Vihreää vettä

Perjantai 29.7.2022 klo 20:57 - Kristiina Sunell

Turun Sanomien juttu "kaupunki kylpee sinileväpuurossa" on maksumuurin takana, mutta jo linkistä aukeava kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Menisitkö uimaan? Ei mennyt vuoden 2022 unikeko Jenni Haukiokaan. Perinteen katkeaminen on varmasti pienin murheista.

Blogikirjoituksessa Saaristomeri - on syytä olla huolissaan referoidaan Naantalin Ympäristöohjelman tausta-aineistoja, asukkaille tehdyn kyselyn tuloksia. Tavoitetta "Naantalin alueen vesistöjen tila on hyvä vuoteen 2027 mennessä" piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 90,3 % vastaajista. Tila kehittyy, mutta vain huonompaan suuntaan.

Miten tähän on tultu ja ennen kaikkea, miten tästä tilanteesta päästään pois? Kaupunki on nyt varannut 100.000 euroa merialueen tilaa parantaviin toimiin. Niitä voi ehdottaa vielä tänä viikonloppuna, heinäkuun loppuun mennessä.

Joitakin jo esitettyjä toimia soisi kierrätettävän, esimerkiksi Heikki Lindgrenin 9.12.2020 tekemää kuntalaisaloitetta Vanhankaupungin rannan hulevesien suodattamiseksi. "Pumppaamon kautta johdetaan 55 ha alueelta hulevedet mereen. Pumpatut vesimassat ovat nykyään mitoitussateen aikana keskimäärin 0,7 m3/s." 

Onko se paljon? On. Alueen laajuus on noin 78 jalkapallokentän verran ja yhdessä minuutissa hulevettä roskineen, saasteineen hulahtaa mereen 42.000 litraa.

Mitä tehdään? "Helsingin kaupunki on aloittanut pilotoinnin hulevesiritiläkaivojen suodatusjärjestelmän testauksessa. Siinä asennetaan yksittäisiin kaivoihin suodatinpussi kaivon suuaukolle mikä ottaa talteen mm. mikromuovihiukkasia. Odotamme Helsingin kokeilusta saatavia puhdistustuloksia ja käyttökokemuksia. Jos tulokset ovat lupaavia, suodattimia voidaan asentaa myös Naantalin hulevesikaivoihin."

Tuloksia odotellessa todetaan että hulevedet tulee viivyttää niiden syntysijoilla eli tonteilla. Näin ei kuitenkaan käy, sillä keskikaupungin uudet tontit rakennetaan ahnaasti täyteen ja pienet pihat asfaltoidaan tai kivetään. Siniviherkerrointa sovelletaan jo Turussa. Esitin muutama vuosi sitten sen käyttämistä myös Naantalissa, jolloin sitä luvattiin pilotoida uudella asuntomessualueella. Turkulaiset ilmeisesti havahtuivat asian tärkeyteen osittain siksi, että jätevesiverkostoon johdettavia viemärivesiä joudutaan ylijuoksuttamaan rankkasateiden aikana. Puhdistamo pumppaa Turun Sataman edustalle kaiken "ylimääräisen", sisältäen myös vessoista tulevat vedet ja tuotokset.

Meriveden laadun mittaustulosten näkyminen Naantalin kaupungin verkkosivustolla kuului myös Ympäristöohjelmaan kirjattuihin tavoitteisiin. Verkkaisesti etenee, mutta suhteellisen pienellä vaivalla hyvinkin kattavat tiedot saa luettua Turun seudun puhdistamon sivustolta, katso kohta Merialuetarkkailututkimukset.

Maatalouden syyllistäminen meren tilan heikkenemisestä ei faktojen valossa ole perusteltua. Toki Naantali kantaa huolta Askaistenlahdesta, jonka tila SYKE:n vesikartan mukaan on "tyydyttävä". Rannikkoseutu- lehti julkaisi 29.7.2022 ilouutisen: Hahdenniemessä ei ole sinilevää! Eipä sitä ole Naantalin satama-alueellakaan. Runsas määrä teollisuuden päästöjen sisältämiä myrkkyjä, kuten lyijyä ja kadmiumia, ovat liikaa sinilevällekin. Näillä alueilla meriveden laatu on kirjattu heikoksi eikä se enää täytä veden määritelmää, vaan on "voimakkaasti käsiteltyä". Hyvät ja huonot uutiset samassa paketissa.

Kirjoittaja harmistuu kuullessaan valituksia septitankkien tyhjentämisen maksullisuudesta vierasvenesatamissa  ja uhkailusta tyhjentää septin sisältö mereen, ihan ilmaiseksi. Jos ei halua osallistua jäteveden käsittelymaksuun, on parasta myydä vene pois ja nautiskella terassilla yksi iso olut. Se nimittäin maksaa suunnilleen saman verran kuin pari veneen septin tyhjennyskertaa. Meriluonto ja uimarit kiittävät.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saaristomeri, Itämeri, ympäristöohjelma, sinilevä, kuormitus, teollisuus, maatalous, päästöt, veneily

Saaristomeri - on syytä olla huolissaan

Keskiviikko 6.1.2021 - Kristiina Sunell

"Ympäristöohjelma on yksi Naantalin kaupunkistrategian kärkitoimenpiteistä" - vai onko?

