Meriverkostojen menestystarina

Keskiviikko 11.12.2019 - Kristiina Sunell

Peukkuja pidellessä - miten käy toimistotilojen?

Maanantai 9.10.2017 klo 19.40

Tätä kirjoittaessani kaupunginhallitus tekee päätöksen kirjaston mahdollisesta laajentamisesta Postin entisiin tiloihin. Hintalappua hankkeelle kertyisi liki miljoona euroa, joka katettaisiin pääosin lainavaroin. Esityslistalla olevaan asiakohtaan liittyy läheisesti yrittäjyys, tällä kertaa yrittäjien toimistotilat. Ne poistetaan mikäli kirjaston laajennus käsittää Postin lisäksi myös yrittäjien vuokraamat toimistotilat. Nykyisille yrityksille ei ole toimistotiloja, eikä näin uusillekaan. Voiko ongelman myönteistää: "Kaupungissa on enemmän asiantuntijapalveluja tarjoavia yrityksiä kuin tänne mahtuu"?

Kaupungin 2020- strategian perusteella  ”Menestysteemalla 1 vahvistetaan hyvää toimintaympäristöä kaikenkokoisille yrityksille" olettaisi päätökselle löytyvän selkeät suuntaviivat, semminkin jos yritysvaikutuksia arvioidaan. 

Maanantai-illan kokoussarjaan kuuluu myös kaupunginhallituksen konsernijaostolle esitettävä selvitys asuntomessujen järjestämisestä Naantalissa vuonna 2022. Kaupunginjohtajan pohjaesitys on neuvottelujen aloittaminen messujen järjestämisestä. Valitaanko nyt rohkea elinvoimaisuuteen panostaminen vaiko hiljainen "antaa olla vanhallas vaan"- kanta, määrittelee pitkälti sen millainen kaupunki Naantali tulevaisuudessa on. 

Yrittäjäyhdistykseltä ei kantoja ole kumpaankaan asiaan kysytty, joskin kentältä tulleita monia mielipiteitä on päättäjille pyytämättä tarjottu. Päättäjät ovat omat kantansa asuntomessuasiaan kertoneet jo hyvissä ajoin ennen kuntavaaleja, strategia on edellisen valtuuston hyväksymä. Strategia ei "jalkaudu", se jalkautetaan.

Yritysvaikutukset eivät liity vain yrittäjiin, vaan koko saaristokaupungin tulevaisuuteen. Jännittävä ilta. 
 

--

Päivitys 10.10.2017 klo 15:57

Kirjaton laajennuksesta myös pienyrittäjien toimistojen tilalle on virinnyt keskustelua, jossa on toivottu yrittäjien toimitilatarpeen selvittämistä vastustaneita KH:n jäseniä lähestyttävän vain sähköpostitse, ei julkisesti.

Koska olen avoimen toiminnan kannattaja - ks. arvot - ja koska asia koskee niin yrittäjiä kuin heidän asiakkaitaan, eli melkoisen suurta määrää Naantalin asukkaita, on avoimuus erityisen paikallaan.

Tästä linkistä voi ladata kaikille kaupunginhallituksen jäsenille lähetetyn julkisen kirjeen. Toivon kommentointia tälle sivustolle tai muulle julkiselle foorumille. 

--

Päivitys 14.10.2017 klo 13:18

Sirpa Hagsberg teki valtuuston kokouksessa 4.9 aloitteen "Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunki varaisi vielä kaikille kirjaston käyttäjille mahdollisuuden lausua mielipiteensä kirjaston kehittämissuunnitelmasta tilaratkaisuineen ja huomioisi mahdollisuuksien mukaan uudet ideat." Kaupungin sivustolle luotiin välittömästi kysely. Toimistotiloista kysyviä yrittäjiä kehoitettiin vastaamaan tähän kyselyyn, jonka tulokset annettaisiin edelleen asiasta päätettäessä.

