Saaristokaupungin ympäristöohjelma - visiosta toimiksi

Torstai 28.2.2019 - Kristiina Sunell

 

Naantalin uusi, vuoteen 2030 ulottuva kaupunkistrategia on laadittu ohjaamaan päätöksentekoa, johtamista ja käytännön toimintaa. Kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian yhdeksi kärkitoimenpiteeksi on nostettu ympäristö. Rantojen virkistysarvojen ja lähivesien laadun parantaminen tulevat osaksi nyt laadittavaa ympäristöohjelmaa, samoin Itämerihaasteen toimenpideohjelma. Ympäristöohjelman luonnos tulee lausunnoille ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksellä touko- kesäkuussa 2019. Ehdotus on tarkoitus tuoda kaupunginvaltuustolle marraskuussa 2019.

Ohjelma sisältää konkreettisten toimenpiteiden lisäksi toteutusaikataulun. Toimenpideohjelma laaditaan neljäksi vuodeksi kerrallaan, ensimmäisen kerran vuosille 2020-2023. Toteumaa tarkastellaan vuosittain.

Ympäristöohjelma tulee tarpeeseen. Turvallista ja terveellistä asuinympäristöä pidetään ylivoimaisesti tärkeimpänä vetovoimatekijänä. Naantalin Foorumin kyselyssä se sai 72 ääntä, seuraavaksi eniten kohtuuhintainen asuminen, 28 ääntä. Kolmannelle sijalle pääsi kauppojen ja putiikkien sijainti omalla paikkakunnalla.

190228_vetovoimatekijat.png

 

Tavoitteena on hyödyntää ympäristöohjelmaa myös Naantalin imagon osittaisessa uudelleenluomisessa. Vision "Naantali on ympäristöystävällinen kaupunki" toteutumiseen on matkaa, eikä lähtökohta ole vähäisin haaste. Naantalinsalmi on Suomen saastunein merialue. Raskaan teollisuuden keskittymät lisäävät edelleen sekä ilman, että merialueen kuormitusta.

Matkailuelinkeinosta toimeentulonsa saavien, kalastushoitokuntien, kesämökkiläisten ja asukkaiden näkemykset Naantalin vetovoimatekijöistä eivät aina ole samat kuin kustannusrakenteestaan huolta kantavien suuryritysten. Manner-Naantalin oikeusvaikutteinen osayleiskaava ohjaa kaavoitusta ja maankäyttöä tavalla, joka saattaa tulla pieneen lähimetsäänsä kiintyneelle ikävänä yllätyksenä.

Vision toteuttamiseen tarvitaan enemmän kuin vain ympäristölainsäädännön vähimmäisvaatimusten kirjaamista ja toiveita lupaehtojen noudattamisesta. Tahtoa, motivaatiota ja sitoutumista edellytetään niin asukkaiden valitsemilta luottamushenkilöiltä, viranhaltijoilta kuin yrityksiltäkin.

Vihreys ei ole puoluekanta, vaan asennekysymys.

2015-08-06_22.03.22.jpg

1 kommentti . Avainsanat: Itämeri, strategia, toimenpiteet, aikataulu, saaristokaupunki, luonto, konkretia, suunnitelma, Naantali

Kaupunkikuva muuttuu - uutta ja vanhaa

Perjantai 19.10.2018 klo 7:18 - Kristiina Sunell

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua. Ukko-Pekan sillan kahvilaa ei saada takaisin, mutta jotain historiallista ja kaupunkiin sopivaa on kuitenkin tulossa. Ja paljon muutakin.

Kaivokatu 11

130802_cafecentralvuosikortti.jpgOsoitteessa Kaivokatu 11 sijaitseva tontti on nimeltään Kias ja Anungi. Tontilla vuonna 1900 olleen Café Central-rakennuksen omisti neiti Ebba von Pfaler. Myöhemmin rakennetussa toisessa kerroksessa oli kesähuoneita.

1940-luvulla rakennuksen omisti Osuuskauppa. Huvilatyyppinen rakennus muuttui paljon: avarat verannat rakennettiin umpeen ja puiset seinät rapattiin.

