Meriverkostojen menestystarina

Keskiviikko 11.12.2019 - Kristiina Sunell

Tulee aina hyvä mieli kun jokin idea, jota on ollut käynnistämässä ja toteuttamassa saa tuulta siipiensä alle ja kasvaa merkittäväksi.
 
Meriverkostot-tapahtuma palkittiin vuoden elinkeinopoliittisena kuntatekona! 
Turun kauppakamarin elinkeinopolitiikan valiokunta myönsi vuoden 2019 Elinkeinopoliittisen kuntateko -palkinnon Naantalin kaupungille ja elinkeinoasiamies Jorma Rannalle tapahtuman järjestämisestä.
Palkinto jaetaan vuosittain kunnalle, sen yhteistyöorganisaatiolle tai henkilölle, joka on toiminut erityisen hyvin yritysilmapiirin parantamiseksi tai elinkeinoelämän tai yritysten toimintaympäristön kehittämiseksi." (Naantalin kaupunki 11.12.2019)

Lue tästä linkistä Meriverkostojen alkutaipaleesta

 
Naantalin Yrittäjien Teollisuus, logistiikka ja palvelut - nimellä ja Naantalin Satama Oy:n tuella vuonna 2016 käynnistämä vuosittainen tapahtuma koettiin hyödylliseksi, sille oli kysyntää ja myös Naantalin kaupunki kiinnostui tulemaan mukaan.


teollisuus-logistiikka-palvelut-meriverkostot.jpgUuden Merikostot-nimen keksimme yhdessä Rasekon media-alan opiskelijoiden kanssa, jotka myös suunnittelivat tapahtuman logon ja toteuttivat mainosmateriaalit. Erityiset kiitokset Naantalin Yrittäjien v 2015 - 2017 hallitukselle, Turun yliopiston IT-laitokselle, Janneniskalle ja Ahola Transportille sekä muille osallistuneille yrityksille heidän tuestaan tapahtuman tukijoina ja kehittäjinä!
 
Naantalin kaupunki ja Jorma Ranta ovat hienosti ottaneet kopin ja resursseillaan kasvattaneet Meriverkostoa. Yrityksiä on nyt mukana Naantalia laajemmin, koko Varsinais-Suomesta.
Hienoa - yhteistyössä on todellakin voimaa!
 
 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yrittäjyys, meriteollisuus, elinkeinot, Naantali, tunnustus, kasvu

Aktiivissa ja passiivissa

Maanantai 29.1.2018 - Kristiina Sunell

Hyviä uutisia opiskelijoille ja yrittäjäksi ryhtyville

Yrittäjä saa vuoden alusta lukien täyden työttömyyskorvauksen jos tekee töitä hieman alle yhden päivän kuukaudessa. Lisäksi kuukaudessa saa ansaita 300 euroa verottomasti - yli menevältä osalta veronalaista on vain puolet tulosta.

Vaihtoehtoisesti tuon yhden päivän voi käyttää omaehtoiseen opiskeluun, uuteen ammattiin kouluttautumiseen tai osaamisen täydentämiseen. Tuki on huomattavasti tavallista opintotukea (250,28 eur/kk) suurempi eikä opintopisteitäkään tarvitse kertyä KELA:n yleisten vaatimusten mukaan "Vaikka olisit saanut lukuvuoden aikana opintotukea vain 1 kuukaudelta, sinun pitää suorittaa vähintään 20 opintopistettä." - enää ei tarvitse. 

Reilua. Mutta liian hyvää ollakseen totta? On ja ei. Tämä uudistus on työttömille, ei nykyisille päätoimisille, työn ohessa opiskeleville eikä nykyisille yrittäjille kohdennettu tarjous. Sen nimi on aktiivimalli

Aivan pöyristyttävää. Ei käy. 

Omais- ja perhehoitajat ja työkyvyttömyyden tai vamman perusteella etuutta saavat työttömät eivät ole aktiivimallin piirissä. Aktiivimallia ei sovelleta jos työkyvyttömyyseläkehakemus on vireillä tai jos on lomautettu lyhyeksi ajaksi. 

Hallituspuolueita on syytetty "niskalaukauksesta". Kovaa populismia, joskin motiiveiltaan ymmärrettävää: eduskuntavaalit pidetään jo runsaan vuoden päästä. 

Hallituspuolueiden edustajien puheenvuorojen sijaan onkin parempi siteerata muiden tahojen esittämiä perusteluja ja pohdintoja. Mallin valmistelussa mukana ollut Vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri, STTK:n pääekonomisti Ralf Sund kannattaa työttömyysturvan aktiivimallia. Päivänpolitiikan jättäneen ammattiliiton edustajan on helpompi nähdä kokonaisuuksia ja syy-seuraussuhteita eduskunnan vaalikautta pidemmälle.

uusimaa.tiffOsmo Soininvaara rinnastaa työttömyyskorvauksen saavutetuksi eduksi, ja vain sen ylittävä summa oikeuttaa "varastamaan työttömän vapaa-ajan", kuten hän blogikirjoituksessaan suorasukaisesti toteaa. Perustulon rahoittamiseksi tarvitaan kuitenkin edelleen työpaikkoja ja työntekijöitä. Työn ja tekijöiden kohtaanto-ongelman haasteista Soininvaara mainitsee esimerkkinä Uudenmaan talonrakennusalan. Blogikirjoituksessa on ratkaisuehdotuksia, mutta ne eivät ole yhtä myyviä kuin kahden sanan iskulauseet. Ehdotuksilla ei lisätä minkään yhdistyksen jäsenmääriä eikä nosteta sen koommin kansalaisten verenpainetta, barrikaadeja kuin suosiotaan jatkuvasti menettävän puolueen kannatustakaan. Enkä tarkoita tällä Vihreitä.

Mistä haasteet juontuvat?

Suosituin perustelu aktiivimallin vastustamiseksi on toteamus avoinna olevien työpaikkojen vähäisyydestä. Julkisen sektorin, eli verovaroin kustannettujen työpaikkojen osuus on Suomessa yksi maailman suurimpia. Sen kasvattaminen merkitsisi verorasituksen kovenemista ja/tai jo nyt kestämättömän valtionvelkamäärän lisääntymistä. Työpaikkoja tarvitaan siis lisää yrityksiin. Eli tarvitaan enemmän yrityksiä ja yrittäjiä.

Suunta ei ole lupaava. Yrittäjien ikääntyessä etsitään liiketoiminnan jatkajia, jotka varmistavat työpaikkojen säilymisen. Yrittäjäksi  ryhtymistä ei pidetä houkuttelevana tai palkitsevana. Kannattaisiko työttömän ryhtyä vaikka taksiyrittäjäksi Tampereelle tai aktivoitua selvittämään sukupolvenvaihdosta odottavia yrityksiä? Ilmaisia palveluja löytyy sekä TE-toimistoista, yrityspalvelukeskuksista ja netistä runsaasti. 

Haasteena on todettu myös alueet, joissa työpaikkoja ei ole. Ilmeisesti ei myöskään mahdollisuutta tehdä etätöitä, tai ei riittävää asukaspohjaa vain paikallisesti toimivalle yrittäjälle. Työpaikan perässä muuttamista pidetään mahdottomana jos asunnon arvo on laskenut ja sen myyminen olisi tappiollista tai asunto ei edes kävisi kaupaksi. Minkä verran yksilön ottamaa riskiä voidaan sosialisoida yhteiskunnan vastuulle ja mikä kaikki kuuluisi yhteiskunnan maksettavaksi: asunnon arvon aleneminen, yrittäjän liiketoimen riskien realisoituminen, yleisesti kaikkien sijoitusten arvon menetys...? Salossa omakotitalojen hinnat romahtivat Nokian lopettaessa liiketoimintansa paikkakunnalla. Näin kävi myös osakkeiden hinnalle. 

Täydellistä mallia ei ole

AY-aktiivi tuttava huomautti aina tulevan sivullisia uhreja, sillä mikään malli ei valitettavasti ole täydellinen. Aktiivimallin epätäydellisyyteen kommentti ei kuitenkaan liittynyt. Toteamus koski 2.2.2018 tulevaa työnseisausta. Se aiheuttaa vahinkoja niin pienyrityksille kuin vientiteollisuudellekin, lisäksi kosolti vaikeuksia julkista liikennettä työ- ja koulumatkoihinsa tarvitseville. Ammattiliittojen varallisuus kestää työnseisauksia huomattavasti pienyrityksiä paremmin.


