Tiistai 14.2.2023 - Kristiina Sunell
 " Naantalissa on valmisteltu uutta kylpylää ykköspaikalle Vanhaankaupunkiin, birgittalaiskirkon kupeeseen" kertoi Turun Sanomat 13.2.2023. Juttu on maksumuurin takana, mutta otsikossakin on enemmän tietoa kuin 16.1.2023 pidetyn kaupunginhallituksen kokouksen pöytäkirjassa. Toimittaja on tehnyt huolellista työtä löytääkseen käsitellyn asian puuttuvien rivien välistä, semminkin kun kaavoitussuunnitelmastakaan ei mitään mainintaa löydy.
Paikallislehti Rannikkoseutu toimi ripeästi ja julkaisi heti TS:n artikkelin jälkeen avoimen kyselyn "Sopiiko Naantalin ydinkeskustaan uusi kylpylähotelli". Kiitos kysymästä, mutta mitäpä tuohon vastaisi ilman mitään tietoa suunnitelmista?
 Sitovien maankäyttösopimusten tekeminen vuosia ennen valtuuston "päätöstä" tai keskusta-alueen tonttien luovuttaminen ilman tarjouskilpailua on jo uutta normaalia. Nyt Naantali on päässyt avoimuudessaan ja hyvässä hallinnossaan, tai niiden puutteessa, aivan uudelle tasolle. Se on ehkä kirjaimellisestikin valitettavaa, sillä salailu aiheuttaa epäluuloa ja vastustusta. Lain vaatimat kaavoituskuulutukset ja asukkaiden kuuleminen joudutaan aikanaan tekemään, suunnitelmaluonnoksista saa toki esittää kommentteja, mutta kokemuksesta tiedetään että ne jäävät muodollisuuksiksi joilla ei ole mitään merkitystä jos sitovat päätökset on jo tehty.
Viereisessä kuvassa on kiteytys Naantalin kaupunkistrategiassa kerrotuista arvoista. "Mitä arvot merkitsevät meille" on hyvä kysymys.
Kiitokset medialle vaivannäöstä ja vielä pyyntö: voitteko selvittää mitä Kuparivuoren koulun ja/tai sen tontin osalta on jo kulissien takana päätetty?
|
|
1 kommentti
.
Avainsanat:
Hyvä hallintotapa,
avoimuus,
valmistelu,
kaavoitus,
rakentaminen,
kaupunkisuunnittelu
|
Torstai 5.3.2020 - Kristiina Sunell
Miksi niin kiire?
Naantalin hallintosääntöä uudistettiin viimeksi nykyisen valtuustokauden alussa, 5.6.2017. Sen päivittäminen on maanantaina 9.3.2020 kokoontuvan kaupunginhallituksen listalla heti ensimmäisenä kohtana. Aikataulu on kiireellinen: muutokset halutaan voimaan jo parin viikon päästä, 1.4.2020. Looginen muutosajankohta saattaisi kuitenkin olla seuraavan valtuustokauden alku, runsaan vuoden päästä. Miksi kiire?
"Yhtenä keskeisimmistä muutoksista esitetään asemakaavoitusprosessin keventämistä eli nopeuttamista, erityisesti merkitykseltään vähäisissä asemakaavoissa ja niiden muutoksissa. Tämä tarkoittaa muutoksia niin valmistelusta vastaaviin kuin päättäviin tahoihin."
Asemakaavoista päättää nykyään 43 hengen valtuusto, joka tekee päätöksen kaupunginhallituksen ja lautakuntien valmistelutyön perusteella. Keventäminen eli nopeuttaminen merkitsisi sitä, että asemakaavoja ei enää viedä valtuustoon, paitsi jos ne ovat suurempia kuin Finlandia-talo. Tästä tietenkin selviää palastelemalla asemakaavat sopivan kokoisiksi.
Paljonko on paljon, minkä verran on vähän?
"Neuvotteluissa on sovittu, että vähäisen asemakaavamuutoksen kerrosneliömäärän pinta-alaraja on 3 000 m². Asemakaavan tai asemakaavamuutoksen vähäisyys tai merkittävyys arvioidaan ja päätetään kulloinkin kaavan käynnistämisen yhteydessä."
