet salataan koska ”Valtioneuvoston koronatilannevarautumisen tilanteenhallintaan liittyvästä aikasidonnaisuusulottuvuudesta johtuen pyydetyt ministeriön turvallisuusluokitellut varautumisasiakirjatiedot eivät ole julkisia”. (VNK 23.3.2021)

Onko syytä olla huolissaan? Päätoimittajien yhdistyksen kannanoton mukaan on. Valmiuslain pykälien 106 ja 107 ottaminen käyttöön herättää huolta siitä, että valtioneuvoston kanslian johtovastuun vahvistaminen vaikeuttaa tiedonsaantia entisestään.

Optimisti ei usko tiedonsaannin voivan tästä enää enempää vaikeutua.
"Get on with it" vai "get over it"?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: arvot, strategia, demokratia, salailu, puppugeneraattori, kriisiviestintä, avoimuus

Liike Nyt Naantali

Perjantai 11.12.2020 klo 0:12 - Kristiina Sunell

"Pyrin vaikuttamaan Naantalin päätöksentekoon siten, että koko saaristokaupunki on turvallinen, terveellinen ja viihtyisä asuinpaikka kaiken ikäisille, jokaiselle. Tähän tavoitteeseen ei päästä yhden ihmisen tai pienen samanmielisten joukon voimin. Siihen tarvitaan aitoa asukkaiden kuulemista, kuullun huomioimista ja avointa, toisiaan kunnioittavaa yhteistyötä."

Nettisivustolta löytyvä arvolupaukseni on jo vuosia vanha, mutta edelleen voimassa. Toteuttaminen on kuitenkin toistaiseksi osoittautunut vaikeaksi. Aito asukkaiden kuuleminen pelkistyy sinänsä hyödyllisiin yleisötilaisuuksiin, mutta esitetyillä mielipiteillä on harvoin vaikutusta tehtäviin päätöksiin. Kuultu huomioidaankin valitettavasti pakon edessä, muutoksenhakuprosessissa, jolloin voidaan enää vain yrittää ottaa kantaa jo nuijittuun päätökseen. Poliittiset liittoutumat päättävät merkittävistä asioista aivan liian usein vain yhden äänen enemmistöllä. "Väärän" tahon esittämää aloitetta eivät toiset voi kannattaa. Asiat periaatteellistuvat ja henkilöityvät kerta toisensa jälkeen. Yhteistyötä, saati keskinäistä kunnioitusta on erittäin vaikea rakentaa tällaiselle pohjalle.

Tarvitaan jotain aivan muuta, jotta voidaan toimia kuntalaisten kokonaisedun mukaisesti.

Jospa sitten:

"Asioista tulee kysyä heiltä, joita ne koskettavat. Kaikesta ei voi päättää pienessä päättäjien sisäpiirissä. Mitä useampi meistä on mukana miettimässä, keskustelemassa ja päättämässä, sen parempi. Me haluamme luoda alustan sille, mitä päätöksenteko voisi parhaimmillaan olla. Haluamme kuulla erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä, keskustella ja vähentää eripuraa. Vastakkainasettelun aika ei ole ohi, mutta hyvä vastakkainasettelu on asiaan keskittyvää dialogia, jossa paras argumentti voittaa. Vastakkainasettelu tai argumentointi ei saa olla henkilöön tai toisen ideologiseen taustaan menevää pilkkaa tai väheksyntää. Myös kompromissit kuuluvat päätöksentekoon."

Ja:

"Avoimen ja toisiamme kunnioittavan keskustelun kautta voimme oppia uutta ja nähdä asiat monesta eri näkökulmasta."

Nämä kaksi lainausta ovat peräisin puolueen yleisohjelmasta, jonka on laatinut Liike Nyt. Syyskuun alussa pohdin, josko puoluepolitiikalla ja yhteisten asioitten hoitamisella voisi olla yhteyttä. Kyllä, näköjään. Ja hienointa on se, että omista periaatteistani ei tarvitse loikata minnekään. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: arvostus, vuoropuhelu, osallistaminen, vaikuttaminen, yhteistyö, avoimuus, liike nyt

Näkyvämpää avoimuutta 3

Maanantai 30.4.2018 - Kristiina Sunell

"Sinnikäs pitää olla. Täytyy toistaa aina vain uudelleen, ei kannata antaa periksi" neuvoi eräs vanhempi kaupunginvaltuutettu. On muotia vedota lähde- ja tietosuojaan, joten jääköön nimi tässä mainitsematta. Neuvoa noudattaen kirjoitan vielä kolmannen kerran samasta teemasta. Kertausta inspiroi valtuuston kokousten videoinnista syntynyt vähintäänkin mielenkiintoinen debatointi.

aanestys.jpgKokousten videointia on esitetty vuosien mittaan useissa valtuustoaloitteissa, joista viimeisin mainitaan aiemmassa blogikirjoituksessa. Aikaisempia aloitteita tuskin enää kaupungin julkisilta sivustoilta löytyy, sillä - edelleen - kaksi vuotta vanhemmat pöytäkirjat poistetaan netistä. Harmikseni ehdin tallentaa katoamisvaaran alaisista pöytäkirjoista vain ne, joiden arvioin liittyvän johonkin pitkään kestävään valmisteluun. Valtuuston kokousten videointia ei ole tietääkseni koskaan tyrmätty, ja miten voisikaan - laki takaa kokousten julkisuuden. Kaupunki ei vain ole voinut varojen puutteessa toteuttaa monen haluamaa avoimuutta edistävää uudistusta.