Arla-nimen saanut rakennus sai jälleen uuden nimen 1970-luvulla. Tanssiravintola, legendaarinen Naantalin Hovi tuhoutui tulipalossa vuonna 2013. Kovin suurena menetyksenä sitä ei voi pitää, sillä jo Arlan aikana pilattu rakennus ei ollut varsinaisesti Kaivokadun kaunistus. Rakennusluvasta ja tontille tulevien rakennusmassojen sijoittelusta keskusteltiin pitkään mm. Naantalin Vanhankaupungin kaavan toteuttamistoimikunnassa. Tontin omistajan luovuttua suunnitelmistaan lopulta myytyä tontin Treevalle löytyi ratkaisu joka puuverhoiltuna sopii vanhankaupungin kuvaan paremmin kuin edellisen omistajan suunnittelema massiivinen kerrostalokokonaisuus. Naantalin Hovi säilyy nimenä tontille nousevassa uudisrakennuksessa.

naantalin_hovi.tiff

Havainnekuva rakennusyhtiö Treevan kotisivuilta

Tullikatu 17

bunkkeri_2017.jpg180531_bunkkeri1.jpg

Hesburgerin toiminnan kerrotaan alkaneen Bunkkerina tunnetussa rakennuksessa. Se poistui katukuvasta kuivankuumana kesänä 2018 melkoisten pölypilvien kera. Turun Sanomien juttu kertoo Bunkkerin purkamisesta. Linja-autoaseman puisto kaadettiin 19.10.2018.

Tämän kuun lopulla tontilta poistetaan pilaantunutta maata. Tällä kertaa ollaan huolellisempia - purkujäte tai pilaantunut maa ei tule leviämään ympäristöön. Tontille ja sen viereisen puiston tilalle rakennettavat neljä kerrostaloa eivät tule perimään Bunkkerin nimeä - ehkäpä ruotsalaisten prinsessojen nimet ovatkin markkinoinnin kannalta parempia.

naantalin_victoria.tiff

Havainnekuva TA-Asuntojen kotisivuilta

Kullakin aikakaudella on oma muotokielensä. Vaalea tai kellertävä kaakelipinnoite inspiroi torin laidan, Tuulensuunkadun vanhan virastotalon ja entisen S-Marketin rakennusarkkitehteja 70- ja 80-luvuilla. Toinen kauden muotisuuntaus oli keltainen tiili. Vuoden 2010 jälkeen suunniteltujen, yhdeltä puolen tiilenpunaisten ja toiselta valkoisten kerrostalojen ullakkokerrosten reunoissa olevat "taulutelevisioikkunat" tuovat lisää hyötyneliöitä, joskin tämä vallalla oleva formaatti ei silmää hivele. 

Ehkä lähiaikoina purettavien Tuulensuunkadun vanhan virastotalon, entisen terveystalon, Kesti-Maarian ja Tullikadun Osuuspankin rakennusten tonteille nousevien uusien talojen rakentamisen aikaan formaattia on päivitetty. Eri aikakausina valmistuneiden rakennusten kerrostumat tekevät kaupunkinäkymästä mielenkiintoisen ja elävän.

Kaivokadun ja Tullikadun kulmaan noin kolmen vuoden päästä valmistuvaksi suunniteltua liikenneympärää saattaisi tulla koristamaan lähistöllä aikoinaan sijainneen Prikikota- kaivon mallin mukaan tehty puinen kaivorakennus. Vanhan Naantalin rannassa sijainneen kylpylärakennuksen tornit, Ukko-Pekan sillalla olleen kahvilarakennuksen pyöreä muoto ja muiden jo katukuvasta hävinneiden talojen yksityiskohdat voisivat toimia inspiraationa tulevien uudisrakennusten ulkomuotoa suunniteltaessa.

prikikota.tiff

Prikikota sopisi hienosti uuteen suunniteltuun liikenneympyrään Kaivokadun ja Tullikadun kulmaan. 

 

2 kommenttia . Avainsanat: Naantali, Vallis Gratiae, liikenneympyrä, uudisrakennus, maisema, historia, kaupunkikuva

Kaurakarille

Torstai 22.2.2018 - Kristiina Sunell

slice_kaurakari.jpg

 

"Jarkko Peltosen taide on yhtä aikaa voimaa ja herkkyyttä, valoa ja vahvaa viivaa.  Kontrastit muodostavat moniulotteisen maailman, jonka tulkinnan taiteilija antaa vapaasti katsojalle. Maalauksissa tanssivat, soittavat, autolla ajavat tai hiljaa unelmoivat hahmot antavat katsojalle mahdollisuuden samaistua tarinaan, jossa elämä itse on pääosassa" (Esipuheesta kirjassa Jarkko Peltonen, Värisirkus, 2007)

Rakkaudesta Naantaliin, mereen ja taiteeseen

Naantalin aukolla, Kailon Muumimaailman ja Väskin seikkailusaaren välissä Kaurakarilla laiduntaa Jarkko Peltosen tekemä betonilehmä. Teos sai alkunsa autotallin pohjaa varten vahingossa tuodusta liiallisesta määrästä betonia. Mietittyään mitä ylimääräisellä betonilla tehdä, Jarkko muotoili siitä lopulta lempeän lehmän. Kerrotaan Jarkon innostuksen kuvanveistoon saaneen alkunsa tästä projektista.