Kerrosneliöt - 3000 - on konkreettinen luku. Käytännössä se vastaa noin kahtakymmentä omakotitaloa, kahta kerrostaloa tai yhtä suurta liikekeskusta. Oletan "kerrosneliömäärä" käsitteen olevan yhtä kuin "rakentamisen kokonaismäärä". Parkkipaikkoja ja mahdollisia tiejärjestelyjä ei huomioida, vaikka niiden sijoittelu saattaa olla kokonaisuuden kannalta huomattava.
Vähäisyys ja merkittävyys ovat erittäin subjektiivisia käsitteitä. Esimerkiksi lainsäädännössä käsite "merkittävä haitta" on subjektiivinen: haitan aiheuttajan mielestä haitta saattaa olla olematon, siitä kärsivän näkökulmasta huomattavan suuri. Asemakaavoituksessa saattaa nyt olla edessä samankaltainen tilanne. Manner-Naantalin oikeusvaikutteinen osayleiskaava on jo nyt vähentänyt puistoja, viher- ja virkistysalueita. Haitta kohdistuu Manner-Naantalin asukkaisiin, mutta ei vaikuta merkittävästi - jos edes lainkaan - muissa Naantalin osissa asuviin.
Kuka arvioi?
Kaupunginhallitus siis arvioisi vähäisyyttä ja merkittävyyttä tapauskohtaisesti.
Kaupunginhallituksen konsernijaoston toimivaltaan puolestaan tulisi muutoksen myötä kuulumaan ohjata yleiskaavojen sekä asemakaavojen ja ranta-asemakaavojen laadintaa.
Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kukin puolue saa päättää omista edustajistaan kaupunginhallituksessa, joko henkilön äänimäärän tai muun kriteerin perusteella. Konsernijaostossa on 9 jäsentä, joskin kaksi heistä on myös kaupunginhallituksen jäseniä. Asemakaavoituksesta päättäisi siis 18 henkeä aiemman 43 luottamushenkilön sijaan.
Kaupunginhallituksen äänestysten tulos on tälläkin valtuustokaudella ollut helposti ennustettava: äänin 5-6 tehdyt päätökset ovat toki enemmistöpäätöksiä. Lautakuntien päätökset voidaan sivuuttaa käyttämällä otto-oikeutta. Tulisiko merkittävät päätökset tehdä vähäistä suuremmalla enemmistöllä? Rakennettuun ja rakentamattomaan ympäristöön liittyvät päätökset ovat peruuttamattomia ja kauaskantoisia.Kuntalaisen näkökulmasta paras ratkaisu olisi pitää päätökset valtuuston 43 luottamushenkilön harkittavina, niiden jotka ovat kuntalaisten vaaleissa valitsemia ja toimivat saamansa äänimäärän tuomalla mandaatilla niin Naantalin eri osiessa asuvien, kuin eri puolueidenkin edustajina.
Kaupunginhallituksen 9.3.2020 kokouksen esityslista on tässä linkissä.
|
|
1 kommentti
.
Avainsanat:
hallintosääntö,
kaavoitus,
asemakaava,
päätöksenteko,
demokratia,
valtuusto,
kaupunginhallitus
|
Perjantai 1.11.2019 - Kristiina Sunell
Noin puolentoista merimailin päässä vanhankaupungin rannasta, Naantalin aukolla sijaitseva Väskin saari on nyt vapaasti kaikkien käytettävissä. Se on hyvä uutinen kaikille, jotka välttämättä haluavat ulkoilla saaressa, ja etenkin niille jotka omistavat veneen. Väskin vapautumisesta yleiseen käyttöön kerrotaan Rannikkoseudussa 1.11.2019 julkaistussa Jorma Aittokallion mielipidekirjoituksessa:
"Kailon saaren kaavoitus on taas tullut vilkkaaksi puheenaiheeksi, ja etenkin sen ulkoilualueet. Kailon saaren käyttö on naantalilaisilta ulkoilijoilta kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi. Varsinkin saaren eteläosan rantakaistale, joka aikoinaan oli hyvin tärkeä joillekin ulkoilijoille.
Jos välttämättä haluaa ulkoilla saaressa, niin Väski, josta aikoinaan myös valitettiin, on nyt käytettävissä.
