Vihreää vettä

Perjantai 29.7.2022 klo 20.57 - Kristiina Sunell

Turun Sanomien juttu "kaupunki kylpee sinileväpuurossa" on maksumuurin takana, mutta jo linkistä aukeava kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Menisitkö uimaan? Ei mennyt vuoden 2022 unikeko Jenni Haukiokaan. Perinteen katkeaminen on varmasti pienin murheista.

Blogikirjoituksessa Saaristomeri - on syytä olla huolissaan referoidaan Naantalin Ympäristöohjelman tausta-aineistoja, asukkaille tehdyn kyselyn tuloksia. Tavoitetta "Naantalin alueen vesistöjen tila on hyvä vuoteen 2027 mennessä" piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 90,3 % vastaajista. Tila kehittyy, mutta vain huonompaan suuntaan.

Miten tähän on tultu ja ennen kaikkea, miten tästä tilanteesta päästään pois? Kaupunki on nyt varannut 100.000 euroa merialueen tilaa parantaviin toimiin. Niitä voi ehdottaa vielä tänä viikonloppuna, heinäkuun loppuun mennessä.

Joitakin jo esitettyjä toimia soisi kierrätettävän, esimerkiksi Heikki Lindgrenin 9.12.2020 tekemää kuntalaisaloitetta Vanhankaupungin rannan hulevesien suodattamiseksi. "Pumppaamon kautta johdetaan 55 ha alueelta hulevedet mereen. Pumpatut vesimassat ovat nykyään mitoitussateen aikana keskimäärin 0,7 m3/s." 

Onko se paljon? On. Alueen laajuus on noin 78 jalkapallokentän verran ja yhdessä minuutissa hulevettä roskineen, saasteineen hulahtaa mereen 42.000 litraa.

Mitä tehdään? "Helsingin kaupunki on aloittanut pilotoinnin hulevesiritiläkaivojen suodatusjärjestelmän testauksessa. Siinä asennetaan yksittäisiin kaivoihin suodatinpussi kaivon suuaukolle mikä ottaa talteen mm. mikromuovihiukkasia. Odotamme Helsingin kokeilusta saatavia puhdistustuloksia ja käyttökokemuksia. Jos tulokset ovat lupaavia, suodattimia voidaan asentaa myös Naantalin hulevesikaivoihin."

Tuloksia odotellessa todetaan että hulevedet tulee viivyttää niiden syntysijoilla eli tonteilla. Näin ei kuitenkaan käy, sillä keskikaupungin uudet tontit rakennetaan ahnaasti täyteen ja pienet pihat asfaltoidaan tai kivetään. Siniviherkerrointa sovelletaan jo Turussa. Esitin muutama vuosi sitten sen käyttämistä myös Naantalissa, jolloin sitä luvattiin pilotoida uudella asuntomessualueella. Turkulaiset ilmeisesti havahtuivat asian tärkeyteen osittain siksi, että jätevesiverkostoon johdettavia viemärivesiä joudutaan ylijuoksuttamaan rankkasateiden aikana. Puhdistamo pumppaa Turun Sataman edustalle kaiken "ylimääräisen", sisältäen myös vessoista tulevat vedet ja tuotokset.

Meriveden laadun mittaustulosten näkyminen Naantalin kaupungin verkkosivustolla kuului myös Ympäristöohjelmaan kirjattuihin tavoitteisiin. Verkkaisesti etenee, mutta suhteellisen pienellä vaivalla hyvinkin kattavat tiedot saa luettua Turun seudun puhdistamon sivustolta, katso kohta Merialuetarkkailututkimukset.

Maatalouden syyllistäminen meren tilan heikkenemisestä ei faktojen valossa ole perusteltua. Toki Naantali kantaa huolta Askaistenlahdesta, jonka tila SYKE:n vesikartan mukaan on "tyydyttävä". Rannikkoseutu- lehti julkaisi 29.7.2022 ilouutisen: Hahdenniemessä ei ole sinilevää! Eipä sitä ole Naantalin satama-alueellakaan. Runsas määrä teollisuuden päästöjen sisältämiä myrkkyjä, kuten lyijyä ja kadmiumia, ovat liikaa sinilevällekin. Näillä alueilla meriveden laatu on kirjattu heikoksi eikä se enää täytä veden määritelmää, vaan on "voimakkaasti käsiteltyä". Hyvät ja huonot uutiset samassa paketissa.