Keskittymiseen työllisyyden haasteisiin - yrittäjyyden ja työnantajaksi ryhtymisen heikko houkuttelevuus, syrjäseutujen teollisuuden ja elinkeinojen kehittäminen, työpaikan perässä muuttamisen kannattavuus, tai varsinkaan vuokra-asuntojen tarjoaminen aidosti yleishyödyllisellä periaatteella ja kohtuullisella vuokrahinnalla - ei riitä halua eikä keskusteluvalmiuksia. Voimia kuluu valtataisteluun aivan liian monella areenalla, niin pelikentän sisällä kuin katsomossakin.

Eturyhmä- ja puoluepoliittinen lakko on silti omalla tavallaan johdonmukainen toimi: työttömien asemasta tulee pitää huolta, sillä lakkoilun seurauksena etuuksien tarvitsijoiden joukko kasvaa. Valitettavasti jaettavan määrä ei "mielenilmauksin" kasva.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aktiivimalli, yrittäjyys, kouluttautuminen, työllisyys, työttömyys

Valintoja ja uudistumista

Maanantai 25.9.2017 klo 15:33

"Kävin Kauppakeskus Myllyssä - anteeksi" sanoi naapuri jokin aika sitten. No, olkoon, tämän kerran...poikkeus vahvistaa säännön. Eipä ole paljoakaan mitä ei Aurinkokaupungista saisi - eikä näin hyvää palvelua mistään muualta.

Kotikaupunki on rakas, erityisesti kaikki yrittäjäkolleegat jotka tekevät tästä saaristokaupungista elinvoimaisen. Mahtavia ihmisiä joiden luottamusta arvostan oltuani kohta viisi vuotta Naantalin Yrittäjien hallituksessa, josta kaksi viimeisintä puheenjohtajana. Iso kiitos! 

osta_aurinkokaupungista.jpg
Viiteen vuoteen mahtuu paljon. Useita ideoita ja projekteja, verkostoja, ihmisiä, kokouksia, lausuntoja, neuvotteluja, tiedottamistehtäviä, tunnelmallisia joulukadun avauksia, energisten naisyrittäjien tempauksia...onnistumisia ja haasteita, jälkimmäisiä onneksi vähemmän kuin edellisiä. Mitään ei olisi saatu aikaan ilman aina iloista Mirkkaa, joka on toiminut yhdistyksen sihteerinä useita vuosia. Tunnustus kuuluu myös suurelle joukolle muita, joiden luetteleminen saattaisi tehdä tästä kirjoituksesta todella pitkän.

On tullut aika tehdä tilaa uusille ihmisille ja ideoille. Tämän illan Naantalin Yrittäjien vuosikokouksessa tulen ehdottamaan v 2018 alkavalle kaudelle uudeksi puheenjohtajaksi Sanna Pennasta, Naantalin Kuntokeskuksen yrittäjää. Sanna on osaava, aktiivinen ja aivan loistava tyyppi. Maakunta- ja sote- uudistusten myötä hänen erikoisosaamisensa ja verkostonsa sote-puolella on erityisen arvokasta. 

Jatkan vielä ensi vuoden V-S Yrittäjien hallituksessa sekä Turun seudun elinkeinopoliittisen neuvottelukunnan jäsenenä. Tärkeitä asioita on runsaasti, kaikki kiinnostaa, mutta aivan kaikkeen ei aika riitä. Luottamuspaikkoja minulla tulee olemaan ensi vuonna puolet vähemmän kuin tämän vuoden alussa, silti vielä puolisen tusinaa. Meripelastus, maanpuolustus, ympäristö, rakentaminen ja taidemuseon kannatusyhdistyksen toiminta tarjoavat paljon uutta perehtymistä ja opittavaa oman yrittäjyyden ohella. 

 

Myötätuulta ja menestystä meille kaikille yrittäjille!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yrittäjyys, luottamustoimet

Yritysvaikutuksista elinvoimavaikutuksiin

Torstai 21.9.2017

"Päätösten yritysvaikutusten arviointi ei tarkoita sitä, että päätöksiä tehtäisiin yritysten ehdoilla. Arvioinnin tarkoitus on varmistaa, että päätöksentekijä harkitsee asiaa myös yritysten näkökulmasta. Jos vaikutukset todetaan seutukunnan yritysten kannalta negatiivisiksi, pitää pohtia olisiko asiassa mahdollista toimia toisin."  määritellään Suomen Yrittäjien nettisivustolla.

Yritysvaikutusten arviointi on otettu 1.6.2017 alkaneella valtuustokaudella käyttöön myös Naantalissa. Kaupunginhallitus alkoi soveltaa sitä jo ensimmäisestä kokouksestaan alkaen. Ohjelmistopäivityksen ostopäätöksellä on varmasti vaikutusta toimittajan kassavirtaan ja muidenkin hankintojen kohdalla yritysvaikutus, erityisesti paikallinen, on tärkeä huomioida. Näin siis yksinkertaisimmillaan. 

Kokonaisvaltaisemmin tarkasteltuna on kysymys huomattavasti yksittäistä hankintaa laajemmasta vaikutuksesta joka ulottuu yrittäjistä kaikkiin asukkaisiin. Elinkeinopolitiikka on elinvoimapolitiikkaa. Onneksemme lähtökohdat laajalle ja tulevaisuuden vaikutukset huomioivalle päätöksenteolle ovat kaupungissamme erinomaiset. 

Naantalin 2020- strategian arvoissa yhtenä pääperiaatteena on oikeudenmukaisuus, toiminta ja päätöksenteko yhdenvertaisin perustein. Menestysteemalla 1 vahvistetaan hyvää toimintaympäristöä kaikenkokoisille yrityksille - siis myös pienille, sillä jokaista yritystä mainitaan arvostettavan. Positiivinen vaikutus yhteen yritykseen tai toimialaan saattaisi huonoimmassa tapauksessa aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia muille toimijoille. Yhden yrityksen suosiminen, ääritapauksessa yksipuolisen kilpailukiellon keinoin, asettaisi rajoituksia muille. Uusiutuminen olisi tällaisessa tilanteessa äärimmäisen hankalaa ja monopolin kanssa kilpaileva toiminta todennäköisesti - pakon edessä - valitsee sijaintipaikakseen jonkin muun kunnan tai seudun. Häviäjä on helppo arvata, sillä esimerkiksi Naantalille tärkeällä matkailualalla monipuolisuus on merkittävä vetovoimatekijä.

Tasapuolisuutta vaalitaan mm. valtuustokauden alussa pakolliseksi tulleella sidonnaisuusrekisterillä. Siinä missä yrittäjien ja liikeyritysten hallituksen jäsenten edustus eri luottamuselimissä tuo kokemusta ja näkökulmaa päätöksentekoon, on toisaalta pienessä kaupungissa riskinä eturistiriita. Sen välttäminen edellyttää luottamushenkilöltä erityisen huomion kiinnittämistä etiikkaan - aiheeseen, jota tämän syksyn luottamushenkilökoulutuksessa tuotiin erityisen painokkaasti esille. 

Rannikkoseutu-lehden toimittaja Mika Peltotalon pääkirjoitus kertoo luottamushenkilötyön ajankäytön haasteista. "Politiikka hyvin tehtynä vaatii vakavaa ja aikaa vievää asioihin perehtymistä, oman ajan uhraamista pitkinä ja monina talvi-iltoina." Toki kuntavaaleissa ehdolle asettunut paikallispoliitikko on usein halukas jäsen moniinkin eri luottamuselimiin ja tietoinen vaadittavasta ajankäytöstä. Esityslistat julkaistaan vain muutamia päiviä ennen kokouksia, ääritapauksissa asioita tuodaan listalle jopa kokouspäivänä. Toisinaan ilmoitusluonteinen esityslistan rivi tai kaksi voikin jäädä kiireessä vaille huomiota, vaikka asia olisi vaikutuksiltaan kauaskantoinen. Alueellisesti merkittävistä hankkeista saattaa saada taustatietoa paikallis- tai muista lehdistä, joskin usein jälkikäteen tai vasta mikäli päätös on jo ehtinyt aiheuttaa haittaa tai valituksia. Vaikeiksi koetuista asioista on kaikkein työläintä löytää avoimesti saatavilla olevaa tietoa.

"Kilauta kaverille" oli neuvoni yritysvaikutusten arviointia varten tehdyn lomakkeen vaikeaselkoisuutta tuskailevalle. Jatkuva vuoropuhelu on vielä parempi tapa ennakoida, edistää avointa valmistelua ja eri näkökulmat huomioivaa päätöksentekoa. Yhteydenpito eri yhdistyksiin, yrittäjäkenttään ja mielipidevaikuttajiin auttaa hahmottamaan mahdollisia kerrannaisvaikutuksia. 