Naantalin maisemissa ei ole paikallisen taiteilijan teoksella juhlistettua liikenneympyrää kuin tämä yksi, keskipisteenä Maskuun, Luonnonmaan saaressa sijaitsevaan presidentin kesäasuntoon, Kailon saaren uimarantaan ja edelleen Naantalin vanhankaupungin rantaan ja vierasvenesatamaan johtavalla reitillä. Vuosien varrella lehmä on osunut merimatkani varrelle lukemattomia kertoja, milloin toivottaen pitkän purjehdusmatkan jälkeen tervetulleeksi takaisin kotisatamaan, milloin taas jäänyt taakse lähtiessämme meripelastuspäivystykselle. 

IMG_5958.jpgKaurakarin betonilehmä on viettänyt Jarkko ja Soile Peltosen tilaan kuuluvalla luodolla pian kolmekymmentä vuotta. Myrskyjen ja talvien rapauttamana teos on entisöinnin tarpeessa. Naantalin kaupungin täyttäessä 575 vuotta Naantalin Taidemuseon Kannatusyhdistys aikoo kunnostaa monia veneilijöitä, matkailijoita ja talvisella jäällä kulkevia ilahduttavan lehmän alkuperäiseen asuunsa. Samalla kunnioitetaan kymmenen vuotta sitten menehtyneen Jarkko Peltosen muistoa myös Naantalin Taidehuoneella järjestettävällä kuvataidenäyttelyllä.

On melkoinen kunnia olla toteuttamassa projektia yhdessä taiteen ammattilaisten - professori Juhani Salovaaran, kuvanveistäjä Raimo Äijälän, kuvataiteilija Anne-Mari Kerkolan - kuin myös muiden motivoituneiden ja lahjakkaiden Naantalin Taidemuseon Kannatusyhdistyksen hallituksen jäsenten ja asiantuntijoiden kanssa. Tässä yhdessä tekemisessä elämänilo on pääosassa.

 

2 kommenttia . Avainsanat: elämänilo, kuvanveisto, tilataide, Naantalin aukko, meriliikenneympyrä, taide, meri, Naantali

Yritysvaikutuksista elinvoimavaikutuksiin

Torstai 21.9.2017

"Päätösten yritysvaikutusten arviointi ei tarkoita sitä, että päätöksiä tehtäisiin yritysten ehdoilla. Arvioinnin tarkoitus on varmistaa, että päätöksentekijä harkitsee asiaa myös yritysten näkökulmasta. Jos vaikutukset todetaan seutukunnan yritysten kannalta negatiivisiksi, pitää pohtia olisiko asiassa mahdollista toimia toisin."  määritellään Suomen Yrittäjien nettisivustolla.

Yritysvaikutusten arviointi on otettu 1.6.2017 alkaneella valtuustokaudella käyttöön myös Naantalissa. Kaupunginhallitus alkoi soveltaa sitä jo ensimmäisestä kokouksestaan alkaen. Ohjelmistopäivityksen ostopäätöksellä on varmasti vaikutusta toimittajan kassavirtaan ja muidenkin hankintojen kohdalla yritysvaikutus, erityisesti paikallinen, on tärkeä huomioida. Näin siis yksinkertaisimmillaan. 

Kokonaisvaltaisemmin tarkasteltuna on kysymys huomattavasti yksittäistä hankintaa laajemmasta vaikutuksesta joka ulottuu yrittäjistä kaikkiin asukkaisiin. Elinkeinopolitiikka on elinvoimapolitiikkaa. Onneksemme lähtökohdat laajalle ja tulevaisuuden vaikutukset huomioivalle päätöksenteolle ovat kaupungissamme erinomaiset. 

Naantalin 2020- strategian arvoissa yhtenä pääperiaatteena on oikeudenmukaisuus, toiminta ja päätöksenteko yhdenvertaisin perustein. Menestysteemalla 1 vahvistetaan hyvää toimintaympäristöä kaikenkokoisille yrityksille - siis myös pienille, sillä jokaista yritystä mainitaan arvostettavan. Positiivinen vaikutus yhteen yritykseen tai toimialaan saattaisi huonoimmassa tapauksessa aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia muille toimijoille. Yhden yrityksen suosiminen, ääritapauksessa yksipuolisen kilpailukiellon keinoin, asettaisi rajoituksia muille. Uusiutuminen olisi tällaisessa tilanteessa äärimmäisen hankalaa ja monopolin kanssa kilpaileva toiminta todennäköisesti - pakon edessä - valitsee sijaintipaikakseen jonkin muun kunnan tai seudun. Häviäjä on helppo arvata, sillä esimerkiksi Naantalille tärkeällä matkailualalla monipuolisuus on merkittävä vetovoimatekijä.