Naantalissa on monta hyvää uimarantaa hyvin tavoitettavissa. Niissä on riittänyt runsaasti tilaa uimareille ja auringonpalvojille. Samoin on hyvin hoidettuja ulkoilureittejä ja kuntopolkuja, ja niissäkin on riittänyt tilaa. Sen vuoksi olisi järkevintä että Kailo olisi kokonaan Muumimaailman käytössä. Sillä turvattaisiin että Muumimaailma pysyy Naantalissa ja tuo tänne edelleen runsaasti matkailijoita ja veroja. Samalla kaupunki säästäisi saaressa oman osuutensa kunnossapidon.
Naantalille oli aikoinaan ”lottovoitto” kun kaapattiin Muumit tänne Turun nenän edestä. Pidetään tämä voitto."
 Kailon saaren käytöstä on ainakin kaksi mielipidettä: niiden, jotka käyttävät nuotiopaikkaa, ulkoilupolkuja ja hiekkarantaa, ja niiden jotka eivät alueella käy. Mielipide saattaa myös liittyä vuodenaikaan. Kesällä saaren vapaita osia käyttäviä on paljon, päiväkotiryhmistä vanhempiin kansalaisiin ja vierasvenesataman asiakkaista kaupunkikeskustassa ympäri vuoden asuviin. Nuotiopaikka on kuulemma jopa turkulaisten suosiossa, joskin tämä on sosiaalisessa mediassa esitetty väittämä, ei objektiivinen mittaustieto.
Muumimaailma haluaa laajentua, ja hyvä niin. Epäjohdonmukaista on kuitenkin se, että jo vuokraamaansa ja hallinnassaan erittäin halvalla olevaa Väskin saarta se ei laajentumiseensa halua käyttää.
Kaupunki on käyttänyt merkittävästi varoja Kailon sillan vahvistamiseen jakeluautojen käyttöön. Yhdessä ns. Muumikonttorin (Ringbomin huvila) peruskorjauksen ja maalauksen kanssa summa on noin miljoona euroa. Kailon kunnossapidon kustannuksissa voikin siis säästää. Onko Väskin kunnossapito, ottaen huomioon sen sijanti merimatkan päässä, paljon halvempaa? Entä mitä kustannuksia Muumimaailmalle koituu Väskissä olevien rakennelmien ja rakennusten poistamisesta, joka on vuokrasopimuksen mukaan tehtävä 6 kk kuluessa vuokrauksen päättymisestä?
On hienoa että Muumimaailma tuo Naantaliin matkailijoita. Näin varmasti myös edelleen, vaikka Muumimaailma avaakin huvipuistot myös Ruotsissa ja Japanissa. Valitettavasti yksipuolinen kilpailukieltosopimus estää muita huvi- tai seikkailupuistoyrittäjiä tulemasta Naantaliin. Voisihan monipuolisempi tarjonta houkutella Naantaliin lisääkin kävijöitä. Radan varteen, Naantalin pikatien suuntaisesti on jo vuonna 2017 tehdyssä sopimuksessa luvattu lisää pysäköintialuetta kävijöille. E18-tien nelikaistaistaminen lienee jo tuolloin otettu huomioon.
Lottoarvonta on naantalilaisten osalta vielä kesken. Muutamalla oikealla numerolla saanee hankittua lisää kaupungilta vuokrattavia soutuveneitä nykyisen kolmen lisäksi - jos nyt aivan välttämättä haluaa kesäaikaan saaressa ulkoilla eikä satu omistamaan mökkiä, merenrantatonttia eikä omaa venettä.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
Kailo,
kaavoitus,
Väski,
perustelu,
mielipide,
huomautus,
päätöksenteko
|
Perjantai 18.10.2019 - Kristiina Sunell
Kailon kaavamuutosta käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 21.10.2019. Esityslistan kohdasta löytyvät muutossuunnitelmasta annetut huomautukset ja kaavoittajan vastineet niihin.
 Nykyinen vapaassa käytössä oleva hiekkaranta ja nuotiopaikka siirtyvät Muumimaailman liiketoiminta-alueelle mikäli kaavamuutos toteutuu esitetyn kaltaisena. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, ympäristö- ja rakennuslautakunta, Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys sekä yksityishenkilöt ovat esittäneet toivomuksen siitä, että pieni kaistale hiekkarantaa jäisi kuitenkin asukkaiden vapaaseen käyttöön. Se olisi helposti erotettavissa aidalla, sillä hiekkaranta koostuu kahdesta osasta ja pohjoisen puoleinen osa liittyisi helposti suoraan alueeseen, jonka on kaavailtu jäävän vapaaseen käyttöön. Näin on esittänyt myös mm. kaupunginhallituksen jäsen Hannu Aalto.