Omat terveisesi ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsenelle voit kertoa kommenttina tähän kirjoitukseen tai yhteydenottolomakkeella, olivatpa ne yritysvaikutuksiin tai kaupungin elinvoimaan liittyviä ajatuksia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yrittäjyys, elinkeinot, kehittäminen, Naantali, Naantalin Yrittäjät, toimintaedellytykset, ympäristövaikutukset, monopoli, sidonnaisuudet

Lisää yritystä Naantaliin!

Keskiviikko 28.9.2016 - Kristiina Sunell

Naantalin Sataman toiminta ja sen kehittymisen turvaaminen sen vieressä sijaitsevasta asuinalueesta huolimatta, pienten teollisuustonttien tarve, kaupungin sisäiset liikennejärjestelyt ja parkkipaikat, Tullikadun muuttaminen kävelykaduksi, oma paikan päällä työskentelevä elinkeinoasiamies, paikallistason tiedottamisen parantaminen ja keskustan kehittämistyöryhmän perustaminen. Näitä toiveita esitettiin Naantalin Yrittäjien täyttäessä 50 vuotta.

Tutut teemat olivat esillä noin kymmenen vuotta myöhemmin, Varsinais-Suomen Yrittäjien, Naantalin kaupungin ja Naantalin Yrittäjien 9.9.2016 järjestämässä päättäjille ja yrittäjille suunnatussa keskustelutilaisuudessa. Toiveista yksi on toteutunut hienosti: Naantaliin saatiin oma elinkeinoasiamies vuonna 2015. Uutena yrittäjien tärkeinä pitämien toimenpiteiden joukkoon kirjattiin hankinnat, joista haluttiin tiedotettavan enemmän. Kaupungin ja kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden toivotaan lisäävän ostoja paikallisesti toimivilta yrityksiltä, sillä näin veroeurot jäävät omaan kaupunkiin kaikkine positiivisine kerrannaisvaikutuksineen. 

Toivelistan toteutusta ja kirjattuja konkreettisia toimenpiteitä edistävät nyt elinkeinoasiamies ja naantalilaiset yrittäjät yhdessä. Naantalin Yrittäjät ovat kutsuneet elinkeinotyöryhmäänsä mukaan valtuuston puheenjohtajan sekä kaupunginhallituksen jäseniä. Keskusteluyhteys kaupungin luottamushenkilöiden ja yrittäjäkentän välillä on lähes kirjaimellisesti kullan arvoinen. Elinkeinonäkökulma liittyy niin kaavoitukseen, terveyspalvelujen saatavuuteen, kouluverkkoon, teknisen ja rakennuslautakunnan alaan kuin moneen muuhunkin. 

Asukasmäärän kasvutavoite edellyttää niin nykyisten yritysten toimintaympäristön huomioimista, kehittymis- ja laajentumismahdollisuuksista huolehtimista kuin myös uusien yritysten saamista kaupunkiin. Asumisen ja teollisuuden yhteensovittaminen ja vieläpä keskenään hyvin erilaisia toimintaympäristöjä vaativien teollisuudenalojen sijannit ja etäisyydet toisistaan eivät saa johtaa nollasummapeli-tilanteeseen. Isotkaan yritykset eivät ole ikuisesti kivijalassaan kiinni. Yritysten ottaminen mukaan suunnitteluun on kaikkien osapuolten kannalta kaukaa viisasta.

Investoinnit ja oikea-aikainen päätöksenteko mahdollistavat nopeitakin harppauksia. Muumimaailma saatiin Naantaliin juuri ripeyden ansiosta: aikoinaan päätös tehtiin Turun vielä empiessä. Naantalilla on mahdollisuus saada Luonnonmaalle asuntomessut, jota tavoitetta yrittäjäkenttä tervehtii ilolla. Infrastuktuurin ja asuntojen rakentaminen jo sinänsä toisi lisää työpaikkoja ja jälleen kerrannaisvaikutuksena lisää myyntiä ja työllistämismahdollisuuksia usealle yrittäjälle ja yritykselle. Messukävijöiden tuoma ostovoima hyödyttäisi kaikkia. Naantalin vuoteen 2035 mennessä tavoiteltu asukasmäärän kasvu etenisi messualueen myötä mukavasti. 

Monet nyt tehtävät päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, joka kaventaen tai laajentaen uusia mahdollisuuksia. Vuosikymmen on lyhyt aikajänne suunniteltaessa kaikille hyvää kaupunkia, vieläkin parempaa Naantalia. Jokainen nopea askel oikeaan suuntaan vie tavoitetta eteenpäin. Tarvittavaan tarmoon ja ripeyteen uskoo nyt 60 vuotta täyttävä Naantalin Yrittäjät.

----

Naantalin Yrittäjät juhlii 60-vuotista taivaltaan 1.10.2016. Juhlavastaanotto on Naantalin Kylpylän Katariina-salissa, neljännessä kerroksessa, klo 13-16.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yrittäjyys, elinkeinot, kehittäminen, Naantali, Naantalin Yrittäjät, toimintaedellytykset

Yrittäjyydestä kilpailukykyä

Maanantai 21.3.2016

Yrittäjyyteen kannustaminen tärkein ja kiireellisin keino kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi

Yhä kasvava määrä yrittäjiä on jäämässä lähivuosina eläkkeelle. Näillä noin 70.000 kannattavalla ja työpaikkoja tarjoavalla yrityksellä on valmis tuotteisto ja asiakaskunta, joten liikeideaa ei ole tarpeen keksiä uudestaan. Jopa 21 % korkeakouluissa vuonna 2014–2015 opiskelleista pitää yrittäjäksi ryhtymistä todennäköisenä tai erittäin todennäköisenä vaihtoehtona.

Finnveran rahoitusmahdollisuudet tarjoavat apua yritystä jatkavalle, mutta vaadittava omarahoitusosuus ja vakuudet ovat nuorelle, usein opintovelkaiselle yrittäjälle kynnyskysymys pohdittaessa mahdollisuuksia jatkaa eläköityvän yrittäjän liiketoimintaa.

Työttömyysturvan yhteensovittaminen yrittäjätulon kanssa tasoittaisi uutta aloittavan tai vanhan yrityksen toimintaa jatkavan yrittäjän mahdollisuuksia ottaa kantaakseen liiketoiminnan riskit sekä vähentäisi kannustinloukkuja. Myös vastavalmistuneiden nuorten yrittäjyyden tukeminen olisi kansantaloudellisesti viisasta. Mahdollisiin mekanismeihin voisi kuulua yrittäjän opintolainan huomiointi liiketoiminnan kustannuksissa samaan tapaan kuin yrityksen koneitten ja laitteiden poistot. Vähennykset voitaisiin tehdä vain yrityksen tuloksesta, eli yrityksen alkaessa tuottaa myös verotuloja.

Kannustin lisäisi motivaatiota suuntautua jo opiskeluvaiheessa tulevaa yrittäjäuraa tukeviin opintokokonaisuuksiin. Yrittäjäksi valmistuminen on akateemiseksi työttömäksi päätymistä parempi vaihtoehto myös kansantalouden kannalta.

Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset ry pitää yrittäjyyteen kannustamista tärkeimpänä ja kiireellisimpänä keinona saada aikaan Suomen tarvitsemaa kilpailukykyä ja sen myötä tulevaa työllisyyden myönteistä kehitystä.

 

Kristiina Sunell
Naantalin Kokoomusnaisten puheenjohtaja

Satu Koskinen                                                                                                     Varsinais-Suomen Kokoomusnaisten puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työllisyys, yrittäjyys, yhteiskuntasopimus, kilpailukyky, nuoret yrittäjät, jatkuvuus

Äänestäjän vaalimainos

Maanantai 30.3.2015 - Kristiina Sunell

Tämä on yrittäjä-äänestäjän vaalimainos. Mielestäni päätöksentekijän paikka ei juurikaan eroa yritysjohtajan pestistä. Jos voisin laittaa "palvelukseen haetaan"- ilmoituksen, siinä lukisi näin:

Kiitämme kaikista saamistamme hakemuksista, joita onkin tähän mennessä kertynyt runsaasti. Haastattelemme parhaillaan ehdokkaita vaalipaneeleissa, toreilla ja kaduilla. Tässä vielä muutamia viime viikkojen vinkkejä.