Tasapuolisuutta vaalitaan mm. valtuustokauden alussa pakolliseksi tulleella sidonnaisuusrekisterillä. Siinä missä yrittäjien ja liikeyritysten hallituksen jäsenten edustus eri luottamuselimissä tuo kokemusta ja näkökulmaa päätöksentekoon, on toisaalta pienessä kaupungissa riskinä eturistiriita. Sen välttäminen edellyttää luottamushenkilöltä erityisen huomion kiinnittämistä etiikkaan - aiheeseen, jota tämän syksyn luottamushenkilökoulutuksessa tuotiin erityisen painokkaasti esille. 

Rannikkoseutu-lehden toimittaja Mika Peltotalon pääkirjoitus kertoo luottamushenkilötyön ajankäytön haasteista. "Politiikka hyvin tehtynä vaatii vakavaa ja aikaa vievää asioihin perehtymistä, oman ajan uhraamista pitkinä ja monina talvi-iltoina." Toki kuntavaaleissa ehdolle asettunut paikallispoliitikko on usein halukas jäsen moniinkin eri luottamuselimiin ja tietoinen vaadittavasta ajankäytöstä. Esityslistat julkaistaan vain muutamia päiviä ennen kokouksia, ääritapauksissa asioita tuodaan listalle jopa kokouspäivänä. Toisinaan ilmoitusluonteinen esityslistan rivi tai kaksi voikin jäädä kiireessä vaille huomiota, vaikka asia olisi vaikutuksiltaan kauaskantoinen. Alueellisesti merkittävistä hankkeista saattaa saada taustatietoa paikallis- tai muista lehdistä, joskin usein jälkikäteen tai vasta mikäli päätös on jo ehtinyt aiheuttaa haittaa tai valituksia. Vaikeiksi koetuista asioista on kaikkein työläintä löytää avoimesti saatavilla olevaa tietoa.

"Kilauta kaverille" oli neuvoni yritysvaikutusten arviointia varten tehdyn lomakkeen vaikeaselkoisuutta tuskailevalle. Jatkuva vuoropuhelu on vielä parempi tapa ennakoida, edistää avointa valmistelua ja eri näkökulmat huomioivaa päätöksentekoa. Yhteydenpito eri yhdistyksiin, yrittäjäkenttään ja mielipidevaikuttajiin auttaa hahmottamaan mahdollisia kerrannaisvaikutuksia. 

Omat terveisesi ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsenelle voit kertoa kommenttina tähän kirjoitukseen tai yhteydenottolomakkeella, olivatpa ne yritysvaikutuksiin tai kaupungin elinvoimaan liittyviä ajatuksia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yrittäjyys, elinkeinot, kehittäminen, Naantali, Naantalin Yrittäjät, toimintaedellytykset, ympäristövaikutukset, monopoli, sidonnaisuudet

Vastauksia Rannikkoseudun vaalikoneeseen

Maanantai 13.3.2017 - Kristiina Sunell

Rannikkoseudun Sanomien vaalikone sisälsi hyviä, ajankohtaisia kysymyksiä. Mahdollisuutta vastausten perusteluun ei valitettavasti ollut, joten kerron tässä omat perusteluni.

Näistä sekä seuraavan valtuustokauden aikana esille tulevista asioista toivon voivani keskustella oman kaupungin asiantuntijoiden, asukkaiden kanssa. Keskustelun perusteella muutin omaa kantaani mm. kysymykseen peruskoululaisten sähköisistä oppikirjoista.

 

Naantali tarjoaa hyvät peruspalvelut kuntalaisille

-       Täysin samaa mieltä

-       Onko kaikki huomioitu? Miten hyvin ovat esimerkiksi erityistarpeisten lasten asiat?

 

Naantalin tarjoamat palvelut pitää pääsääntöisesti tuottaa omana työnä eikä ulkoistaa niitä

-       En ota kantaa…

-       …koska kysymys on epäjohdonmukainen: tärkeintä on tuottaa laadukkaat palvelut kustannustehokkaasti; ideologialla vähemmän merkitystä asukkaalle kuin poliittista puoluetta edustavalle ehdokkaalle

-       Valinnanvapaus on tärkeää; paikallisesti toimivien lääkärikeskusten, hammaslääkärien ja fysioterapeuttien palvelut ovat lähellä kuntalaista; ne pysyvät lähellä kun palveluja käytetään

 

Naantalin tulee aloittaa kuntaliitosneuvottelut naapurikuntien kanssa

-       Täysin eri mieltä

-       Jos toteutettujen kuntaliitosten tulokset ovat vielä näkemättä; mitä piti toteutua, mitä oikeasti saavutettiin?