Kirjoittaja harmistuu kuullessaan valituksia septitankkien tyhjentämisen maksullisuudesta vierasvenesatamissa  ja uhkailusta tyhjentää septin sisältö mereen, ihan ilmaiseksi. Jos ei halua osallistua jäteveden käsittelymaksuun, on parasta myydä vene pois ja nautiskella terassilla yksi iso olut. Se nimittäin maksaa suunnilleen saman verran kuin pari veneen septin tyhjennyskertaa. Meriluonto ja uimarit kiittävät.

1 kommentti . Avainsanat: Saaristomeri, Itämeri, ympäristöohjelma, sinilevä, kuormitus, teollisuus, maatalous, päästöt, veneily

Neste lopettaa jalostamotoiminnan Naantalissa - mitä nyt?

Maanantai 2.11.2020 - Kristiina Sunell

201102_naantalin_jalostamo_sininen.jpg

Neste Oyj ilmoitti 14.9.2020 jalostamotoimintojensa uudelleenjärjestelystä. Uutinen tuli Naantalin kaupungille pyytämättä, mutta tuskin yllätyksenä. Suunnitelmista kerrottiin jo lokakuussa 2014, kuten Turun Sanomat jo tuolloin uutisoi. Yhteistyöhistoria on pitkä. Se sisältää niin merkittävän positiivisen suoran vaikutuksen alueen työllisyydelle, kuin myös valitettavia oikeudenkäyntejä ja erimielisyyksiä. 

Asetettiin selvitysmies. Valtio - joka omistaa merkittävän osuuden Neste Oyj:n osakkeista - lupasi tukeaan muutokseen. Esitettiin ajatuksia uusiutuvan energian mahdollisuuksista nykyisen jalostamotoiminnan korvaajaksi. Mielialat synkistyivät ennestään kun Neste ilmoitti loistavasta tuloksestaan ja osinkojen jaosta. Miksi kannattava yhtiö toimii näin? Missä yhteiskuntavastuu? Ehkä vastaus on se, että yhtiö suunnittelee investointinsa pidemmällä aikavälillä ja huolehtii kannattavuudestaan jatkossakin.

Ymmärrettävästi kaupunki toivoo jalostamotoiminnan jatkumista tai vähintään lisäaikaa voidakseen valmistautua muutokseen. Uhkailun sävyjäkään ei vältetä: jalostamon alueen maaperä on puhdistettava, mikäli toiminnasta luovutaan. Kaupunginhallituksen 26.10.2020 lausunto:

Kaupunginhallitus toivoo hallitun teollisen rakennemuutoksen toteuttamiseksi ensisijaisesti sitä, että Neste Oyj jatkaa Naantalin jalostamon toimintaa. Mikäli tämä ei ole mahdollista kaupungin-hallitus ehdottaa riittävän pitkää jatkoaikaa jalostamon toiminnalle. Teollisen rakennemuutoksen toteuttamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi tulisi tehdä suunnitelma, jota Neste, alueen kaupungit ja seudullinen kehitysyhtiö sekä alueelle tulevat uudet yritykset toteuttavat määrätietoisesti. Maan hallitus on luvannut olla mukana tämän muutoksen toteuttamisessa. EU:n elpymisväline mahdollistaa kirjon erilaisia rahoitusvälineitä valtion perinteisten rahoituskeinojen rinnalle.

Mikäli jalostamon toiminta päätetään lopettaa nopeasti, teollisen rakennemuutoksen toteuttaminen sekä uuden yritystoiminnan sekä uusien työpaikkojen riittävän nopea luominen edellyttävät kaupunginhallituksen mielestä sitä, että Neste Oyj täyttää mahdollisimman nopeasti ympäristövelvoitteensa mahdollisesti pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamiseksi ja muiden jälkihoitotoimenpiteiden toteuttamiseksi sekä suhtautuu myönteisesti siihen, että alue voidaan kaavoittaa uudelleen ja ottaa vaiheittain muiden teollisuusyritysten ja satamatoimintojen käyttöön.