  • Lupaukset ovat miellyttävää kuultavaa, mutta näytöt vakuuttavat enemmän. Toivomme sinulta aikaisempia näyttöjä luottamustehtävistä. Olet todennäköisesti toiminut oman kotikuntasi päättäjänä. Miten valmistaudut kokouksiin, keitä kaikkia kuulet kun muodostat oman kantasi? Kerro tekemistäsi aloitteista.
  • Todennäköisesti tulevassa työpaikassasi joudut tai pääset tekemisiin täysin vastakkaisia arvoja ja mielipiteitä edustavien tahojen kanssa. Emme enää halua nähdä ramman ankan tavoin toimivaa hallitusta, saati retorisia puheenvuoroja eduskunnan kyselytunnilla. Riitely ja periaatteellistaminen ei vie eteenpäin mitään asiaa. Tämä on yksi vaikeimpia taitoja: osaat neuvotella, keskityt pitkän aikavälin hyötyihin, et etsi palstatilaa itsetarkoituksillisilla kärjistyksillä.
  • Ymmärrät liiketoimintaa. Hahmotat yritysten kansantaloudellisen merkityksen. Osaat erottaa yksinyrittäjän monikansallisesta konsernista - jos et, sinulla on aikaa ja mielenkiintoa selvittää erot. Saatat haluta leikata yritystukia, ja huomioit että suurin osa niistä menee nykyään tukien käsittelyyn ja suuryritysten työllistämisen tukemiseen. Otat tästäkin asiasta selvää.
  • Olet rohkea ja rehellinen. Nykyisiä rakenteita ja yli varojen elämistä voisi pitää yllä veroja korottamalla ja ottamalla lisää velkaa, mutta rajansa silläkin. Huomaat kenties, että Suomella ei ole varaa toimia koko maailman sosiaalitoimistona, saati ilmaisena sairaalana ja opinahjona - tai jos olet toista mieltä, esitä konkreettinen laskelma anteliaisuuden rahoitusmallista.
  • Jos esität kritiikkiä, esität myös vaihtoehtoja. Kaikkea ei välttämättä tarvitse keksiä itse. Pidä ovet avoimina, perusta aidosti ja aktiivisesti toimivia neuvonantajaryhmiä, kuuntele heitä. Jos olet oikein rohkea, kutsut mukaan henkilöitä myös oman puolueesi ulkopuolelta, jopa muitakin kuin politiikan aktiivisia toimijoita.
  • On mukava tavata ehdokkaita. Älä kuitenkaan tule kutsumatta kotini tai työpaikkani ovelle virpomaan ja lausumaan loruasi. Älä hukuta minua sähköposti-, esite- ja lupaustulvaan kerran neljässä vuodessa, vaan kerro ajatuksistasi ja tekemisistäsi hieman tasaisemmin, vaalien välilläkin. Kysy vaikkapa vuoden välein, josko äänestäisin sinua vielä uudelleen. Olet mahdollisesti ehdolla myös seuraavissa vaaleissa, voit tehdä vaalityötä koko ajan.

Jos olet ehdokas tai jonkin ehdokkaan tukiryhmässä, voit mieluusti kommentoida tätä kirjoitusta. Lupaan julkaista vastauksesi. Saat myös vapaasti jakaa kirjoitustani, olitpa samaa tai eri mieltä. Palataan asiaan!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit, rekrytointi, pätevyys, yrittäjyys

Hyvä paha pääoma

Sunnuntai 14.12.2014 - Kristiina Sunell

Pääoma on rahaa. Raha on raaka-ainetta. Sillä työ, osaaminen ja tuottavuus muutetaan tuotteiksi ja palveluiksi, joista asiakas maksaa. Työ- ja materiaalikustannusten sekä muiden toiminnan kulujen jälkeen yritykselle jää tulos. Siitä sijoittaja tai omistaja saa halutessaan nostaa yrityksestä tuottoa, tai jättää nostamatta. Jos tuloksen sijaan tulee tappiota, tarvitaan lisää pääomaa tai supistetaan toiminnan kuluja. Varsin yksinkertaista.

Yhteiskunnan kannalta toiminta on lähes yhtä selkeää. Myynnistä saatu arvonlisävero tilitetään valtiolle. Palkan sivukulut - ollen suunnilleen 50 % palkasta - tilitetään työttömyysvakuutukseen, eläkevakuutusyhtiölle, sosiaaliturvamaksut keräävälle taholle, taseistetaan seuraavana vuonna maksettaviksi lomapalkoiksi ja -korvauksiksi, ja niin edelleen. Paperityö on jo hieman monimutkaisempaa, mutta tilitoimistot työllistyvät ja pankit saavat tilisiirroista oman pienen osuutensa. Tuloksesta maksetaan yhteisöveroa.

Jos jotain jaettavaa toiminnan kulujen ja verojen jälkeen jää, sijoittaja tai yrittäjä suorittaa itselleen tulevasta summasta vielä pääomatulon veron.

Mikäli yritykseen sijoituksen tehnyt on laittanut säästönsä pörssiyritykseen, hän joko

  • haluaa tuotot mahdollisimman nopeasti, ja edellyttää joka vuosi hyviä osinkoja
  • on kärsivällinen, ja hänellä on varaa pitää tulos yrityksessä tuottamassa kasvua ja myöhempää tuottoa
Pienet yritykset - ne, joista toivotaan uusia kasvuyrityksiä ja menestystarinoita - tarvitsevat kasvun raaka-ainetta, pääomaa, tehdäkseen tuotekehitys- ja laiteinvestointeja sekä palkatakseen uutta väkeä. Velkapäoma, korot ja kustannukset maksetaan, kun yritys kasvaa ja tuottaa. Riittääkö kärsivällisyys ja riskinottokyky, jos oma koti on pankista saadun yrityslainan vakuutena? Entä luottamus markkinoihin, työmarkkinaosapuoliin, verokohtelun ennakoitavuuteen ja oman tuotteen tai palvelun menestykseen?

Palkannauttijan näkökulmasta raha tulee firmasta. Jos yrittäjät ovat itse töissä omistamassaan yrityksessä, rahan nähdään tulevan asiakkailta. Muualla töissä oleva sijoittaja tai pääomaa yritykseen tuova taho näkee mieluusti varojen tulevan myös joustoista, tarvittaessa toiminnan sopeuttamisesta lyhyelläkin aikavälillä. Valtio katsoo rahan tulevan kasvusta, josta saatavilla tuloilla vähennetään työttömyyttä ja maksetaan jo otetun valtionvelan korkoja.

Menestyksen yhteiset tekijät ovat kaikilla samat: kärsivällisyys ja luottamus, oikeuksien ja vastuiden tasapaino.


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sijoittaminen, kasvu, työllisyys, yrittäjyys, verotus

Viisi väärää väittämää

Sunnuntai 30.11.2014 - Kristiina Sunell

Suomesta puuttuu johtamistaitoa. Tästä toteamuksesta vallitsee laaja yksimielisyys, keinoista tilanteen parantamiseksi on näennäisesti pulaa. Jatkossa kooste mielestäni hölmöimmistä väittämistä, joista aiheutuu suuri osa motivaatiopulasta ja huonosta työilmapiiristä. Aloitetaan näistä:

Keskeneräisistä asioista ei pidä huudella

Eipä pidäkään, jos on töissä pörssiyhtiössä. Kaikkien osakkeenomistajien pitää saada tasapuolisesti sama tieto, samaan aikaan. Osakeyhtiölaki määrää vastaavan käytännön pienempiinkin yrityksiin.

Kaikki yritykset eivät kuitenkaan ole pörssissä, eivätkä kaikki työpaikan asiat tai tekeminen kuulu pörssin tiedotussäännön piiriin. Turhantärkeily ja tiedon pihtaaminen ovat pienten ja keskisuurten yrityksen yleinen ongelma. Jos ei jokin suunnitelma tai tekeminen ole erityisestä syystä salainen, se voi hyvin olla yrityksen sisällä julkinen.

Pomo tietää kaiken

Johtaja vastaa kokonaisuudesta. Jos hän tietäisi ja osaisi kaiken, eipä tarvittaisi kuin lisää samanlaisia ja asiakkaat olisivat oikein tyytyväisiä. Tietotyössä on vähitellen myönnetty kunkin asiantuntijan oman osaamisen merkitys - mutta miksi vain tietotekniikan yrityksissä? Jokaisen osaaminen tuo lisää erilaisia näkökulmia ja auttaa näkemään kokonaisuuden eri puolilta.

Vaativinta on pystyä kuuntelemaan yrityksen kyseenalaistajaa, häntä joka tokaisee ensimmäiseksi "ei tästä tuotteesta tai projektista mitään tule". Kiusaus vaientaa sarkastinen kyynikko on kieltämättä suuri. Ainahan tuo noin sanoo. Tuleeko kysyttyä, miksi? Tai keskusteltua hänen ehdottamistaan vaihtoehdoista?