-       Noin 20.000 asukkaan kunta toimii tehokkaasti eikä väliportaan hallintoa tarvita

 

Maakunnallisiin sote-alueisiin siirtyminen parantaa sosiaali- ja terveydenhoidon palveluja Naantalissa

-       Osittain samaa mieltä

-       Se ei nimenomaan tapahdu itsestään vaan edellyttää aktiivisia toimia valtuutetuilta ja muilta luottamushenkilöiltä

 

Naantalin veroprosentti on kilpailukyinen seudun muihin kuntiin verrattuna

-       Täysin samaa mieltä

-       Nyt on näin, mutta tuleeko lisää velkaa, jääkö jokin tärkeä investointi toteuttamatta?  

-       Veroprosenttia tärkeämpää on se, että rahoille saadaan vastinetta, eli tehottomuutta ei pidä tukea nostamalla veroprosenttia, vaan on tuotettava palveluja yhteistyössä naapurikuntien kanssa

 

Sote-uudistuksen jälkeen Naantalin hallintomenoja tulee leikata tarvittaessa irtisanomisilla

-       Osittain samaa mieltä

-       Eläköitymisen kautta

-       Mitä sote:n säästöt muutoin tulisivat? Operatiivista henkilöstöä ei saa irtisanoa vaan heitä tarvitaan lisää

-       Maakuntamallin tulee vähentää byrokratiaa, ei lisätä sitä

 

Naantalin tulisi ottaa vuosittain vastaan vähintään 20 pakolaista itsenäisesti muuttavien ja perheenyhdistämisen kautta tulevien pakolaisten lisäksi

-       En ota kantaa

-       Resurssien mukaan

-       Turvapaikan saaneiden pakolaisten tulee saada riittävät palvelut; voidaanko ne järjestää Naantalissa? Tulkkaus- ja kotouttamispalvelut ovat paremmin saatavissa paikkakunnissa, joissa on suurempi väestöpohja

 

Asuntojen kaavoittaminen Lammasluotoon on tärkeää, jotta Naantalin väkiluku saadaan kasvuun

-        Täysin eri mieltä

-       Lammasluodon rakentamisella ei menisi vain täyttömaan alue, vaan runsaasti ulkoilualuetta sen ympäriltä sekä venevalkaman käyttäjien, NPS:n purjehtijoiden (mukaan lukien vammaisurheilijat ja juniorit) sekä talvisaikaan avantouimareiden tarvitsemat parkkipaikat

-       Merellinen rakentaminen ei saa tarkoittaa sitä, että merenrannat rakennetaan ja merellisten rantojen yleinen virkistyskäyttö kärsii

-       Jos Kailon saari poistuu asukkaiden vapaasta ja ilmaisesta käytöstä, ja mikäli Kuparivuorikin rakennetaan, on ulkoilualuetta keskustan liepeillä vähän

-       Virkistysalueet ovat tärkeitä uusien asukkaiden saamiseksi; suunnitellut kerrostalot 150 asukkaalle tuovat enemmän haittaa kuin hyötyä, ja merenrantaan sijoittuvaa rakentamista voidaan toteuttaa esimerkiksi uudelle asuntomessualueelle

 

Kuparivuoren leirintäalueen toiminta tulee siirtää Luonnonmaalle ja rakentaa tilalle asuntoja naantalilaisille

-       En ota kantaa

-       Tarvitseeko rakentaa asuntoja, etenkin jos Kailo ja Lammasluoto ovat jo yleisinä ulkoilualueina menetetty; Kuparivuorella voisi laajentaa urheiilu- ja ulkoilukäyttöä? 

-       Ei pidä maalata itseään nurkkaan kaavoituksessa; eri vaihtoehdot on tutkittava tarkoin ja huomioitava alueella jo asuvien kokemukset ja mielipiteet sekä lähellä sijatsevan teollisuuden toimintaedellytykset. Tämä olisi tullut tehdä jo osayleiskaavavaiheessa, mutta nyt aivan viimeistään asemakaavoja laadittaessa.

  

Luonnonmaalle voidaan kaavoittaa paikka tornihotellille, jos yksityisillä toimijoilla on realistiset edellytykset sen toteuttamiseen

-       Täysin samaa mieltä

-       Matkailu tarvitsee uudistamista

-       Luonnonmaalle voitaisiin rakentaa hyvin moderni asuinalue

 

Naantaliin pitää rakentaa merkittävästi lisää pieniä vuokra-asuntoja

-       Osittain samaa mieltä

-       Lisää vuokra-asuntoja, mutta mieluummin perheille sopivia kuin ainoastaan pieniä

 

Naantalin kannattaa järjestää asuntomessut 2020-luvun alkupuolella

-       Täysin samaa mieltä

-       Rakentamisen aikaiset työt tuovat paikallisille yrittäjille liiketoimintaa ja työpaikkoja

-       Tähän tavoitteeseen olisi jo pitänyt käyttää enemmän aikaa ja resursseja, ei esimerkiksi Lammasluodon rakentamissuunnitelmiin