Tähän toiveeseen kaavoittaja vastaa näin: "Aidan rakentaminen tai alueiden erottaminen toisistaan kasvillisuudella voisi vaikuttaa keinotekoiselta."
Tässä kohtaa lukija saattaa päätellä:
- Nykyisetkin aidat poistetaan, sillä alueiden erottaminen toisistaan voisi vaikuttaa keinotekoiselta. Tälle olettamukselle ei kuitenkaan kaavoittajan vastineista löydy tukea: aitausjärjestelyn todetaan olevan kaavan mukainen.
- Nyt vapaaseen käyttöön jäävä, kaupungin edustushuvilan alue on jo luvattu Muumimaailmalle, joten aitaaminen pyyntöjen mukaisesti olisi tässä vaiheessa turha.
- Jotain aivan muuta?
On huolestuttavaa huomata miten viestintä on saanut vaikutteita George Orwell'in tieteisromaanista "1984". Vielä surullisempaa havaita epäjohdonmukaisuuden levinneen jopa päätöksenteon perusteluiksi.
Ulkoilualueiden ja puistojen poistuminen Naantalin keskustan alueelta on herättänyt vilkasta keskustelua, joten kaupunginhallituksen kokouksen pöytäkirja tullee olemaan kiinnostava. Lopullisesti asian ratkaisee Naantalin kaupunginvaltuusto, todennäköisesti äänestyksen jälkeen.
Sitovat päätökset ja sopimukset osayleiskaavan mukaisen alueen vuokraamisesta on tosin tehty jo 15.5.2017, sisältäen myös velvoitteen neuvotella nyt vapaaksi jääväksi esitetystä Kailon pohjoisosasta. Valtuustokäsittely saattaakin vaikuttaa aitaa tai kasvillisuutta keinotekoisemmalta.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
Kailo,
kaavoitus,
perustelu,
mielipide,
huomautus,
päätöksenteko
|
Lauantai 3.10.2015 - Kristiina Sunell
Kaavoitusasiat ovat puhuttaneet naantalilaisia viime kuukausina, Lammasluodon kaavoitus jo pari vuotta. Huolta on tunnettu ranta-alueiden säilymisestä ja maiseman muuttumisesta. Lisäksi on ilmaistu huolta päätöksenteon läpinäkyvyydestä ja johdonmukaisuudesta.
Sain kuluneella viikolla runsaasti sähköpostia ja puheluita Kokoomuksen ryhmän Kruununjalokivi-lausunnon tiimoilta. Julkaisussa annetaan ymmärtää Lammasluodon säilyvän virkistysalueena; rakennusprojekteista ei mainita. Olenko julkaisusta täysin samaa mieltä? Kyllä, 100 %
 Entä keväällä 2015 julkaistu kannanotto, jossa todetaan "Naantalin Kokoomusnaiset ry puoltaa Lammasluodon ja Teljentien metsikön säilyttämistä avoimena virkistysalueena, kaikkien kultarantana. Alueelle ei tule kaavoittaa lisää rakennuksia". Olenko edelleen tällä kannalla? Täysin, 100 % jälleen.
Ovatko nämä lausunnot ristiriidassa keskenään? Sellaisenaan ne ovat täysin samoilla linjoilla:
- Rantaraitti säilytetään
- Lammasluoto varataan veneilyä ja Naantalin Purjehdusseuran toimintaa palvelevaksi alueeksi
- Teljentien kenttä ja metsikkö säilytetään virkistys- ja ulkoilualueina.
Onko kaikki sanottu tai onko kaikki sanottu yksiselitteisesti ja aukottoman loogisesti? Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajalta kysyttäessä selviää, että "Kruununjalokivi"-kirjoitus ei sulje pois Lammasluodolle kaavailtavia kerrostaloja. Näin lausuntoa voi pitää vähintäänkin harhaanjohtavana, ja sitä olivatkin muut puolueet nopeasti kommentoimassa.
Mitä voi olla, tai olla olematta, rivien välissä?