Jos johto ei pysty ideaa omilleen selittämään tai myymään, se on luultavasti huono. Sekä johto, että idea. Vastaväitteet saattavat jalostaa projektia. Vähintäänkin avoin keskustelu eri vaihtoehdoista poistaa turhaa jälkikäyntiä kahvihuoneessa.

Työkaverit eivät ole kavereita, asiakkaat vielä vähemmän

Haluaisitko itse viettää kolmanneksen jokaisesta arkipäivästä, keskimäärin 40 tuntia viikossa, ikävien ihmisten seurassa vain siksi, että on pakko? Jos omat hommasi ovat hyvässä mallissa ja jää aikaa ottaa rennommin, voisitko kuvitella auttavasti kaveria vai toteatko kylmästi, että ei kuulu toimenkuvaan?

Olen yrittäjänä onnellisessa asemassa. Ideatyyppinä oma työhyvinvointini rakentuu sille, että arkipäivän työ on oma valintani. Jokainen asiakas on valinnut meidät, koska tuotteet ovat hyviä ja toiminta reilua. Satunnaiset vastoinkäymiset voidaan selvittää, sillä asiat ovat asioita, ihmiset ihmisiä. Sama pätee työkavereihin.

Strategia on johtoryhmää varten

Visio ja missio ovat juhlavia sanoja. Toivottu tulevaisuus ja yrityksen tehtävä tarkoittavat aivan samaa. Monimutkaisten käsitteiden avaaminen on terveellinen harjoitus. Kun koko porukka tietää, mitä ollaan tekemässä ja miksi, löytyy motivaatio huomattavasti helpommin.

Typerin tapa toimia on johdon strategiaseminaari, joka tuottaa yrityksen intraan puoliksi englanninkielisen business idean ja innovatiivisen mission statementin - lukekaa muut sitä sitten. Suksien saaminen samaan suuntaan onnistuu vain keskittymällä viestin sisältöön ja keskustelemalla tavoitteista, joita itse kullakin on koko yrityksen tehtävän toteuttamiseksi ja toivotun tulevaisuuden saavuttamiseksi.

Johto kantaa vastuun tehdyistä valinnoista ja päätöksistä. Seurauksista saavat nauttia tai kärsiä kaikki. Siksi ei ole huono ajatus kuunnella koko porukkaa valintoja tehtäessä. On vaikea sitoutua päämääriin, joihin ei tunne itsellään olevan mitään mahdollisuutta vaikuttaa.

Pomo vastaa työilmapiiristä

Toki johto vastaa työilmapiiristä. Se tekee sitä ensimmäiseksi omalla esimerkillään, enkä tarkoita varoittavaa esimerkkiä. Jos joudut toistelemaan päivittäin, miten murheellista töissä on (tietenkin vain valittamalla siitä lähimmälle työkaverillesi), voit olla varma surkeuden leviämisestä.

Ikävä tilanne ei ole "fantastinen haaste", pakkomyönteisyys on teennäistä ongelmien peittelyä. Tosiasioitten kiistäminen ei muuta epäonnistumista onnistumiseksi, vaan eipä sitä tee jatkuva valittaminenkaan. Vaihtoehdon esittäminen on hyvä askel oikeaan suuntaan. Toisinaan uusi suunta voi merkitä aivan omaa, uutta alkua: Suomessa on noin 170.000 yksinyrittäjää. Verkottuminen muiden kanssa on usein hyvä vaihtoehto, jonka myötä kukin vastaa omista toimintaperiaatteistaan - myös työilmapiiristä.

Jos itse odotan asiakkaan tai esimiehen kiitosta, voi hyvä alku olla kaverin kehuminen. Niin hyvällä kuin pahallakin on taipumus kiertää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yrittäjyys, asiakkuudet, elämän laatu, työelämä, johtaminen

Jaksaa, jaksaa, jatkaa!

Maanantai 29.9.2014 - Kristiina Sunell

Eläkeikä nousee - työmarkkinoille tarjolla paljon lisää henkilötyövuosia!

Työmarkkinaosapuolet ovat saaneet aikaan ratkaisun, jota luottoluokituslaitos Finch pitää kolmen A:n arvoisena. Kun suomalainen jatkaa töissä kaksi vuotta pidempään, saadaan tietysti palkkatulojen verot ja säästetään maksetuissa eläkkeissä. Kuulostaa erittäin hyvältä, vaikka kaikki eivät kahden vuoden palkallisen oman vapaa-ajan menetystä hurranneet. Pakko mikä pakko. Jos työpaikkoja ei ole riittävästi, ja "aikaistettuja eläkepäiviä" tulee pakosta vietettyä keski-ikäisenä, mahdollisesti ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen turvin, voi toki jatkaa töissä toisesta päästä hieman pidempään.

Luottoluokittajien arviot vaikuttavat valtionvelan korkoihin. Lohdullisesti on esitetty, että yhden vokaalin menettäminen maksaisi suomalaisille "vain" miljardin vuodessa.  Miljardi tarkoittaa tuhatta miljoonaa. Miljardi on myös summa, jonka säästämiseen pyritään kuntien vastuulla olevien tehtävien karsimisella. Suhteutetaanpa vielä: Teiden korjauksista puuttuu 1,5 miljardia. Lapsilisistä oli aikomus säästää noin 100 miljoonaa vuodessa. Juuri perutulla sokeriveron korotuksella piti kerätä valtion vajaaseen kassaan 50 miljoonaa euroa lisätuloja. Ilmeisesti miljardin säästö valtionvelan koroissa tulisi sittenkin tarpeeseen, joten luottoluokituksen säilyttäminen on rahan arvoista.

Kolmen A:n luokitus vaikuttaa lyhytaikaiselta torjuntavoitolta. Sellainen on myös eläkeiän nostaminen, sillä todellinen haaste on työpaikkojen takaaminen. Niitä tarvitaan sekä ikääntyvälle väestölle, että nykyiselle noin 300.000 työttömälle. Näitä työpaikkoja ei synny julkiselle sektorille, jonka koko ja kustannukset ovat jo nyt kestämättömällä tasolla. Ne syntyvät yrityksiin. Jos työvoima on valtion erityisessä suojeluksessa, pitää yritysten ja yrittäjien näiden työpaikkojen tuojina nauttia vähintään samantasoista suojelua.

Mitä enemmän varoja pitää kerätä veroina valtionvelan korkojen maksamiseen, sitä vähemmän on käytettävissä hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Työnteosta maksettavien verojen korottaminen vähentää ostovoimaa, joka puolestaan vähentää yritysten myyntiä, jonka pienentyessä myös työpaikkojen määrä vähenee. Näin käy myös julkisella sektorilla, jonka työsuhteet rahoitetaan verovaroin. Lopulta luokittajien näkemyksillä on merkitystä, mutta valitettavasti ne ovat vain toteamuksia. Seuraavaksi luottoluokituslaitos arvioinee, miten todennäköisesti Suomi pystyy luomaan tarvittavat työpaikat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eläkeuudistus, työelämä, työllisyys, yrittäjyys

Siinä sivussa

Perjantai 14.3.2014 - Kristiina Sunell

Naantalin elinkeino-ohjelma on valmis. Nyt voidaan rauhassa odotella sen toteutumista.

Jos osaat mapittaa ja valokopioida tai käyttää auttavasti mikroaaltouunia, saatat olla Naantaliin kaivattu elinkeinotoimen vastuuhenkilö. Mikäli pidät lapsista ja olet toiminut johtajankin tehtävissä, saat samalla hoitaaksesi sivutoimisen kaupunginjohtajan ja lastenhoitajan tehtävät. 

Ei tarvita vielä yhtä, eikä edes yhtäkään, varsinaista liike-elämän asiantuntijaa.

Viranhaltijoita on jo lähes tarpeeksi, yli tuhat. Jokainen tuntee hyvin alueen elinkeinorakenteen, sen kehittämistarpeet ja haasteet, sekä toimii kotikaupunkimme liiketoiminnan ja työllisyyden edistäjänä.
Jokainen myös tietää, mitä kaikkea elinkeinojohtajan työtehtäviin kuuluu. Yrittäjien kanssa voi verkottua säännöllisesti ja suhteellinen nopeastikin: tori on aivan kaupungintalon edessä, joten leipäkauppiaan kanssa voivat kaikki käydä vapaasti jutustelemassa vaikka kahvitauolla. Hänet voi helpost tunnistaa yrittäjäksi, muista torilla kulkijoista ei oikein tiedä ellei ole paikallisia. Kunhan toriaikojen puitteissa toimii, ei tarvitse edes erilliseen palaveriin aikaa varata.
Elinkeinotoimen sivutehtävän tavoitteet ovat pääosin selkeät ja hyvin yksinkertaiset. Työpaikkaomavaraisuuden tulee olla hyvä, samoin työllisyyden. Innolla kaavoitettuihin tontteihin pitää saada taloja, kerrostaloihin asukkaita. Kyllä se siitä.