-       Luonnonmaalle on joka tapauksessa suunnitelmissa uusi koulu ja päiväkoti, joten alueen suunnittelu lapsiperheillekin sopivaksi on hyvä tilaisuus

 

Verovaroja voidaan tulevaisuudessa käyttää Luonnonmaan kanavan rakentamiseen

-       Osittain samaa mieltä

-       Matkailu tuo kaupunkiin tuloja; kanavan kustannukset pitää arvioida realistisesti ja sen mahdollinen toteutus vaiheistaa järkevästi

-       Asuinalueesta saataisiin näin mielenkiintoinen

-       Kehittäminen ei saa aina tarkoittaa sitä, että rakennetaan kerrostalo, vaan pitää pyrkiä löytämään myös luovia ratkaisuja

-       Kustannuksia ja hyötyä tulee verrata suunnitelmaan rakentaa kulkusillat Hiippaan ja Jakoluotoon, joka saattaisi pilata Nunnalahden ja Kalevanlahden veden pintakiertoa

 

Kaupungin pitää selvittää tulevalla vaalikaudella Naantalin Energia Oy:n myyntiä

-       Täysin eri mieltä

-       http://naantalinenergia.blogspot.fi/2017/02/asiakkaan-etu-laatuvalttina.html

-       Naantalin Energia tuottaa hyvän palvelun lisäksi useita satoja tuhansia euroja vuosittaisia osinkoja kaupungille

 

Kaupungin tulee hankkia keskustasta liiketiloja, joita vuokrattaisiin yrityksille ja tuettaisiin näin uusien työpaikkojen syntymistä

-       Täysin samaa mieltä

-       Toimitiloja poistuu kun nykyisen Naantalin keskustan rakennuksia puretaan uusien tieltä; vuokrien tulee olla kohtuullisia

-       Taksien toiminta on turvattava varaamalla tilaa taksien ja linja-autonkuljettajien taukotilalle, sillä joukkoliikenne on tärkeää ja bussivuorot saariston suuntaan harvat

 

Naantalin peruskouluissa paperiset oppikirjat pitäisi korvata sähköisillä oppikirjoilla

-       Osittain eri mieltä

-       Tietotekniikka ei saa olla itsetarkoitus

-       Koulutukseen liittyvissä asioissa pitää kuulla laajasti lasten vanhempia ja opettajia sekä perehtyä kokemuksiin muista kunnista

-       Toisin kuin itse ensin luulin, sähköiset kirjat eivät ole paperisia edullisempia

 

Maijanmäen koulurakennukseen pitää toteuttaa luokat 1-9 sisältävä yhtenäiskoulu

-       Osittain eri mieltä

-       Jos tarkoituksena on tehdä 700 oppilaan suurkoulu, en puolla ajatusta

-       Jättimäisiä kouluyksiköitä tulee välttää, pieniä koulu- ja luokkakokoja suosia

  

Kuparivuoren koulukiinteistöstä voidaan luopua, jos korvaavat koulutilat voidaan osoittaa muualta keskustan alueelta

-       Osittain eri mieltä

-       Ks edellinen kysymys; onko tarkoitus siirtää kaikki oppilaat Maijamäkeen?

-       Kuparivuoren koulu sijaitsee  liikenteellisesti hyvin, päättyvän kadun varrella, joten läpiajoa on vähän - hyvä asia erityisesti peruskoulun ala-asteen oppilaille

-       Haluaisin selvittää asian taustoja lisää: miksi Kuparivuoren koulusta pitäisi luopua ja mitä tälle tontille tulisi sen sijaan?

-       Jos kouluja lakkautetaan tai muutetaan hyvin suuriksi yksiköiksi sillä perustelulla, että lapsia on alueella vähän, on varmaa että lapsiperheitä ei Naantaliin muuta lisää

 

Lapsilla tulee olla oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, vaikka toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona, eivätkä ole yrittäjiä tai opiskele kokopäiväisesti

-       Osittain eri mieltä

-       0-3 vuotiaat eivät tarvitse varhaiskasvatusta vaan hoivaa; perhepäivähoito on erittäin hyvä vaihtoehto

-       Puolipäiväinen varhaiskasvatus riittää, sillä kuka pieni lapsi jaksaa olla koulussa 8 tuntia? Ekaluokkalaisen päivät ovat vain 4-5 tuntia, joten sitä pienempien esikoulu ei voi olla koko päivän mittainen

-       Termit ovat epäselviä – pitää puhua päivähoidosta kun tarkoitetaan päivähoitoa, ja varhaiskasvatuksesta kun tarkoitetaan esiopetusta

 

On tärkeää, että Naantali tukee Musiikkijuhlien järjestämistä noin 150 000 eurolla vuosittain

-       Osittain eri mieltä

-       Onko toiminta muutoin kannattavaa, vai perustuuko Musiikkijuhlat saadun tuen varaan?