Kaupungin johdolla ja kaupunginhallituksella on varmasti paljonkin tietoa, joskin osa salassapidon alaista. Oheismateriaalissa on luottamuksellista informaatiota asiasta (salainen JulkL 24 § 17- ja 20 -kohtien nojalla). Mikäli päädyttäisiin käyttämään keppiä - alueen puhdistamisvelvoitetta - tehdään joitakin oletuksia. "Yhtiö tutkii Naantalin jalostamotoimintojen lakkauttamista ja toiminnan keskittämistä terminaali- ja satamatoimintoihin sekä Porvoon jalostamon kehittämistä kohti uusiutuvien ja kierrätys- raaka-aineiden prosessointia." Terminaalitoiminnot, eli polttonesteiden varastointi, jäisi sen mukaan siis edelleen Naantaliin, ja sen myötä myös satamatoiminnot. Onko siis mahdollista, tai tarkoituksenmukaistakaan, vaatia alueen puhdistamista? Naantalin profiloitumista ympäristöasioissa voi tähän mennessä luonnehtia hyvinkin väljäksi - jopa niin, että merta saastuttavan teollisuuden lupien puoltoperuste on ollut "alue on jo ennestään saastunut". Monet muutkin ongelma-alueet on joko peitelty hiljaa, vaiettu, tai molempia. Vastuullisuuden vaatiminen näyttäytyy nyt rangaistuksena, jota ei muissa tapauksissa niinkään ole oltu halukkaita käyttämään.  

Parempi laiha sopu kuin lihava riita. Ratkaisut löydetään yhdessä, tai niitä ei löydetä lainkaan. Näin väittäisin, vaikka ei pääsyä salaisiin kansioihin olekaan.

Täsmennys 2.11.2020 klo 19:00:

Ympäristön ennallistaminen on normaali velvoite. Näin tulee myös Neste Oyj:n toimia. Ympäristövelvoitteet eivät voi olla neuvottelun tai uhkailunkaan aihe.

1 kommentti . Avainsanat: teollisuus, työpaikat, energia, huoltovarmuus

Meriverkostojen menestystarina

Keskiviikko 11.12.2019 - Kristiina Sunell

Tulee aina hyvä mieli kun jokin idea, jota on ollut käynnistämässä ja toteuttamassa saa tuulta siipiensä alle ja kasvaa merkittäväksi.
 
"Meriverkostot-tapahtuma palkittiin vuoden elinkeinopoliittisena kuntatekona! 
Turun kauppakamarin elinkeinopolitiikan valiokunta myönsi vuoden 2019 Elinkeinopoliittisen kuntateko -palkinnon Naantalin kaupungille ja elinkeinoasiamies Jorma Rannalle tapahtuman järjestämisestä.
Palkinto jaetaan vuosittain kunnalle, sen yhteistyöorganisaatiolle tai henkilölle, joka on toiminut erityisen hyvin yritysilmapiirin parantamiseksi tai elinkeinoelämän tai yritysten toimintaympäristön kehittämiseksi." (Naantalin kaupunki 11.12.2019)

Lue tästä linkistä Meriverkostojen alkutaipaleesta

 
Naantalin Yrittäjien Teollisuus, logistiikka ja palvelut - nimellä ja Naantalin Satama Oy:n tuella vuonna 2016 käynnistämä vuosittainen tapahtuma koettiin hyödylliseksi, sille oli kysyntää ja myös Naantalin kaupunki kiinnostui tulemaan mukaan. 


teollisuus-logistiikka-palvelut-meriverkostot.jpgUuden Meriverkostot-nimen keksimme yhdessä Rasekon media-alan opiskelijoiden kanssa, jotka myös suunnittelivat tapahtuman logon ja toteuttivat mainosmateriaalit. Erityiset kiitokset Naantalin Yrittäjien v 2015 - 2017 hallitukselle, Turun yliopiston IT-laitokselle, Janneniskalle ja Ahola Transportille sekä muille osallistuneille yrityksille heidän tuestaan tapahtuman tukijoina ja kehittäjinä!
 
Naantalin kaupunki ja Jorma Ranta ovat hienosti ottaneet kopin ja resursseillaan kasvattaneet Meriverkostoa. Yrityksiä on nyt mukana Naantalia laajemmin, koko Varsinais-Suomesta.