Perehdytys tehtävään

Aikaisempi kokemus liike-elämän palveluksesta on  myös mukava meriitti. Marraskuussa Turussa järjestettiin yritysten ja poliitikkojen keskustelutilaisuus, jossa tarjottiin kansanedustajille viikon työelämäharjoittelujaksoa. Yksi ilmoittautui. Vapaita harjoittelupaikkoja on siis vielä runsaasti jäljellä, joten kaupungin viranhaltijoillekin riittää mahdollisuuksia lyhyeen oppijaksoon.

Lisätietoja

Lisätietoja voi hakea Naantalin uudesta elinkeino-ohjelmasta. Hyödyksi on myös lukea siihen annetut lausunnot - myös se, jossa yrittäjien toimesta toivotaan omaa elinkeinoasiamiestä.
Kaupunginhallitus työstää parhaillaan Tulevaisuuden Naantali- strategiaa. Ehkä liike-elämällä on siinä jokin sivurooli. Jään uteliaana odottamaan.

Pahoittelen tässä kirjoituksessani mahdollisesti ilmenevää sarkasmia. Puolustelen asennettani sillä, että pidän yrityksiä ja ympärivuotista liiketoimintaa erittäin tärkeinä Naantalin tulevaisuuden kannalta. Asian vähättelyyn on vaikea suhtautua myötäilevän myönteisesti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yrittäjyys, työllisyys, elinkeinoasiamies, elinkeino-ohjelma

Liian kallista + alv.

Maanantai 27.1.2014 - Kristiina Sunell

Veronkierto pahasta, verosuunnittelu siinä ja siinä

Valtiovalta puuttuu kovalla kädellä liialliseen verosuunnitteluun. Yhteiseen kassaan on maksettava, jotta koulut pysyvät toiminnassa, terveyskeskukset avoinna ja tiet edes jonkinlaisessa kunnossa. Pienessä mittakaavassa on aivan ok tuoda kevyesti verotettuja viinaksia Virosta tai tilata kulutuselektroniikkaa postimyynnistä Saksasta, jossa arvonlisävero on viisi prosenttia Suomea halvempi. Kuluttaja ei kierrä veroja eikä niitä suunnittele, hän vain toimii taloudellisesti. Niinhän?
                                                                                     
Yrityksen toiminnan siirtäminen ulkomaille onkin jo toinen juttu. Liika on liikaa. Paitsi jos ulkoistamisen tekee vaikkapa valtion oma Trafi. Suomessa tehtynä työ on aivan liian kallista. Espanjassa on halvemmat elinkustannukset, pienempi verotus, ja näin palvelun ulkoistamisessa sinne saattaisi jossain mielessä olla järkeä. Säästyneillä varoilla voinee maksaa vaikkapa työttömyyskorvauksia suomalaisille, entisille Trafin työntekijöille. Espanjaan jo siirtyneet suomalaiset eivät ole veroparatiisin maahanmuuttajia, eikä Trafi varsinaisesti kierrä verojakaan. Pitää vain toimia kokonaistaloudellisesti järkevästi, niinhän?
                                                                                                 
Kunnat harmittelevat liikelaitostensa muuttamista osakeyhtiöiksi. Kuntakonserniin kuuluvat yhtiöt maksavat nimittäin tuloksestaan veroa, aivan kuten muutkin yritykset. Maksetusta yhteisöverosta vain osa tulee kunnan omaan kassaan, yhtiöveron tasausjärjestelmä siirtää muun osan aivan muualle. Periaate on sama kuin tulonsiirroissa yleensäkin: sinne annetaan enemmän, missä menee huonosti. Menettely aiheuttaa toisinaan nettomaksajassa napinaa ja veroja pyritään optimoimaan hyvinkin huolella suunnitellun tasetaiteilun avulla. Kun itse pitäisi saada pitää enemmän, itsehän tuo on ansaittukin. Mittakaava on toki toinen kuin yksittäisellä palkansaajalla, mutta periaate sama. Julkisen sektorin tekemänä verosuunnittelu on asteen verran monipiippuisempi juttu: kunta saa tulonsa pääosin veroista. Ja kunta maksaisi itse mieluusti vähän vähemmän veroja.
Niinhän me kaikki.

Sopeutetaan, leikataan, säästetään

Luvassa on veronkorotusten lisäksi myös leikkauksia. Jotkin kutsuvat niitä säästöiksi. Mielestäni säästää voi vain, jos laittaa jotain sukanvarteen - leikkaus ei ole säästö, leikkaus on toiminnan supistamista vastaamaan olemassa olevia tuloja. Velanotto on keino siirtää supistukset ja veronkorotukset tulevaisuuteen ja jatkaa yli varojen elämistä. Se perustuu olettamukseen, että tulevaisuudessa on luvassa kasvua, eli tuloja, joilla korot maksaa ja velat lyhentää. Kasvun mantran hokeminen on tullut liiankin tutuksi. Tarvitaan siis kasvuyrityksiä, sellaisia, jotka tarjoavat lisää työpaikkoja. Näin kuluu vähemmän varoja työttömyystukiin, ja valtio saa tuloja palkoista maksettavaista veroista.

Ostovoima kuulemma heikkenee, kun veroja korotetaan. Samalla rahalla saa ostettua vähemmän. Ei raha mihinkään häviä, jos yksilön ostovoima korkeamman verotuksen myötä pienenee. Julkinen sektori päättää vain isomman osan käyttämisestä, siinä kaikki. Päätökset varojen käytöstä on jo tehty, jos hyvinvointi on maksettu velkarahalla.

Hyvinvointi maksetaan työllä

Keinovalikoima kansantalouden tervehdyttämiseksi on pieni. Sopeuttaminen, veronkorotukset, velanotto - kaikki yhdessä tai vähiten epämieluista vaihtoehtoa painottaen. Sitten on vielä neljäs keino: keskittyminen uusien, korvaavien työpaikkojen luomiseen suuryritysten irtisanoessa ja siirtyessä ulkomaiseen omistukseen. Painotan sanaa uusien. Kun paperipostia ei enää kanneta entisessä määrin, tuskin postinkantajia tarvitaan lisää. Uudet työpaikat eivät synny suuryrityksiin. Keskisuuria yrityksiä maassamme on kovin vähän - ainakin ne ovat alkuvaiheessaan mikro- ja PK-yrityksiä. Jo yhdenkin henkilön, yrittäjän itsensä työllistävä yritys on arvokas. Kasvu syntyy näinkin: paljon uusia alkuja, jotka eivät ehkä aio tai halua ottaa riskiä suureksi kasvamisesta. Yrittäjäksi ryhtyminen on iso harppaus entiselle palkannauttijalle, joka näin luopuu joko vakituisesta palkastaan, tai varmasta ansiosidonnaisesta päivärahastaan. Kansantalouden kannalta on järkevämpää maksaa alkuvaiheen yritystukia toimeliaisuudesta kuin korvauksia toimettomuudesta. Pörssiyritykset eivät tukia tarvitse.

Eduskuntavaalien teemoja odotellessa

Työvoima on valtion erityisessä suojeluksessa, näin sanotaan. Työpaikkoja on vain, jos on yrityksiä jotka niitä voivat tarjota. Pyrkimys on varmasti hyvä, vaan hallitus ei aina täyttä kymppiä toimistaan ansaitse. Yritysverouudistus on tästä esimerkki: yhteisöveroa alennettiin vuoden 2014 alusta, pääomatulon veroa puolestaan korotettiin. Kiireessä jäi sellainen sivuseikka huomaamatta, että tänä vuonna maksettavat osingot - siis ne korkeammin verotetut - maksetaan viime vuoden yritystulosta, joka oli korkeammin verotettua. Alentamisen sijasta toteutuikin siis tilapäinen veronkorotus, kun sekä yrityksen, että yrittäjän verot huomioidaan. Näin, sillä Suomessa ei tohdita siirtyä Viron malliin, jossa yrittäjän tulot verotetaan vain kerran, ei kahta kertaa.

