Ars longa

Tiistai 16.7.2019 - Kristiina Sunell

Musiikkijuhlat, kesäkauden avaava Naantalin Venemessut, presidentin kesäasunto Kultaranta, Kailon Muumit ja ainoa oikea Unikeko, sitä on Naantali. Kesäkaupunki on lisäksi paljon muutakin: täällä asuu ja vaikuttaa edelleen huomattavan paljon kuvataiteilijoita asukasmäärään suhteutettuna. 

Tänä vuonna 20- vuotisjuhlaansa viettävän Naantalin Taidemuseon Kannatusyhdistys ry:n sääntöihin on jo perustamisvaiheessa kirjattu "tarkoitus edesauttaa Naantalin taidemuseon perustamista ja tukea sen toimintaa tavoitteena edistää taiteen tuntemusta ja harrastusta sekä pitää vireillä yleistä mielenkiintoa taiteeseen." Tavoitetta voi luonnehtia visioksi. Ollaanko perillä vai vielä matkalla? Tekeillä olevaan juhlavuoden historiikkiin on runsaasti aineistoa. 

Omia seiniä yhdistyksellä ei ole. Jokakesäiset näyttelyt - tänä vuonna niitä on jo kolme erilaista - tuovat kuvataidetta esille, avoimina ja kaikille ilmaisina tapahtumina. Tavoite on jo omalla tavallaan saavutettu, yksittäistä rakennusta laajemmin ja näkyvämmin. Kuvataide on läsnä Naantalin aukolla sijaitsevalla Kaurakarilla jopa ympäri vuorokauden, jokaisena päivänä. Teoksiin voi tutustua Merimaskun Rantamakasiinin vierasvenesatamassakin. Rantamakasiinin lisäksi monet yhteistyötahot edesauttavat taiteen tuntemusta ja yleistä mielenkiintoa, tästä heille suuri kiitos. Yhteisöllisyydellä ja yhteistyöllä saadaan aikaan paljon.

Teoksiin liittyy tarinoita. Liittypä tähän galleriatilaankin tarina. Rantamakasiinin ullakkotilan väliseinät purettiin, näin tilaan saatiin luonnonvaloa ja merinäkymät esille. Pääosin näistä purkumateriaaleista tehdyt näyttelyseinät rakensimme yhdessä taiteilija, kuvanveistäjä Raimo Äijälän ja teollisen muotoilun professori Juhani Salovaaran kanssa. Taiteilijahan on tarvittaessa oivallinen lankkumaalari ja täsmällinen timpurikin. 

RANNIKKOSEUTU.FI
Kesti-Maarian Kesä 3- näyttely on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 12-16 aina 28.7.2019 asti.
Merimaskun Rantamakasiinin näyttely on avoinna päivittäin, Rantamakasiinin aukioloaikoina, 31.8.2019 asti.
Merimaskulaisen Harro Koskisen teoksia esittelevä taidenäyttely avautuu Naantalin Taidehuoneella 23.7.2019.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuvataide, yhteisöllisyys, Naantali, lankkumaalari, taidemaalari, elämänilo

Valot, varjot

Keskiviikko 13.2.2019 - Kristiina Sunell

190210_akvarelli_sektoriloisto_kesken.jpg

Ensin värit ja valo, sitten varjot ja perspektiivi.

Kaikkia niitä tarvitaan, muutoin maisema menee tukkoon. Näin opettaa taiteilija Tapani Kiippa akvarellimaalauskurssilla. Hyviä neuvoja, ehkä ne pätevät elämään yleensäkin. Valo tulee aina jostain, kunhan pysähtyy katsomaan. 

Kännykkä jäi kai kotiin, mutta väliäkö tuolla. Eipä sitä kurssilla 190210_akvarelli_maalipaletti_kuva.jpgmihinkään tarvita. Pitää keskittyä olemaan tässä ja nyt, rajaamaan pois se mikä vain valuu yli. Pelkästään mustalla ja harmaan sävyillä pystyy rajaamaan esille tärkeimmät: valot, värit ja niiden tasapainon.

Taiteilijaa yhden kurssin käyneestä tuskin tulee, mutta varmasti oppii uutta. Toisinaan kannattaa varata aikaa jollekin aivan muulle, sille mitä ei osaa mutta mihin uteliaisuus houkuttelee. Pilvien piirtäjäksi, taivaanrannan maalariksi. 

