Äänikkäästi

Sunnuntai 24.11.2013 - Kristiina Sunell


Eikö Lammasluodossa olekaan lampaita?

Naantalin Purjehdusseura pitää majaansa paikassa, joka lienee joskus ollut luoto. Kolmisenkymmentä vuotta sitten luoto yhdistettiin kapealla kannaksella mantereeseen. Kaitpa lampaat ovat näin siirtyneet vähän etäämmälle määkimään. Lammasluoto ei enää ole entisensä. Aika näyttää, onko se jatkossa nykyisensäkään.

Meri-Naantalin metsikköjen ja rannan säilyttämistä puoltavassa Vapaaranta-adressissa on nyt vajaa tuhat nykyisen ja entisen - toivottavasti ei kohta entisen - asukkaan nimeä. Allekirjoituksia kertyy myös alueella ulkoilevien, Kylpylässä vierallevien kävijoiden myötä.

Kaavailuja jäät hatussa

Lammasluoto-nimellä kulkeva alueen tiivistämissuunnitelma tavoittelee 150 asukkaan lisäystä Naantalin väkilukuun. Nämä uudet veronmaksajat pitäisi saada nimenomaan Meri-Naantaliin, kerrostaloihin Teljentien ja Lammasluodon viheralueiden tilalle. Visio saattaa olla hyvin arvokas, tai ainakin sellaiseksi osoittautua. Kunnallistekniikan suunnitteluun on varattu vuoden 2014 taloussuunnitelmassa 30.000 euroa, ja Aurinkotien Kylpylän risteykseen liikenneympyrää varten 280.000 euroa vuodelle 2017. Muutakin ehkä tarvitaan, mutta alueen liikennejärjestelyt, pysäköinti ja yleensä vesijättömaan soveltuminen lisärakentamiseen lienevät jo selvitetty, koska kunnallistekniikka on nyt vuorossa?

"Kaavoituksen tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä"
Lähde: www.naantali.fi/kaavoitus


Yllä oleva lainaus kertoo kaavoituksen yleisistä toimintaperiaatteista. Maankäytön suunnittelulla ohjataan suuria asioita. Ympärivuotisen työllisyyden kehittämisellä, asukasviihtyvyyden huomioimisella ja asukkaiden kuulemisella ohjataan vähintään yhtä tärkeitä asioita, olipa suunnittelun aikaväli yksi budjettikausi, vaalikausi tai eri toimielinten päätöksenteon eri vaiheet.

Myönteistä ajattelua ja vaihtoehtoja

On tapahtunut jotain harvinaisen myönteistä: löytyi poliitikko, jonka muisti onkin pitkä. Hänen mukaansa Meri-Naantali on rakennettu nykyisen kerrostalovaltaiseksi sillä ehdolla, että loppu alueesta jätetään virkistyskäyttöön. Lisäksi ilmaantui päätöksentekijä, joka oli valmis muuttamaan kantaansa asiaan tarkemmin tutustuttuaan ja asukkaita kuultuaan. Saman asukasmäärän lisäämiseksi on jo esitetty vaihtoehto, johon toivottavasti perehdytään avoimin korvin ja mielin.

Myös asukkaat ovat aktivoituneet seuraamaan valmistelun ja päätöksenteon kulkua yleensä. Vaikka moni onkin harmitellut vaalikauden pituutta, ovat toiset todenneet seuraavissa kuntavaaleissa voitavan vaikuttaa - ei ehkä enää Lammasluotoon, mutta varmasti päätöksentekoon jatkossa.

Mika Peltotalo kirjoitti Rannikkoseudun kolumninsa (RS 22.11 sivu 4) lopussa näin: Mikä lopputulos aikanaan onkaan - ääripäinä se, ettei rakenneta mitään ja se, että rakennetaan joka niemeen, notkoon ja luotoon - akvistit saavat onnitella itseään. He eivät ole vain keskenään murheilleet ja sadatelleet maailman epäoikeudenmukaisuutta. He ovat tarttuneet toimeen puolustaakseen oikeaksi katsomaansa asiaa. Vaikka olisivat eri mieltä akvistien tavoitteista ja keinoista, muutkin naantalilaiset voivat olla terveen ylpeitä. "Tällaisia olemme. Me emme ole passiivisia uhreja, vaan itse vaikutamme elämäämme".

Lisää Rannikkoseudussa: http://www.rannikkoseutu.fi/Uutiset/1194854579242/artikkeli/aktivisteiksi+tempautuneet+lammasluodon+vihreyden+puolustajat.html

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaavoitus, kuuleminen, päätöksenteko

Kyllä vai ei? Kysymyksiä ja vastauksia

Torstai 4.10.2012 klo 18.46 - Kristiina Sunell

Isot kiitokset kaikille sivuston kautta kysymyksiä lähettäneille ja pikakyselyihin vastanneille! Koska samat kommentit saattavat olla monen mielessä, tässä muutamia pohdintoja saamistani vastauksista ja kysymyksistä.

Vaikuttamismahdollisuudet

Ensimmäisessä tällä sivustolla olleessa pikakyselyssä kartoitettin naantalilaisten näkemystä omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa päätösten valmisteluun. Kokoomuksen periaatetta "Ole rehellinen" noudattaen, tässä kaunistelematon tilasto:Kukaan ei pitänyt mahdollisuuksiaan erinomaisina. Kukaan ei myöskään pitänyt niitä tyydyttävinä. Vastaukset vaihtoehdojen "välttävä" ja "huono" välillä jakaantuivat lähes tasan.

Näin on, jos siltä näyttää. Pitkään kuntapolitiikassa toimineet tuntevat kuntalain ja päätöksenteon järjestyksen hyvin tarkoin, mutta pelkästään protokollan ja prosessien noudattaminen ei vastanne asukkaan tarpeeseen. Kuntalainen voi aina tehdä aloitteen, joka käsitellään asianmukaisesti. Kaupungin sivustolta löytyvät nämä aloitteet, samoin kuin valtuuston kokousten esityslistat ja päätökset. Valtuuston kokoukset ovat avoimia tilaisuuksia, joita saa tulla kuuntelemaan aivan vapaasti. Osa nyt ehdolla olevista, jo kokeneista valtuutetuista pitääkin tätä kaikkea aivan riittävänä. Joidenkin mielestä kuntademokratia toteutuu, kun muistaa äänestää. Meidän poliitikkojen joukossa on myös niitä, jotka pitävät torikokouksia ajanhukkana.

Jääkö jotain puuttumaan? Ainakin keskustelu ja vuorovaikutteisuus. Mahdollisesti myös tilaisuus neuvotella, kuulla eri kantoja, ja puntaroida eri vaihtoehtojen hyötyjä, haittoja sekä valintojen pitkän aikavälin vaikutuksia. Minun mielestäni torikokoukset ovat tarpeen. Merkittävässä roolissa ovat myös eri yhdistykset - mm. Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys, Naantalin Kulttuuritaloyhdistys, ja monet muut - joiden kautta kannanottoja voi kanavoida. Toimivimmat ratkaisut ja näkökulmat jokaisessa asiassa eivät ole yksinomaan valtuutettujen, lautakuntien tai kaupungin viranhaltijoitten päässä.

Paras vaalikoneisiin liittyvä kommentti tuli kaverilta Facebook-sivuni kautta. " 66.2 % mutta kaikesta voi varmaan neuvotella". Juurikin näin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: avoimmuus, valmistelu, demokratia, päätöksenteko, asukkaat, äänestäminen, mielipide, kuuleminen