- Rantaraitti on rantaraitti vain, jos se kulkee pitkin rantaa ja sieltä näkee merelle - muualtakin siis kuin Lammasluodon pysäköintialueen tai Teljentien metsän "suikaleen" kallion ja puiden tilalle rakennetun kerrostalon ikkunasta.
- Rakentaminen ja virkistyskäytön säilyttäminen eivät voi toteutua yhtäaikaisesti.
- Kerrostalojen - tai minkään asuinrakennusten - rakentaminen ei ole mahdollista ilman lisääntyvää liikennettä, parkkipaikkoja, taloille johtavia ajoväyliä ja roska-astioita.
- Kalevanlahti on syvyydeltään enintään kaksi metriä. Rakentamisen myötä lahti rämettyisi vahingoittaen myös Kylpylän rannan virkistysarvoa. Kruununjalokirveksi aluetta voisi nimittää enää vain sarkastisessa mielessä.
Ei ole olemassa "yllätysrantaa" jolle voitaisiin rakentaa vaikkapa As Oy Lehmänkäännös ja jonka takaa kulkisi rantaraitin korvaava Pettymysten polku. Meren ja rantaviivan välissä ei ole rakennusmaata eikä rivien välissä tilaa ketunhännälle. Ainoa alueelle harkittava rakennus voisi olla kuvassa Lammasluodolle hahmoteltu matala rakennus, mikäli sen tarkoitus on olla nuorten ja vammaisten vesiurheiluharrastusta tukeva huolto- tai kerhorakennus. Selkeyden vuoksi täsmennän vielä, että kuvassa sinisellä ympäröityjä, EI- merkittyjä rakennuksia ei pidä kaavailla näille paikoille, piirun verran niiden viereen, eikä muuallekaan Meri-Naantaliin.
Kuva kertoo yleensä enemmän kuin tuhat sanaa. Oheinen kuva kertoo minun mielipiteeni.
Lue lisää »
|
|
1 kommentti
.
Avainsanat:
kaavoitus,
avoimuus,
rehellisyys,
politiikka,
mielipide
|
Keskiviikko 15.1.2014 - Kristiina Sunell
Jarmo Rosenlöf kirjoitti sunnuntaina 12.1.2014 Turun Sanomissa kaavoitusvalittajien aiheuttamasta taakasta kurjistuvan kuntatalouden ahdingon pahentajina. Olen asiasta täysin samaa mieltä. Valitusten käsittely hukkaa virkamiesten ja luottamushenkilöiden aikaa, jonka voisi käyttää paremminkin.
Demokratian kannalta on ongelmallista, jos vaaleilla valitut, kaikkien poliittisten ryhmien edustajat ovat aivan yksimielisiä esimerkiksi kaavamuutoksesta, mutta vain muutama henkilö - mahdollisesti jopa valtuutettujen määrää pienempi joukko - aiheuttaa toistuvilla valituksillaan turhaa työtä ja kustannusta. Pahimmillaan tällaiset yksilöt eivät ilmaise kantaansa valmisteluvaiheessa, vaan vasta silloin kun valmiiksi tehty kaavamuutosehdotus on nähtävillä, lisäksi yhteisiä varoja jo käytetty esimerkiksi kaavamuutosalueen kunnallistekniikan suunnitteluun ja ulkopuolisen konsultin työhön. Ehkä pitäisi olla "valituskiintiö" jolla rajoitettaisiin sellaisten tahojen ja henkilöiden valitusoikeutta, jotka erittäin usein ovat sellaisia tekemässä? Tai vaihtoehtoisesti kyseisen kunnan tai kaupungin valtuutettujen lukumäärää suurempi määrä henkilöitä, joka edellytetään huomioon otettavan valituksen allekirjoittajiksi kaavoitusasioissa. Näin silloin, kun luottamushenkilöt ovat jokaisessa prosessin vaiheessa täysin yksimielisinä hankkeen takana ja asioita on käsitelty avoimesti.
Päättäjät huomaavat nopeasti esim. kaupunginhallituksessa, jos jonkin alueen ottaminen kaavoitusohjelmaan jakaa luottamushenkilöiden mielipiteitä, aikaansaa äänestyksiä ja eriävien mielipiteiden kirjaamista. Jos poliittiset päättäjät - vaikka niukasti alle puolet heistä - pitää jonkin kaavoituksen viemistä eteenpäin ongelmallisena, tuskin sitä missään kunnassa väkisin läpi runnotaan. Tai jos näin kävisi, olisi valittaminen perusteltua ja kohtuullista.