Lienee syytä kirjata päätöksiin "parasta ennen"- päivämäärä. Jo valmiina oleva pieni skriptinpätkä poistaa pöytäkirjan. Voisiko tehdä toisen, yhtä helpon teknisen ratkaisun: aloitteiden tekijöille lähtee tekstiviesti-ilmoitus noin kuukautta ennen kehitysidean poistamista uteilaiden kuntalaisten ulottuvilta? Näin jo kertaalleen kirjoitetun aloitteen tekijä muistaa käynnistää prosessin taas alusta. Ei vainkaan, vitsi, vitsi -  kunnallisen  päätöksenteon ja päätösten toteuttamisen ei ole tarkoitus muistuttaa  Päiväni Murmelina-elokuvan juonta. 

KH:n pöytäkirjassa 14.8.2017 "Viestinnän ja hallinnon vastuuhenkilöille annettiin tehtäväksi käydä läpi kaupungin verkkotiedottamisen prosessi sekä määritellä verkkotiedottamisen periaatteet ja toimintatavat 31.3.2018 mennessä." Pitääpä etsiä netistä. Toivottavasti kysymys ei ole salaisesta asiakirjasta.


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtuusto, videointi, laillisuus, asenne, avoimuus

Lammasluoto: 200 % samaa mieltä

Lauantai 3.10.2015 - Kristiina Sunell

Kaavoitusasiat ovat puhuttaneet naantalilaisia viime kuukausina, Lammasluodon kaavoitus jo pari vuotta. Huolta on tunnettu ranta-alueiden säilymisestä ja maiseman muuttumisesta. Lisäksi on ilmaistu huolta päätöksenteon läpinäkyvyydestä ja johdonmukaisuudesta.

Sain kuluneella viikolla runsaasti sähköpostia ja puheluita Kokoomuksen ryhmän Kruununjalokivi-lausunnon tiimoilta. Julkaisussa annetaan ymmärtää Lammasluodon säilyvän virkistysalueena; rakennusprojekteista ei mainita. Olenko julkaisusta täysin samaa mieltä? Kyllä, 100 % 

150515_rannikkoseutu_lammasluoto.tiffEntä keväällä 2015 julkaistu kannanotto, jossa todetaan "Naantalin Kokoomusnaiset ry puoltaa Lammasluodon ja Teljentien metsikön säilyttämistä avoimena virkistysalueena, kaikkien kultarantana. Alueelle ei tule kaavoittaa lisää rakennuksia". Olenko edelleen tällä kannalla? Täysin, 100 % jälleen. 

Ovatko nämä lausunnot ristiriidassa keskenään? Sellaisenaan ne ovat täysin samoilla linjoilla:

  • Rantaraitti säilytetään
  • Lammasluoto varataan veneilyä ja Naantalin Purjehdusseuran toimintaa palvelevaksi alueeksi
  • Teljentien kenttä ja metsikkö säilytetään virkistys- ja ulkoilualueina.

Onko kaikki sanottu tai onko kaikki sanottu yksiselitteisesti ja aukottoman loogisesti? Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajalta kysyttäessä selviää, että "Kruununjalokivi"-kirjoitus ei sulje pois Lammasluodolle kaavailtavia kerrostaloja. Näin lausuntoa voi pitää vähintäänkin harhaanjohtavana, ja sitä olivatkin muut puolueet nopeasti kommentoimassa. 

Mitä voi olla, tai olla olematta, rivien välissä? 

  • Rantaraitti on rantaraitti vain, jos se kulkee pitkin rantaa ja sieltä näkee merelle - muualtakin siis kuin Lammasluodon pysäköintialueen tai Teljentien metsän "suikaleen" kallion ja puiden tilalle rakennetun kerrostalon ikkunasta.
  • Rakentaminen ja virkistyskäytön säilyttäminen eivät voi toteutua yhtäaikaisesti.
  • Kerrostalojen - tai minkään asuinrakennusten - rakentaminen ei ole mahdollista ilman lisääntyvää liikennettä, parkkipaikkoja, taloille johtavia ajoväyliä ja roska-astioita.
  • Kalevanlahti on syvyydeltään enintään kaksi metriä. Rakentamisen myötä lahti rämettyisi vahingoittaen myös Kylpylän rannan virkistysarvoa. Kruununjalokirveksi aluetta voisi nimittää enää vain sarkastisessa mielessä.

Ei ole olemassa "yllätysrantaa" jolle voitaisiin rakentaa vaikkapa As Oy Lehmänkäännös ja jonka takaa kulkisi rantaraitin korvaava Pettymysten polku. Meren ja rantaviivan välissä ei ole rakennusmaata eikä rivien välissä tilaa ketunhännälle. Ainoa alueelle harkittava rakennus voisi olla kuvassa Lammasluodolle hahmoteltu matala rakennus, mikäli sen tarkoitus on olla nuorten ja vammaisten vesiurheiluharrastusta tukeva huolto- tai kerhorakennus. Selkeyden vuoksi täsmennän vielä, että kuvassa sinisellä ympäröityjä, EI- merkittyjä rakennuksia ei pidä kaavailla näille paikoille, piirun verran niiden viereen, eikä muuallekaan Meri-Naantaliin.

Kuva kertoo yleensä enemmän kuin tuhat sanaa. Oheinen kuva kertoo minun mielipiteeni.

151003_merinaantali_asukkaille.png


Lue lisää »

1 kommentti . Avainsanat: kaavoitus, avoimuus, rehellisyys, politiikka, mielipide