Kaupunginvaltuuston 16.10 pidettävän kokouksen esityslistalla, kirjastoa koskevan asiakohdan yhteydessä, on liitteenä kyselyn vastausten yhteenveto. Tarkkaavainen yrittäjä otti yhteyttä kummastellen, miksi hänen vastauksensa ei tästä yhteenvedosta löydy. Otettuani yhteyttä kaupunginjohtajaan elinkeinoasiamies soittikin 13.10 kertoen, että yrittäjien vastauksia ei tosiaankaan löydy - vielä tarkaavaisempi olisi huomannut, että koosteen alussa lukeekin vuosiluku 2016, "Kirjastokysely nuorille". Valtuustoaloitteessa mainitusta kyselystä ja sen tuloksista ei siis ole vielä tietoa. Näyttää valitettavasti siltä, että vastaukset saadaan vasta kun päätös on jo tehty. Tilaratkaisuihin liittyy yritysten toimistotilojen poistaminen, joka implisiittisesti on "rivien välissä". Se on mahdollinen seuraus, ei erikseen päätettävä asia.

Ei mennyt kuin Strömsjössä, mutta onneksi päätöksentekoprosessi on kuitenkin huomattavasti parempi kuin Kittilässä. 

Hyvä paha pääoma

Sunnuntai 14.12.2014 - Kristiina Sunell

Pääoma on rahaa. Raha on raaka-ainetta. Sillä työ, osaaminen ja tuottavuus muutetaan tuotteiksi ja palveluiksi, joista asiakas maksaa. Työ- ja materiaalikustannusten sekä muiden toiminnan kulujen jälkeen yritykselle jää tulos. Siitä sijoittaja tai omistaja saa halutessaan nostaa yrityksestä tuottoa, tai jättää nostamatta. Jos tuloksen sijaan tulee tappiota, tarvitaan lisää pääomaa tai supistetaan toiminnan kuluja. Varsin yksinkertaista.

Yhteiskunnan kannalta toiminta on lähes yhtä selkeää. Myynnistä saatu arvonlisävero tilitetään valtiolle. Palkan sivukulut - ollen suunnilleen 50 % palkasta - tilitetään työttömyysvakuutukseen, eläkevakuutusyhtiölle, sosiaaliturvamaksut keräävälle taholle, taseistetaan seuraavana vuonna maksettaviksi lomapalkoiksi ja -korvauksiksi, ja niin edelleen. Paperityö on jo hieman monimutkaisempaa, mutta tilitoimistot työllistyvät ja pankit saavat tilisiirroista oman pienen osuutensa. Tuloksesta maksetaan yhteisöveroa.

Jos jotain jaettavaa toiminnan kulujen ja verojen jälkeen jää, sijoittaja tai yrittäjä suorittaa itselleen tulevasta summasta vielä pääomatulon veron.

Mikäli yritykseen sijoituksen tehnyt on laittanut säästönsä pörssiyritykseen, hän joko

• haluaa tuotot mahdollisimman nopeasti, ja edellyttää joka vuosi hyviä osinkoja
• on kärsivällinen, ja hänellä on varaa pitää tulos yrityksessä tuottamassa kasvua ja myöhempää tuottoa

Pienet yritykset - ne, joista toivotaan uusia kasvuyrityksiä ja menestystarinoita - tarvitsevat kasvun raaka-ainetta, pääomaa, tehdäkseen tuotekehitys- ja laiteinvestointeja sekä palkatakseen uutta väkeä. Velkapäoma, korot ja kustannukset maksetaan, kun yritys kasvaa ja tuottaa. Riittääkö kärsivällisyys ja riskinottokyky, jos oma koti on pankista saadun yrityslainan vakuutena? Entä luottamus markkinoihin, työmarkkinaosapuoliin, verokohtelun ennakoitavuuteen ja oman tuotteen tai palvelun menestykseen?

Palkannauttijan näkökulmasta raha tulee firmasta. Jos yrittäjät ovat itse töissä omistamassaan yrityksessä, rahan nähdään tulevan asiakkailta. Muualla töissä oleva sijoittaja tai pääomaa yritykseen tuova taho näkee mieluusti varojen tulevan myös joustoista, tarvittaessa toiminnan sopeuttamisesta lyhyelläkin aikavälillä. Valtio katsoo rahan tulevan kasvusta, josta saatavilla tuloilla vähennetään työttömyyttä ja maksetaan jo otetun valtionvelan korkoja.

Menestyksen yhteiset tekijät ovat kaikilla samat: kärsivällisyys ja luottamus, oikeuksien ja vastuiden tasapaino.