 Demokratian toteutuminen on yhtä kyseenalaista silloin, kun vain muutama yksityishenkilö jarruttaa valituksillaan, kuin silloin, jos päätöksiä viedään läpi kaupunginhallituksissa ja -valtuustoissa vain yhden tai parin luottamushenkilön äänienemmistöllä. Mikäli kaavamuutosaikeeseen lisäksi otetaan kantaa useamman sadan henkilön allekirjoittamalla adressilla, osataan jo ennakoida, että valitus saattaa olla todennäköinen. Tällaisissa tapauksissa voisi toivoa poliittisten päättäjien pidättäytyvän sellaisten kaavamuutosten esittämisestä, joista jo valmisteluvaiheessa on saatu runsaslukuisen joukon toisenlainen näkemys.
Uusien asuntojen rakentaminen tuo projektin aikaisia tuloja, ja uusille asukkaille on myös tärkeää voida tarjota pysyviä työpaikkoja sekä viihtyisä asuinympäristö. Voimavarojen suuntaaminen kaavoitusvalitusten käsittelystä työpaikkojen luomiseen ja elinkeinoelämän monipuoliseen edistämiseen on paras keino käyttää yhteisiä resursseja tuottavasti ja rakentavasti.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
Kaavoitus,
valittaminen,
päätöksenteko
|
Sunnuntai 24.11.2013 - Kristiina Sunell
Eikö Lammasluodossa olekaan lampaita?
Naantalin Purjehdusseura pitää majaansa paikassa, joka lienee joskus ollut luoto. Kolmisenkymmentä vuotta sitten luoto yhdistettiin kapealla kannaksella mantereeseen. Kaitpa lampaat ovat näin siirtyneet vähän etäämmälle määkimään. Lammasluoto ei enää ole entisensä. Aika näyttää, onko se jatkossa nykyisensäkään.
Meri-Naantalin metsikköjen ja rannan säilyttämistä puoltavassa Vapaaranta-adressissa on nyt vajaa tuhat nykyisen ja entisen - toivottavasti ei kohta entisen - asukkaan nimeä. Allekirjoituksia kertyy myös alueella ulkoilevien, Kylpylässä vierallevien kävijoiden myötä.
Kaavailuja jäät hatussa
Lammasluoto-nimellä kulkeva alueen tiivistämissuunnitelma tavoittelee 150 asukkaan lisäystä Naantalin väkilukuun. Nämä uudet veronmaksajat pitäisi saada nimenomaan Meri-Naantaliin, kerrostaloihin Teljentien ja Lammasluodon viheralueiden tilalle. Visio saattaa olla hyvin arvokas, tai ainakin sellaiseksi osoittautua. Kunnallistekniikan suunnitteluun on varattu vuoden 2014 taloussuunnitelmassa 30.000 euroa, ja Aurinkotien Kylpylän risteykseen liikenneympyrää varten 280.000 euroa vuodelle 2017. Muutakin ehkä tarvitaan, mutta alueen liikennejärjestelyt, pysäköinti ja yleensä vesijättömaan soveltuminen lisärakentamiseen lienevät jo selvitetty, koska kunnallistekniikka on nyt vuorossa?
"Kaavoituksen tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä"
Lähde: www.naantali.fi/kaavoitus
|
Yllä oleva lainaus kertoo kaavoituksen yleisistä toimintaperiaatteista. Maankäytön suunnittelulla ohjataan suuria asioita. Ympärivuotisen työllisyyden kehittämisellä, asukasviihtyvyyden huomioimisella ja asukkaiden kuulemisella ohjataan vähintään yhtä tärkeitä asioita, olipa suunnittelun aikaväli yksi budjettikausi, vaalikausi tai eri toimielinten päätöksenteon eri vaiheet.
