Päivä kerrallaan

Lauantai 4.4.2020 - Kristiina Sunell

Vielä kolme viikkoa sitten oli "ennen vanhaan" 

Keitin aamukahvit, tarkistin kalenterista missä pitää mihinkin aikaan olla. Pakkasin kannettavan tietokoneen reppuun, otin kännykän laturin mukaan. Kiire. Tapaamisia, kokouksia, illanviettoja. Kävin kaupassa, ohimennen ja muistilistaa tekemättä. Menin elokuviin, vietin aikaa taidenäyttelyissä. 

Toivelistalla oli paljon kaikenlaista. Jonakin päivänä vielä valmistun kotimaanliikenteen laivuriksi ja käyn Islannissa, mitenkään toisiinsa liittymättä. Sitku- päivänä, sitten kun on aikaa ja varaa. 

Nyt on nyt

Pesen kädet. Keitän koko pannullisen aamukahvia. Pesen kädet. Avaan tietokoneen, poistan sata roskapostia, jonka jälkeen tietysti pesen kädet. Tuntuu kuin maailma ulkopuolella olisi pysähtynyt. Kokouksista tulee sähköposti-, Teams- tai Skype- palavereja. Kavereita näkee vain netissä. Siellä on nyt kaikki.

En käy kaupassa ellei ole aivan ehdoton pakko - nopeasti, tarkasti tehdyn listan mukaan. Jos jotain unohtui niin olkoon. Haen ensi viikolla, tai sitten vain totean etten tarvitsekaan unohtamaani tavaraa.

En käy Islannissa, en edes Sipoossa. Tai ylipäätään yhtään missään. Laivurikoulutus on kahta oppijaksoa vaille valmis, mutta merenkulkuopiston ovet pysyvät kiinni. Harmittaa, mutta vain hetken.

Kaikki ajallaan.

130218_narsissi.jpg

Mikä on "uusi normaali" tämän pandemian jälkeen? En arvuuttele sitä, en pohdi sitä mikä voisi olla vieläkin huonommin tai vähemmän hyvin. Ennen nukkumaanmenoa mietin vähintään kolmea asiaa, joista olla kiitollinen. Niitä on enemmänkin, mutta ne ovat erilaisia kuin aikaisemmin.

Ennen vanhaan sähköpostin loppuun kirjoitettiin "Terveisin". Nyt toivotetaan terveyttä - ystäville, kaikille. Tästä selvitään yhdessä, mutta vain ja ainoastaan yhdessä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: toivo, päättäväisyys, rohkeus, ilo, tulevaisuus

Päätetäänkö nyt Kailon uimarannasta?

Lauantai 11.1.2020 klo 7:06 - Kristiina Sunell

kailo_uimaranta.jpg

190327_kailo_asemakaavamuutos.jpgKaupunginhallitus kokoontuu maanantaina 13.1.2020 jälleen keskustelemaan, ehkä jo päättämään Kailon uimarannan kohtalosta. Viime vuoden lopulla päädyttiin pyytämään Muumimaailman kantaa siitä, tarvitseeko yhtiö koko hiekkarannan maksulliseen huvipuistokäyttöön, vai voisiko edes osa aurinkoisen puolen rannasta jäädä edelleen vapaaseen virkistyskäyttöön. Maa-alueen omistaa Naantalin kaupunki.

Asian käsittelyjärjestys on erikoinen, joskaan ei nykyisten toimitatapojen mukaisena aivan uusi. Tehtäessä päätöksiä alueitten kaavamuutoksista, niiden vuokraamisesta sekä vaikutuksesta kaupunkikuvaan ja virkistyskäyttöön kuullaan valikoivan herkällä korvalla hyötyä saavia yhtiöitä. Asukkaiden ääni kuuluu huomattavasti huonommin. Tästä esimerkkeinä entisen linja-autoaseman tontin viereinen Vapaa-aikatulli (Naantalin Teatterin pian poistuva toimitila), Asemapäällikön talon viereisen tulevan parkkipaikan vuokrauskuviot ja Tallinpuiston metsikkö kallioineen. Liian ripeä ja laaja Naantalin keskusta-alueen lähellä sijaitsevien virkistysalueitten, vapaitten rantojen ja puistojen karsiminen ei ole viisasta.

Muumimaailman 19.11.2019 päivätty vastine on kaupunginhallituksen esityslistan liitteenä:

"ASIA: KAILON KAAVA
Naantalin kaupunginhallitus on 28.10.2019 päättänyt seuraavaa:

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan muutetun ehdotuksen ja päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi Muumimaailma Oy:n kanssa käytäviä neuvotteluja varten, jotta tiedetään tarvitseeko yhtiö koko osayleiskaavaan merkittyä uimaranta-aluetta omien suunnitelmiensa toteuttamiseen.