Tämän kevään eurovaalien jälkeen alkaa varmasti seuraavien eduskuntavaalien kampanjointi. Hyviä teemoja ja aloitteita on jo nähtävillä. Pia Kauma ajaa arvonlisäveron alarajan huojennusta, joka nykyään Suomessa on 8.500 euroa, UK:ssa lähes kymmenkertainen. Myös Maria Lohelan yritysmyönteiset esitykset luovat toivoa hieman helpommasta heittäytymisestä riskinoton maailmaan.

Nykyisen laajapohjaisen hallituksen sisäänrakennettu vastakkainasettelu ei anna mahdollisuuksia luopua yksittäiselle eturyhmälle suunnatuista, kärjistävistä vaalilupauksista. "Samassa veneessä ollaan, nyt kaikki yhdessä soutamaan. Vieruskaveria ei hutkita airolla eikä vedetä kölin ali. Uimataitoiset eivät saa paeta leivättömästä kaleerista" ei näyttäisi kovin lupaavalta vaalijulisteessa. Välttämätöntä sopeuttamista tuskin tuodaan kovin äänekkäästi esille. Mutta kenties vuonna 2015 edellytykset suomalaisten työpaikkojen säilyttämiselle ja uusien luomiselle ovat paremmat ja tarve veronkorotuksille ja leikkauksille pienempi? Liekö kovin paha sekään, jos siirrytään talouden elpymisen odottelusta tuon elpymisen toteuttamiseen? Lopulta teot puhuvat enemmän kuin sanat. Kun vaalilupaukset ja ehdotukset muutetaan konkreettisiksi laeiksi, näkyy tunnelin päässä valoa.


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: verotus, ostovoima, yrittäjyys, ulkoistaminen, veroparatiisit

Toimisto Aurinkokaupungissa

Torstai 16.5.2013

Mitäs te sinne, Naantaliin?

Neljänsuoran kesäviisu Aurinkoa Naantaliin taisi soida kysyjän mielessä muuttoaikeitamme ihmetellessä. No mikäs, toimitilaa ajateltiin IT-alan yritykselle katsella. Nykyisestä Turun toimistosta katsottuna vähän "landella" kai oltaisiin, mutta eihän tietotekniikkayritys ole paikasta riippuvainen. Asiakkaatkin ovat ympäri Suomea, yhteistyökumppanit samoin. Internetti toimii kaikkialla.

Yhtiön kotipaikka on tietysti aina ollut Naantali. Kolme meistä työmatkailee päivittäin Naantalista tai Rymättylästä Turkuun. Yksi asuu Liedossa, mutta ei kuulemma pahastuisi vaikka työpaikka olisi hänen entisessä kotikaupungissaan. Turkulaisvahvistus hieman epäröi muuttoa, vaan ei sitä kovin ankarasti vastustanutkaan. Onhan Armonlaakso hieno paikka.

Katsotaanpa keskustasta

Vanhan puhelinyhtiön kellaritilaa oli tarjolla, sopivan kokoinen kyllä.  Siinä tosin on aika niukasti ikkunoita. Kaverit olisivat siihen tyytyneet. Minä valosta pitävänä epäröin menninkäistunnelmaa.

Entä muutaman vuoden päästä purettava vanha virastotalo, josta löytyisi pari yhdistettyä toimistohuonetta? Ehkä mahtuisimme sinne. Ei ilmanvaihtoa, joten taistelisimme hengitysilmasta tietokoneittemme kanssa, arvattavasti varsin lämpöisissä tunnelmissa. Viilentävää vettä saisi ammentaa käytävän yhteisvessan hanasta.

Mutta Kesti-Maaria on Rannikkoseudun ilmoituksen mukaan vuokrattavissa tarjousten perusteella. Jos ei ilmoituksessa mainittu sisäilmaongelma (suomeksi home) liikaa silmiä kirvele, voisi ikkunoista ihailla komeaa Kirkkopuistoa. Ehkä se pitäisi vuokrata meille, jotta siihen ei vain sijoitettaisi koulua tai päiväkotia?

Kartoituskierros päättyi vanhainkodin ja terveyskeskuksen välissä sijaitsevaan entiseen Tuulentuvan rakennukseen, joka sekin olisi vapaana. Sijainnin synergiaedut olivat ilmeiset: jos ränsistyneen rakennuksen katolta putoaa tiili päähän, on lääkärin apua saatavissa naapuritalosta.

Kai se on nyt katselmoitu. Muuta ei ole tarjolla. Että pitääkin olla näin nirso ja sarkastinen.

Lisänä rikka rokassa

Lisäasukkaitten tarve on tunnistettu. Maagisesta 20.000 asukkaan luvusta uupuu pari sataa henkeä. Muutaman vuoden päästä Naantalin keskustassa on entisen virastotalon, S-Marketin, hylätyn hotellin ja Bunkkeri-kioskin tilalla paljon uusia asuntoja korkeissa kerrostaloissa. Katukerroksiin suunnitellaan liiketiloja joissa turistit voivat kesäisin tehdä ostoksia. Mukavaa asukkaillekin, jos eivät ostoksiaan tee työmatkan varrella Turussa.

2013-05-14_15.05.12.jpgToimistotiloja poistuu vanhojen rakennusten purkamisen myötä. Pienikin yritys toisi omien työpaikkojensa lisäksi kauppaa lounasruokalalle ja muille paikallisille palveluille. Löytyisiko sellaisille, vaikkapa cleantech- tai IT-alan yrityksille kaavoittajan ja rakentajien mielestä toimistotilan sijaa tai tarvetta Naantalista? Ehkä osa uusista asukkaista kävisi mieluusti töissä lähellä kotiaan, vaikka bussit kulkevat kauemmaskin. Työpaikkaomavaraisuutta voisi myös havitella hieman korkeammaksi. Kenties ympärivuotisemmaksikin.

Seuraava toimistotilamme valmistuu kesäkuussa. Se on 200 metriä nykyistä lähempänä Naantalia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toimitilat, yrittäjyys, paikallisuus, työssäkäyntialue

Näin, tai toisin päin

Torstai 14.3.2013 - Kristiina Sunell

Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole pohjustella taloustieteen Nobel-palkintoa, eikä edes olla kierroksen edellä yritysverotusta koskevia kaavailuja. Valtiovarainministeriä kompatessa tuleekin olla tarkkana, sillä sävellaji vaihtuu yllättävän nopeasti.


Kannattava yritys ei tukia tarvitse

...eikä kannattamatonta liiketoimintaa ole järkeä tukea. Tätä linjausta korostettiin viime vuoden lopulla. Poikkeuksena ovat tietysti erityisestä syystä tuettavat toimialat.

Maataloustuella ei liene tarkoituksena kasvattaa elintarvikkeiden tuotantoa sinänsä, vaan pitää koko Suomi asutun elävänä ja varmistaa puhtaat ruoka-aineet pöytiimme.

Telakalle annettava innovaatiotuki on määrältään mittava, mutta sen oikeampi nimi saattaisi olla työllisyys- tai muutosturvatuki.

Nokian vielä viime vuosiin saakka saama merkittävä Tekes-rahoitus sai osakseen kritiikkiä. Yritys vastasi arvosteluun toteamalla, että tukirahoilla hankitaan merkittävästi mm. korkeakoulujen työtä. Aivan - kysymys on siis välillisestä yliopistotuesta, jolla varmistetaan kansainvälinen kilpailukyky korkeakouluissamme. Se on tutkimuksen tuotteistamistukea.

Koko termi yritystuki on epämääräisen laaja, ja vaatisi lisäkseen tarkoituksesta tai ohjausvaikutuksesta kertovan kiteytyksen: mitä tukitoimilla halutaan saada aikaan. Liiketoiminnallisen tuloksen kasvattaminen ei aina ole varsinainen päämäärä. Toki valtio eli yhteiskunta hyötyy hyvästä liiketuloksesta verojen verran. Kannattavuus lisää hyvinvointia.

Miten tulla kannattavaksi?

Yrityksille ei ole edelleenkään luvassa vastikkeetonta toimeentulotukea, joten tuolla saralla ei ole perattavaa. Firmat eivät myöskään kärsi kateusverosta, eikä yritysverotus ole palkansaajan tuloverojen tapaan progressiivinen. Kannattavuus on siis helppoa: pitää ansaita enemmän kuin kuluttaa.