Myönteistä ajattelua ja vaihtoehtoja
On tapahtunut jotain harvinaisen myönteistä: löytyi poliitikko, jonka muisti onkin pitkä. Hänen mukaansa Meri-Naantali on rakennettu nykyisen kerrostalovaltaiseksi sillä ehdolla, että loppu alueesta jätetään virkistyskäyttöön. Lisäksi ilmaantui päätöksentekijä, joka oli valmis muuttamaan kantaansa asiaan tarkemmin tutustuttuaan ja asukkaita kuultuaan. Saman asukasmäärän lisäämiseksi on jo esitetty vaihtoehto, johon toivottavasti perehdytään avoimin korvin ja mielin.
Myös asukkaat ovat aktivoituneet seuraamaan valmistelun ja päätöksenteon kulkua yleensä. Vaikka moni onkin harmitellut vaalikauden pituutta, ovat toiset todenneet seuraavissa kuntavaaleissa voitavan vaikuttaa - ei ehkä enää Lammasluotoon, mutta varmasti päätöksentekoon jatkossa.
Mika Peltotalo kirjoitti Rannikkoseudun kolumninsa (RS 22.11 sivu 4) lopussa näin: Mikä lopputulos aikanaan onkaan - ääripäinä se, ettei rakenneta mitään ja se, että rakennetaan joka niemeen, notkoon ja luotoon - akvistit saavat onnitella itseään. He eivät ole vain keskenään murheilleet ja sadatelleet maailman epäoikeudenmukaisuutta. He ovat tarttuneet toimeen puolustaakseen oikeaksi katsomaansa asiaa. Vaikka olisivat eri mieltä akvistien tavoitteista ja keinoista, muutkin naantalilaiset voivat olla terveen ylpeitä. "Tällaisia olemme. Me emme ole passiivisia uhreja, vaan itse vaikutamme elämäämme".
Lisää Rannikkoseudussa: http://www.rannikkoseutu.fi/Uutiset/1194854579242/artikkeli/aktivisteiksi+tempautuneet+lammasluodon+vihreyden+puolustajat.html
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
kaavoitus,
kuuleminen,
päätöksenteko
|
Lauantai 2.2.2013 - Kristiina Sunell
Viimeinen valomerkki
Maineikkaan Naantalin Hovin äärimmäinen valomerkki ajoittui, kuin sattumalta, tipattoman tammikuun viimeiselle päivälle. Harmillista, sillä koskaan tuota rakennusta ei ole yrittänyt lähestyä näin suuri määrä väkeä ja autoja - potentiaalisia asiakkaita.
Sattumia sattuu, ja harmittelusta toivutaan. Alkuperäisen vahingon tapahtumisesta on jo kauan. 1800- luvulla rakennettu Café Central oli tärvelty jo vuosikymmeniä sitten, jolloin se sai viimeisen, epäesteettisen ulkoasunsa.
Läheltä piti, aivan kirjaimellisesti. Hovin naapurissa, vain muutaman metrin päässä, on Naantalin koko kauneuden ydin vanhoine puutaloineen. Edes suuri uteliaitten joukko ei vaikeuttanut liikaa palo- ja pelastusmiehistön työtä. Lähitalot ja niiden asukkaat pelastuivat.
Keskitytään siis myönteisiin asioihin, mieluummin mahdollisuuksiin ja vahvuuksiin, kuin uhkiin ja riskeihin.
Mitäs nyt sitten?
Naantalin Hovin tontille oli anottu kaavamuutosta, jonka myötä pilattu rakennus olisi saanut väistyä joka tapauksessa. Nyt onkin mahdollisuus palauttaa Vanhan Kaupungin yhtenäinen ja kaunis rakennuskanta tässä kulmassa, ja rakentaa Café Central'in huvila uudelleen. Onni onnettomuudessa.
Kuvan kortteja on saatavilla Wanha Naantali- kaupasta
Läheltä piti- tilanne antaa syytä miettiä Vanhan Kaupungin ainutlaatuisuutta, jälleen sitä enemmän arvostaen. Alueella on vielä jäljellä muutamia ainutlaatuisia pihakokonaisuuksia. Tämänkin palopaikan vieressä on sellainen. Jos sisäpihat muutetaan pysäköintipaikoiksi, vaikeutuvat uhkaavissa palotilanteissa sammutus- ja pelastustyöt kohtuuttomasti. Onni sekin, että moista virhettä ei ole tehty.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
turvallisuus,
vanha kaupunki,
kaupunkisuunnittelu,
kaavoitus
|
|
|