-       Asiaa pitää selvittää samoin kuin sitä, tulisiko tukia jakaa tasaisemmin eri kulttuuriyhdistyksille

 

Naantaliin pitää rakentaa uusi kirjasto- ja kulttuuritalo

-       Osittain samaa mieltä

-       Kirjasto on jo, Taidehuoneen käyttöaste on liki 100 % ja tila on pieni

-       Pitääkö rakentaa uusi, vai voisiko esimerkiksi Postin käytöstä poistuvaa rakennusta käyttää Kulttuuritalon tilana? Sille on jo pitkään ollut tarvetta.

 

Naantaliin pitää rakentaa kunnallinen uimahalli

-       Osittain samaa mieltä

-       Ovatko uimahallin käyttäjät valmiita maksamaan uimahallin käytöstä kustannusta vastaavan hinnan; jos eivät, hyväksytäänkö se että  veroprosenttia voidaan korottaa vastaavasti?

 

Naantalin pitää nostaa kesämökkiläisiltä perittävää kiinteistöveroa (1,35 %) vähintään Paraisten kaupungin perimälle tasolle (1,50%)

-       Osittain samaa mieltä

-       Naantalissa on noin 4600 kesäasuntoa ja niitä muutetaan ympärivuotiseen käyttöön nopeutuvaan tahtiin

-       Kesäasukkaiden kiinteistöveron korottaminen, mikäli veroja joudutaan korottamaan, on parempi ratkaisu kuin Naantalissa ympärivuotisesti asuvien verojen tai taksojen ja maksujen korottaminen

     

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, Naantali, vaalikoneet, Rannikkoseutu

Kuntavaalipaneeli 2.3.2017 - video

Maanantai 6.3.2017 klo 14:01 - Kristiina Sunell

Seutusanomat järjesti kuntavaalipaneelin 2.3.2017 Naantalin kaupungintalolla. Kokoomuksen Kunnallisjärjestön yleiskokous äänesti puolueen edustajasta paneelissa - kiitokset kokoomusväelle äänistä, arvostan saamaani luottamusta!

Vaalipaneeli on nähtävissä tallenteena tästä linkistä.

Paneelissa puheenjohtajan pyynnöstä mainitsemani oma kantani Lammasluodosta löytyy tältä sivustolta, vuonna 2015 blogiin kirjoittamastani mielipiteestä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, sote, Lammasluoto, työpaikat, asumisympäristö, teollisuus, Naantali

Lisää yritystä Naantaliin!

Keskiviikko 28.9.2016 - Kristiina Sunell

Naantalin Sataman toiminta ja sen kehittymisen turvaaminen sen vieressä sijaitsevasta asuinalueesta huolimatta, pienten teollisuustonttien tarve, kaupungin sisäiset liikennejärjestelyt ja parkkipaikat, Tullikadun muuttaminen kävelykaduksi, oma paikan päällä työskentelevä elinkeinoasiamies, paikallistason tiedottamisen parantaminen ja keskustan kehittämistyöryhmän perustaminen. Näitä toiveita esitettiin Naantalin Yrittäjien täyttäessä 50 vuotta.

Tutut teemat olivat esillä noin kymmenen vuotta myöhemmin, Varsinais-Suomen Yrittäjien, Naantalin kaupungin ja Naantalin Yrittäjien 9.9.2016 järjestämässä päättäjille ja yrittäjille suunnatussa keskustelutilaisuudessa. Toiveista yksi on toteutunut hienosti: Naantaliin saatiin oma elinkeinoasiamies vuonna 2015. Uutena yrittäjien tärkeinä pitämien toimenpiteiden joukkoon kirjattiin hankinnat, joista haluttiin tiedotettavan enemmän. Kaupungin ja kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden toivotaan lisäävän ostoja paikallisesti toimivilta yrityksiltä, sillä näin veroeurot jäävät omaan kaupunkiin kaikkine positiivisine kerrannaisvaikutuksineen. 

Toivelistan toteutusta ja kirjattuja konkreettisia toimenpiteitä edistävät nyt elinkeinoasiamies ja naantalilaiset yrittäjät yhdessä. Naantalin Yrittäjät ovat kutsuneet elinkeinotyöryhmäänsä mukaan valtuuston puheenjohtajan sekä kaupunginhallituksen jäseniä. Keskusteluyhteys kaupungin luottamushenkilöiden ja yrittäjäkentän välillä on lähes kirjaimellisesti kullan arvoinen. Elinkeinonäkökulma liittyy niin kaavoitukseen, terveyspalvelujen saatavuuteen, kouluverkkoon, teknisen ja rakennuslautakunnan alaan kuin moneen muuhunkin. 