1 kommentti . Avainsanat: kuvaamataide, akvarelli, vastoinkäymiset, ilo, mielenrauha, tyyneys, elämänilo

Naantali, taiteilijoiden kaupunki

Perjantai 26.10.2018 klo 7:45 - Kristiina Sunell

2018-10-24_18.44.15.jpgErik Rauthovin elämästä kertovan Taiteilija- näytelmän tiedotustilaisuus järjestettiin Naantalin Teatterissa 24.10.2018. Rauno Tirrin kirjoittama, taiteiljan tyttären Anne Aschan-Janssonin ideoima näytelmä on hieno ja aiheellinen kunnianosoitus impressionistille, jonka maalausten väripaletti on rohkea ja lämmin: hellepäivän taivaansinistä, lehmuksenkukan vihreää, viininpunaista, kypsää okraa, suklaanruskeaa. Taiteilijan teoksia on kuvattuna vuonna 1992 julkaisemassa kirjassa "Naantali, taiteilijan paratiisi" (ISBN 952-90-4340-6)

"Me tapasimme kellarissa sota-aikaan" kertoo rouva Virtanen, Rauthovin naapuri Rannikkoseutu-lehden artikkelin viimeisessä kuvatekstissä. Miksi kellarissa? Arvaukseni mukaan siksi, että kellarissa on suuri sauna, jonka ikivanha vuorolista on edelleen tallessa. Siinä on useita nimiä, joten sauna on ilmeisesti ollut naapuruston yhteisessä käytössä sota-aikana. Toinen arvaus liittyy siihen, että kellarikerroksessa on myös puuhella - valitettavasti sen hormi on jostain syystä muurattu sittemmin umpeen, mutta kellaria hieno hella koristaa edelleen. Kerrotaan, että talo rakennettiin vähitellen: ensin kivijalka sisustettiin asuttavaksi, sitten rakennettin varsinainen asuinkerros ja lopuksi vielä ullakkokerros.

Villa Rauthovi on tuttu: vanhempani kertovat minun lapsena vierailleen siinä isovanhempieni kanssa. Isoisäni, Erik Sunell, opiskeli aikoinaan myös Turun Piirustuskoulussa ja tunsi taitelijakolleegansa hyvin. Tuosta vierailusta muistan hyvin vähän, talon tuonnemmista vaiheista paljon enemmän. Villa Rauthovi on 90-luvun alusta kotimme, jonka kunnostustuksessa ja entisöinnissä pyrittiin säilyttämään värimaailman lisäksi mahdollisimman paljon alkuperäisiä elementtejä, kuten suuri taivaansininen seinä ja sen vieressä oleva portaikko. Talon kellarissa on useita Erik Rauthovin seinämaalauksia. Samaten kellarikerroksessa olevassa taitelijan kehyspajan seinissä näkyy hänen kädenjälkensä.

 
villarauthovi_portaikko.jpg
villa_rauthovi_lampojohdot.jpg

Naantali on taiteiljoiden kaupunki, yhä edelleen. Raimo Äijälä, Camilla Björkman, Pentti Koivikko, Heta Saarelainen, Kristiina Turtonen, Pirjo Viitanen...meillä on monta upeaa, kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettua ja arvostettua taiteilijaa. 

Taiteelle ja kulttuurille löytyy sijaa ajatuksissa, aktiiviselle Naantalin Teatterille jopa tilat Vapaa-aikatullin rakennuksessa. Tosin vain väliaikaisesti: rakennus tulee lähiaikoina väistymään uudisrakentamisen tieltä. Toiveissa on saada tilat myös jatkossa, niin Naantalin Teatterille, Kulttuuritalo-yhdistykselle kuin Taidemuseon Kannatusyhdistyksellekin.

Taitelija on näytelmä naantalilaisesta taidemaalarista Erik Aschan-Rauhtovista (1907-1967). Sovitus ja ohjaus on Teija Söderholmin. Lämminhenkinen tarina pyrkii välittämään ajankuvaa ja tunnelmia näiltä vuosilta. Näytelmä on Naantalin Teatterin tämän vuoden toinen ensi-ilta kaupungin 575-vuotisjuhlan kunniaksi. Ensi-ilta on lauantaina, 1.12. Lisätietoja sivustolta www.naantalinteatteri.fi, lippuja osoitteesta www.ideaticket.fi/naantalinteatteri. Lipunmyynti aukeaa myös Naantalin Teatterin rakennuksessa, Henrikinkatu 7, 40 minuuttia ennen näytösten alkua.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuvaamataide, näyttämötaide, musiikki, kuvanveisto, Rauthovi