Hienoa - yhteistyössä on todellakin voimaa!

 
 

2 kommenttia . Avainsanat: yrittäjyys, meriteollisuus, elinkeinot, Naantali, tunnustus, kasvu

Kaavoitusohjelmasta

Maanantai 21.1.2019 - Kristiina Sunell

Kaupunginhallituksen konsernijaoston kokoustaa 21.1 päättämään kaavoitusohjelmasta. Naantali on muuttumassa vauhdilla, ja osa uusista suunnitelmista muuttaa pikkukaupungin luonnetta melkoisesti.

Asukkaiden kannalta mielenkiintoisimpia lienevät Kailon saari ja Lammasluoto. Kailon uimaranta on nyt kaikkien ilmaisessa käytössä, samoin Lammasluodon pieni metsikkö ja ranta.

lammasluoto_rakennuskorkeus.jpgAdressi Lammasluodon säilyttämisen puolesta keräsi yli 1000 nimeä. Sitä ei huomioitu. Välimeren jyrkillä rannoilla talot rakennetaan rinteeseen, mutta harvassa paikassa pidetään järkevänä rakentaa vesirajaan korkeita kerrostalo- merimuureja, kuten Meri-Naantalissa nyt olisi aikomus tehdä. Suunnitelmissa on hiomisen varaa, sillä tulvakorkeusvara (3 metriä) aiheuttaa melko tylyn näköalan Rantaraittia kulkeville. Kauan saavat piirroksessa kuvatut puutkin kasvaa 5-kerroksisen talon harjakorkeuteen yltääkseen. 

Taimonrannan suunnitelmia en ole nähnyt. Nykyinen veneiden talvisäilytys ei ole parasta mahdollista käyttöä ranta-alueelle. Toivon mukaan Taimon rakennussuunnitelmat ovat maltillisia.

Kailo on Muumien kotisaari. Siellä on nykyään tilaa myös niille, jotka eivät osta huvipuiston pääsylippua. Huolto- ja tavarantoimitusautojen pääsyä Kailoon on helpotettu yli 800.000 euroa maksaneella siltaremontilla. Matkailun tuomat tulot kattanevat kaupunkilaisten tekemän satsauksen ja kävijöitä riittänee, kun vain jokakesäiset pysäköintiruuhkat eivät muodostu pullonkaulaksi.

Leirintäalueen tilalle, Humaliston uusien kerrostalojen viereen suunniteltu rakentaminen ei ole kaikkialla ihastusta herättänyt. Laivanromuttamon läheisyys tuo oman mausteensa maisemiin. 

On hyvä että Naantaliin rakennetaan uusia asuntoja. Olisi myös hienoa jos uusien - ja nykyistenkin - asukkaiden käyttöön jäisi keskusta-alueen lähellä sijaitsevia merellisiä ja jopa uimakelpoisia ulkoilualueita. Ne ovat varmasti vetovoimatekijä myös niille, jotka muuttavat entisen linja-autoaseman puiston tilalle rakennettaviin kerrostaloihin. 

Toivon kaupunginhallituksen konsernijaostoon nimettyjen luottamushenkilöiden tekevän asukkaiden kannalta viisaita päätöksiä. Sekä Kailon, että Lammasluodon nopea poistaminen yleisestä virkistyskäytöstä olisi perin ikävä päätös.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaupunkisuunnittelu, Lammasluoto, Kailo, ulkoilualueet, puistot, teollisuus, virkistyskäyttö, rantarakentaminen

Kuntavaalipaneeli 2.3.2017 - video

Maanantai 6.3.2017 klo 14.01 - Kristiina Sunell

Seutusanomat järjesti kuntavaalipaneelin 2.3.2017 Naantalin kaupungintalolla. Kokoomuksen Kunnallisjärjestön yleiskokous äänesti puolueen edustajasta paneelissa - kiitokset kokoomusväelle äänistä, arvostan saamaani luottamusta!

Vaalipaneeli on nähtävissä tallenteena tästä linkistä.

Paneelissa puheenjohtajan pyynnöstä mainitsemani oma kantani Lammasluodosta löytyy tältä sivustolta, vuonna 2015 blogiin kirjoittamastani mielipiteestä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, sote, Lammasluoto, työpaikat, asumisympäristö, teollisuus, Naantali