Asukasmäärän kasvutavoite edellyttää niin nykyisten yritysten toimintaympäristön huomioimista, kehittymis- ja laajentumismahdollisuuksista huolehtimista kuin myös uusien yritysten saamista kaupunkiin. Asumisen ja teollisuuden yhteensovittaminen ja vieläpä keskenään hyvin erilaisia toimintaympäristöjä vaativien teollisuudenalojen sijannit ja etäisyydet toisistaan eivät saa johtaa nollasummapeli-tilanteeseen. Isotkaan yritykset eivät ole ikuisesti kivijalassaan kiinni. Yritysten ottaminen mukaan suunnitteluun on kaikkien osapuolten kannalta kaukaa viisasta.

Investoinnit ja oikea-aikainen päätöksenteko mahdollistavat nopeitakin harppauksia. Muumimaailma saatiin Naantaliin juuri ripeyden ansiosta: aikoinaan päätös tehtiin Turun vielä empiessä. Naantalilla on mahdollisuus saada Luonnonmaalle asuntomessut, jota tavoitetta yrittäjäkenttä tervehtii ilolla. Infrastuktuurin ja asuntojen rakentaminen jo sinänsä toisi lisää työpaikkoja ja jälleen kerrannaisvaikutuksena lisää myyntiä ja työllistämismahdollisuuksia usealle yrittäjälle ja yritykselle. Messukävijöiden tuoma ostovoima hyödyttäisi kaikkia. Naantalin vuoteen 2035 mennessä tavoiteltu asukasmäärän kasvu etenisi messualueen myötä mukavasti. 

Monet nyt tehtävät päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, joka kaventaen tai laajentaen uusia mahdollisuuksia. Vuosikymmen on lyhyt aikajänne suunniteltaessa kaikille hyvää kaupunkia, vieläkin parempaa Naantalia. Jokainen nopea askel oikeaan suuntaan vie tavoitetta eteenpäin. Tarvittavaan tarmoon ja ripeyteen uskoo nyt 60 vuotta täyttävä Naantalin Yrittäjät.

----

Naantalin Yrittäjät juhlii 60-vuotista taivaltaan 1.10.2016. Juhlavastaanotto on Naantalin Kylpylän Katariina-salissa, neljännessä kerroksessa, klo 13-16.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yrittäjyys, elinkeinot, kehittäminen, Naantali, Naantalin Yrittäjät, toimintaedellytykset

Silti laulattaa

Keskiviikko 22.5.2013 - Kristiina Sunell

Euroviisuissa tuli torjuntavoitto, Suomi ei jäänyt viimeiseksi. Jääkiekosta enemmän ehkä ensi vuonna. Pyrkimykset ns. pakkoruotsin poistamiseen taisivat nyt saada maantieteellisiä ulottuvuuksia.

Suomi on murheellisten laulujen maa, kuten Eppu Normaali on todennut. Suo on jäässä, kuokka hukassa ja Jussi syrjäytynyt. Viime viikonlopun tunnelmiin löytyy kosolti surumielistä musiikkia. Kansallista murhetilaa uhmaten koostin oman soittolistani. Joukossa ei ole euroviisuja.

Ykkösenä ylivertaisesti...

Maamme-laulu. Klikkaa llnkkiä ja kuuntele. Toivottavasti kiekkojoukkueen valmentaja kuunteluttaa kappaletta pukuhuoneessa ennen pelejä. Varsin hieno hymni.  Suomessa syödään mämmiä, enin osan vuodesta on pimeää ja kylmää. Mutta vuodenajat eivät missään muualla ole yhtä vaihtelevia eikä kevään herääminen samalla tavalla ainutlaatuista.

Eikö saa olla niin olevanas?

Jaa, mikä ettei? Peppi Pitkätossulla on apina ja hevonen, mutta ei äitiä. Peppi on kuitenkin aika tyytyväinen elämäänsä, sillä asiat ovat "inte så illa", ei niin huonosti, ja voisivatpa olla kehnomminkin. Kuuntelepa tästä  Peppi Pitkätossu.

Seiliin soudetaan. Ja takaisin myös.

Seili on Airistolla oleva saari, josta ei ennen vanhaan ollut paluuta. Jenni Vartiaisen hieno kappale Seili soi iPhonesta kun irroittelen peltiveneen köysiä laiturista. Jos vain bensa riittää, eikä aallokko ole liian kipakka, pääsee takaisin kotilaituriin. Viimeistään sitten Naantalin Seudun Meripelastajien uuden, Venemessuilla nimensä saavan aluksen avittamana. Hyvä juttu sekin.

Armaalle Armonlaaksolle

Kosolti löytyy järkisyitä Naantalin säilyttämiseksi itsenäisenä. Hiljattain ilmestynyt  Aurinkoa Naantaliin on yksi lisää. Kiitoksia, Neljänsuora!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Asenne, musiikki, kesä, Naantali