Ei ole mitenkään tavatonta, että pörssiyritysten YT-neuvottelujen jälkeen tapahtuu seuraavaa: työntekijät esittävät vastalauseen ja osakkeenomistajat myötälauseen. Osakekurssi nousee, sillä kustannukset laskivat. Tulos parani. Verottaja lienee myös tyytyväinen: parempi tulos merkitsee enemmän osinkoja, enemmän yhteisö- ja pääomatuloveroja. Valitettavasti tehostamisen kautta saatu kannattavuuden parantaminen merkitsee usein myös enemmän työttömiä. Toivottavasti saadut verot riittävät heidän tukemiseensa,

Yritykset- termiä käsitellään yleensä yhtenä nippuna. Se on yhtä epämääräistä kuin yritystuet- käsite. Suomessa on hyvin vähän suuria yrityksiä. Suuri joukko on hyvin pieniä ja yksinyrittäjiä. Patentti- ja Rekisterihallituksen mukaan uusien osakeyhtiömuotoisten yritysten määrä väheni vuoteen 2011 verrattuna, mutta yksityisten elinkeinonharjoittajien eli toiminimien määrä kasvoi. Minne siis synnytetään 200.000 tarvittavaa uutta työpaikkaa? Ehkä jokainen voi perustaa oman toiminimen, jonka verotus on jo nyt kevyempää kuin osakeyhtiön. Osakeyhtiötä verotetaan kahteen kertaan: ensin tuloksesta, sitten sijoittajan nostamasta osingosta. Toiminimi maksaa verot vain yhteen kertaan, yrittäjän omalla työllään aikaan saamasta tuloksesta.

Siispä

Alennetaan yhtiöveroa. Se kannustaa isompia, vakiintuneita yrityksiä paremman tuloksen tekemiseen ja vähentää haluja siirtyä Ruotsiin tai Viroon. Poistetaan yritystukia. Se puolestaan vähentää valtion kustannuksia, mutta myös nostaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Aloittavat pienet yritykset eivät verotettavaa tulosta vielä tuota, joten yritysverotuksen keventäminen ei niiden alkutaivalta helpota.

Nytpä tarvitsee enää keksiä keinot, jollla houkutella yrityksiä toimimaan kannattavasti ja samalla varmistaa mahdollisimman monta työpaikkaa. Suomessa, siis. Yhtälö on vaikea. Sen kaikkia osia pitää tarkastella, jotta tuloksena ei olisi nolla, tai jopa negatiivinen luku.

Itse käyttäisin EU:n Nokia-muutostukeen hiljattain myöntämät 10-11 miljoonaa euroa riskinottotukiin: jokaiselle yrityksen perustavalle puolen vuoden palkkarahat ja sivukulut per yrityksessä työskentelevä henkilö. Näin, vaikka ei telakkaa tai muuta suurimittaista perustaisi. Näin myös säästyy työttömyyskorvauksia käytettäväksi nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen.

Liian helppoa vaiko liian vaikeaa? Oikean vastauksen tietää vasta kokeiltuaan, jälkikäteen. Pyritään siihen, että aina kannattaa yrittää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yrittäjyys. liiketoiminta, tulos, kannattavuus, verotus, yritystuet

Mahdottomuuksien rajoissa

Tiistai 29.1.2013 klo 7:00 - Kristiina Sunell

Se taitaa olla rikki. Onko takuu voimassa?

Vuoden alusta voimaan tullut nuorisotakuu lupaa tarjota alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan.

Yrittäjälle nuorisotakuu näkyy sähköposteista, joiden viestinä on kehoitus kantaa vastuu työllistämisestä. Porkkana viestissä on työllistämistuki. Tuliko nuorten yhteiskuntatakuusta nyt yritystakuu?

Oppisopimuskoulutus on hyvä keino tutustuttaa nuori ammattiinsa ja työelämän pelinsääntöihin. Kokeneemmat työkaverit käyttävät aikaansa - kuten järkevää onkin - omien taitojensa ja kokemuksensa siirtämiseen nuorelle. Työympäristöstä tulee mielenkiintoisempi ja luovempi. Ongelmaksi voi muodostua se, että työnteko ei kannata: harjoittelija vasta opettelee tuottavaa työtä, ja nuoren työpanosta vastaava palkka saattaa olla tulonsiirtoja ja etuuksia pienempi. Toimettomuus on toimeliaisuutta kannattavampaa. Joko toimettomuudesta maksetaan liikaa, tai työn tekemisestä liian vähän. Vastuu omasta itsestään on helppo ulkoistaa.

Työn arvostuksen muuntokertoimet ovat mielenkiintoisia. Parin kuukauden vankeustuomiota voi vastata pari päivää yhdyskuntapalvelua. Pitäisiköhän tuon olla toisin päin? Työtä, ja varsinkaan turhaa työtä, ei kukaan tarvitse. Työn tuloksille, tuotetuille palveluille ja tuotteille, on sen sijaan kysyntää.

"Investoi omaan tulevaisuuteesi" on oppilaitoksen mainos. "Toimintamme jatkuu, koska se on kannattavaa" kuuluu puolestaan yrityksen toimintaperiaate. Miten nämä sovitetaan yhteen, ja kenen tehtävä se on? Huonoin tilanne on silloin, kun yrittäjä kokee olevansa palkaton opettaja, ja harjoittelija näkee itsensä huonopalkkaisena pakkotyöläisenä. Työllistämisen kynnys olisi alhaisempi, mikäli oppilaitokset kehittäisivät ja toteuttaisivat yhdessä yritysten ja sosiaalipartnerien kanssa ATK-ajokortin tyyppisen Työelämä-ajokortin.

Mistä oppia ja kuka opettaa?

Koulussa ja tekemällä oppii. Erehtymällä ja epäonnistumallakin oppii. Minkään itsestään toteutumista odotellessa oppii korkeintaan jonottamaan.

Aloituspaikkojen leikkaaminen, kuten alueemme ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on aivan viime vuosina jouduttu tekemään, ohjaa ilman haluamaansa opiskelupaikkaa jääneen odottelemaan seuraavaa pääsykoetta. Vuoden päästä paremmalla onnella. Oppilaitosten kiinteät kustannukset, lähinnä tilat, opetushenkilökunta ja hallinto, ovat suurin budjettimenoerä. Tilat ovat vajaakäytössä ison osan kalenteriviikosta ja useita kuukausia vuodessa. Yksittäisen opiskelijan aiheuttama muuttuva kustannus on suhteellisen pieni. Jos opintotuki on suunnilleen sama kuin työttömyyskorvaus tai toimeentulotuki, yhteiskunnalle ja yksilölle itselleen on kannattavampaa käyttää vuosi opiskellen.

Liekö Suomi henkisesti niin likinäköinen tai äärimmäisen epäitsekäs maa, että näemme hyvin vain kauas, lähelle kovin huonosti? Euroopan ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta emme raaski periä lukukausimaksua, eikä meillä ole riittävästi stipendivaroja lähettää vastaavasti ilman opiskelupaikkaa jäänyttä nuorisoamme ulkomaille oppiin. Mikäli ajatus lukukausimaksuista tuntuu pahalta, voinee harkita valtioiden välistä "opiskelupaikka-clearing"- järjestelmää. Mallia saa teleoperaattoreilta. Ja kas, opinnot ovat edelleen opiskelijalle itselleen maksuttomia.

Ranskassa ensimmäisen vuoden opiskelijaksi pääseminen on helppoa. Pääsykoe on vasta ennen toisen vuoden alkua. Kiinassa, Etelä-Koreassa ja USA:ssa on yrittäjyyteen erikoistuneita yliopistoja, joiden yhteydessä toimii yrityshautomo. Kynnys hautomoon pääsemiseksi pidetään matalana - ehkä vain yksi kymmenestä yritysaihoista menestyy. Tätä ei pidetä epäonnistumisena, sillä tarkoitus on oppia. Vain osasta tulee yrittäjiä, mutta kaikki oppivat hahmottamaan yritysympäristön, jossa valmistuttuaan toimivat palkansaajan roolissa.

Valtio ja kaupunki kantavat huolta laivanrakennuksen nykyisyydestä. Kun tämä tulipalo on tavalla tai toisella sammutettu, ovat toivottavasti vuorossa uusien, kilpailukykyisten yritysten toimintaedellytysten ja tulevaisuuden työpaikkojen varmistamiseen tähtäävät sijoitukset. Oppilaitostemme ja korkeakoulujemme rooli on keskeinen. Uudistuvaan osaamiseen käytetty pääoma on tuottava investointi, niin yksilön, kuin koko yhteiskunnankin kannalta. Työnteon motivaatio lähtee kuitenkin aina nuoresta itsestään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: strategia, kilpailukyky, työllisyys, yrittäjyys, koulutus, nuorisotakuu