Pari viikkoa merilehmäpaimenessa

Torstai 19.7.2018 - Kristiina Sunell

180719_kaurakari_odottaa2.jpg"Working hard for something we don't care about is called stress; working hard for something we love is called passion" Simon Sinek

Runsaan kuukauden päästä tämä näkymä tulee olemaan erilainen. Kaurakarin lehmä saa takaisin korvansa, ilmeensä, utareensa ja häntänsä. Halkeamat korjataan, pintasementtikerros uusitaan. Karille talven aikana spontaanisti ilmestynyt telkänpönttö-viittamerkki- yhdistelmä saa poistua. Korjausten jälkeen teos huputetaan, jotta se kuivuisi riittävän hitaasti kestääkseen ainakin seuraavat kymmenen vuotta. Kääritty teos avataan 23.8.2018 Naantalin täyttäessä 575 vuotta. Naantalin Taidemuseon Kannatusyhdistyksen projektista lisää tästä linkistä, päiväkohtainen loki puolestaan tätä linkkiä klikkaamalla.

Päivitys 23.8.2018: Entisöity elämänilon merimerkki on valmis

2018-08-23_19.09.28.jpg

2 kommenttia . Avainsanat: Kaurakari, elämänilo, meri, taide, restaurointi, ympäristötaide

Kaurakarille

Torstai 22.2.2018 - Kristiina Sunell

slice_kaurakari.jpg

 

"Jarkko Peltosen taide on yhtä aikaa voimaa ja herkkyyttä, valoa ja vahvaa viivaa.  Kontrastit muodostavat moniulotteisen maailman, jonka tulkinnan taiteilija antaa vapaasti katsojalle. Maalauksissa tanssivat, soittavat, autolla ajavat tai hiljaa unelmoivat hahmot antavat katsojalle mahdollisuuden samaistua tarinaan, jossa elämä itse on pääosassa" (Esipuheesta kirjassa Jarkko Peltonen, Värisirkus, 2007)

Rakkaudesta Naantaliin, mereen ja taiteeseen

Naantalin aukolla, Kailon Muumimaailman ja Väskin seikkailusaaren välissä Kaurakarilla laiduntaa Jarkko Peltosen tekemä betonilehmä. Teos sai alkunsa autotallin pohjaa varten vahingossa tuodusta liiallisesta määrästä betonia. Mietittyään mitä ylimääräisellä betonilla tehdä, Jarkko muotoili siitä lopulta lempeän lehmän. Kerrotaan Jarkon innostuksen kuvanveistoon saaneen alkunsa tästä projektista.

Naantalin maisemissa ei ole paikallisen taiteilijan teoksella juhlistettua liikenneympyrää kuin tämä yksi, keskipisteenä Maskuun, Luonnonmaan saaressa sijaitsevaan presidentin kesäasuntoon, Kailon saaren uimarantaan ja edelleen Naantalin vanhankaupungin rantaan ja vierasvenesatamaan johtavalla reitillä. Vuosien varrella lehmä on osunut merimatkani varrelle lukemattomia kertoja, milloin toivottaen pitkän purjehdusmatkan jälkeen tervetulleeksi takaisin kotisatamaan, milloin taas jäänyt taakse lähtiessämme meripelastuspäivystykselle. 

IMG_5958.jpgKaurakarin betonilehmä on viettänyt Jarkko ja Soile Peltosen tilaan kuuluvalla luodolla pian kolmekymmentä vuotta. Myrskyjen ja talvien rapauttamana teos on entisöinnin tarpeessa. Naantalin kaupungin täyttäessä 575 vuotta Naantalin Taidemuseon Kannatusyhdistys aikoo kunnostaa monia veneilijöitä, matkailijoita ja talvisella jäällä kulkevia ilahduttavan lehmän alkuperäiseen asuunsa. Samalla kunnioitetaan kymmenen vuotta sitten menehtyneen Jarkko Peltosen muistoa myös Naantalin Taidehuoneella järjestettävällä kuvataidenäyttelyllä.

On melkoinen kunnia olla toteuttamassa projektia yhdessä taiteen ammattilaisten - professori Juhani Salovaaran, kuvanveistäjä Raimo Äijälän, kuvataiteilija Anne-Mari Kerkolan - kuin myös muiden motivoituneiden ja lahjakkaiden Naantalin Taidemuseon Kannatusyhdistyksen hallituksen jäsenten ja asiantuntijoiden kanssa. Tässä yhdessä tekemisessä elämänilo on pääosassa.

 

2 kommenttia . Avainsanat: elämänilo, kuvanveisto, tilataide, Naantalin aukko, meriliikenneympyrä, taide, meri, Naantali