Ympäristöohjelmaa laadittaessa toteutettiin kuntalaiskysely, johon osallistuminen oli poikkeuksellisen aktiivista. Vastaajia oli yhteensä 434. Kyselyjä tehdään ja hyvä niin. Vastaukset myös arkistoidaan huolella. 

Vesistöjen tila ja sen parantaminen nousi esille korostetusti. Toimenpidettä "kaupunki pyrkii konkreettisin keinoin paikallisvesistöjen tilan parantamiseen yhteistyössä eri toimijoiden ja tahojen  kanssa" piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 89,9 % vastaajista. Tavoitetta "Naantalin alueen vesistöjen tila on hyvä vuoteen 2027 mennessä" piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 90,3 % vastaajista.

Huoli on perusteltu ja huolenaihe näkyvä

Naantalin kaupunki ei julkaise sivustollaan ympäristölautakunnan tietoon tuotavia meren tilaa koskevia raportteja. Voisivathan ne olla kiinnostavaa luettavaa, iloisia uutisia niistä ei valitettavasti löydy. Surkean tilanteen havaitseminen ei kuitenkaan vaadi suurta vaivaa, kunhan rannalla kävelee ja merellä liikkuu. Faktat näkee Suomen Ympäristökeskuksen avoimista tiedoista, esimerkiksi vesikartasta.

Luonnon monimuotoisuus ja yksinkertaisuus

Muodikkaan sanaparin "luonnon monimuotoisuus" merkitys on jäänyt minulle epäselväksi. Selkeää se ei näytä muillekaan olevan. Puhtaasta vedestä kertovan rakkolevän ja näkinparran puuttuminen ei veden sameuden vuoksi vuoksi näy. Meriajokasniittyjä ei näillä vesillä enää ole. Kalakannat voivat huonosti. Vain runsaana kukkiva sinilevä kuuluu lajeihin, jotka sopeutuneimpina selviävät. Edes mereen laskettavat raskasmetallit ja muut myrkyt eivät sitä lannista. 

Lukematon teksti ei vakuuta eikä vaikuta

Ympäristöohjelman aineiston voi lukea Naantalin kaupungin sivustolta. Olisi toki suotavaa että kaikki valtuutetut, jotka ympäristöohjelman 16.3.2020 hyväksyivät, olisivat ehtineet sen lukaista ennen 7.12.2020 pidettyä valtuuston kokousta. Jälkimmäisessä nimittäin päätettiin talousarviosta.

Sirpa Hagsberg (sd) esitti valtuustolle 100.000 eur lisämäärärahaa Saaristomeren pelastustoimiin ympäristönsuojelun tehtäväalueelle. Tarpeellinen esitys - semminkin, kun ympäristöohjelman toteuttamiseen ei muutoinkaan Naantalin kassasta rahaa näyttänyt löytyvän. Valtuuston enemmistölle esitys ei kelvannut. Äänestyksessä esitystä kannattivat SDP, Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto. Määrärahaa vastustivat Kokoomus, Keskustapuolue, KD ja ....Vihreät. Äänestyslista on luettavissa Naantalin kaupungin sivustolta, valtuuston kokouksen pöytäkirjasta 7.12.2020.

Valtuustossa enemmistö päättää, selvähän se. Yli 90 % asukkaista saattaisi kuitenkin kannattaa esitystä. Äänestäjiä hekin, tosin nykyisen toimintatavan mukaan vain kerran neljässä vuodessa. 

Mistä olen huolissani? 

Ympäristöohjelman kyselyn vapaissa kommenteissa "Toivottavasti vastauksilla on myös jotain merkitystä ja  arvoa päätöksenteossa" toiveikas vastaaja ei joudu aivan täysin pettymään. Jotain merkitystä on, tosin ei riittävästi. Ei niin paljoa että voisi pitää ympäristöohjelman mainoslausetta "Ympäristöohjelma on yksi Naantalin kaupunkistrategian kärkitoimenpiteistä" muuna kuin vaalilupauksen tapaisen fraasin arvoisena.

Jotain hyvääkin

190926_meri_selin.jpgAsukkaiden mielipide ja arvot ovat hienosti tehdyn kyselyn ansiosta tiedossa.

Ympäristöohjelma on, kuten sanotaan, toteuttamista vaille valmis.

Tästä on parempi jatkaa, viimeistään seuraavalla vaalikaudella. Ehkäpä silloin saadaan myös uusittua Naantalin vuonna 2018 päättynyt Itämerihaasteen sitoumus? Sen edellytyksistä päättävät kevään kuntavaaleissa äänestävät naantalilaiset.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itämeri, Saaristomeri, luonnonsuojelu, ympäristöohjelma, vesistöt, strategia, talousarvio