Muumimaailma Oy hallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan 19. marraskuuta 2019 ja tehnyt seuraavan sisältöisen päätöksen:

Muumimaailma Oy on esittänyt hakemuksen kaavoituksen käynnistämiseksi Kailon saarella turvatakseen yhtiön kehittämisen tulevina vuosikymmeninä. Samassa yhteydessä yhtiö on esittänyt perusteluiksi mm. nykyisen vuokra-alueen rakennusoikeuden loppuminen ja soveltuvien alueiden vähäisyys rakentamiselle sekä teemapuistotoiminnan osalta tarpeellisesta jatkuvasta kehittymisestä ja uudistumisesta. Lisäksi on esitetty joitakin mahdollisia ideoita ja luonnoksia. Yhtiö on korostanut koko prosessin aikana, ettei sillä ole valmiita suunnitelmia tai päätöksiä mahdollisen lisäalueen osalta.

Naantalin kaupungin ja Muumimaailma Oy välisessä vuokrasopimuksessa koskien Kailoa, päivätty 8. kesäkuuta 2017, todetaan kohdassa 8, että;

Naantalin kaupunki varaa Muumimaailma Oy:lle aluelaajennusta varten Kailon saarella Manner-Naantalin osayleiskaavassa matkailukäyttöön osoitettavat RM-alueet, joko muumitoiminnan laajentamiseksi tai muunlaisen vierailukohteen perustamiseksi.

Tämän perusteella yhtiö ei näe tarpeelliseksi muuttaa nyt esitettyä kaavaluonnosta. Yhtiö muistuttaa myös, että ennen alueiden hallinnan siirtymistä, yhtiön tulee esittää kaupungille suunnitelmat ja perusteet laajennusalueiden tarpeesta, jonka jälkeen osapuolten tulee vielä solmia alueista erillinen vuokrasopimus. Tässä vaiheessa voidaan tarkemmin ottaa kantaa mahdollisista kaava-alueen sisällä olevista rajauksista."

Nyt käsiteltävä on - teoriassa - kaksi eri asiaa: 1) Kailon saaren kaavamuutos ja 2) Kailon saaren alueitten vuokraaminen. Naantalin asukkaat ovat valitettavasti edustajiensa välityksellä maalanneet itsenä nurkkaan vastineessa mainitussa, jo 8.6.2017 tehdyssä vuokrasopimuksessa.
Mikään yhtiö ei tee, tai sen ei pitäisi tehdä, kaavamuutoksia. Aloitteen tekijänä yhtiö voi toki olla, ja on asiallista kuulla mielipide. Päätöksiä tekee Naantali luottamushenkilöidensä välityksellä. On hyvää hallintoa palauttaa asia uudelleen valmisteltavaksi, kuten kaupunginhallitus jo 28.10.2019 tekikin. Näin ollen ratkaisu on selkeä: 
  • Tehdään kaavamuutos, jossa nykyinen uimaranta ja nuotiopaikka jäävät edelleen vapaaseen virkistyskäyttöön ja se merkitään yksiselitteisesti myös asemakaavaan. Niiden merkitä on tuolloin jotain muuta kuin RM, esimerkiksi puisto tai muu yleinen, julkinen alue.
  • Sen jälkeen tehdään vuokrasopimus, joka rajaa vapaaseen käyttöön jäävät alueet selkeästi kaupalliseen käyttöön tulevien alueitten ulkopuolelle.
Käsittelyjärjestys on ollut, lievästi sanottuna, ennakoiva. Sen voi vielä korjata. Kaupungihallituksen esityslistalla oleva päätösesitys "Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy 1.10.2019 päivätyn Kailon asemakaavan muutoksen" on vähintäänkin moniselitteinen. Se johtaisi todennäköisesti tilanteeseen jossa myös ennakoivasti tehty vuokrasopimus tulisi samalla implisiittisesti, ikäänkuin sivumennen, hyväksyttyä. Ei näin - asia on palautettu uudelleen valmisteluun, eikä se tarkoita sitä että päätöksenteko ulkoistetaan yhtiölle. Asemakaavamuutoksesta päättää lopullisesti valtuusto, aluevuokrauksista kaupunginhallitus. Nyt tarkkana!

Siitä, mitä valtuustolle esitetään, päättävät kaupunginhallituksen jäsenet:

Jan Lindström, KOK (varajäsen Martti Jaanto, KOK), Vilhelm Junnila, PS (varajäsen Juha Eura, PS), Sirpa Hagsberg, SDP (varajäsen Jukka-Pekka Aalto, SDP), Hannu Aalto, SDP (varajäsen Markus Helenius, SDP), Tommy Björkskog, KD (varajäsen Saija Porramo, VIHR), Hanna Gustafsson, KOK, (varajäsen Antti Ahti, KOK), Heini Jalkanen, KESK (varajäsen Sini Paasikivi, KESK), Mirva Maine, VIHR (varajäsen Jasper Wilenius, VIHR), Pirjo Maja, SDP (varajäsen Isabella Hautala, SDP), Tero Tavio, KOK (varajäsen Elina  Salokangas, KOK) sekä  Markku Tuuna, KOK (varajäsen Anne Pentti, KOK).

On syytä toivottaa, kuten usein tapana on, "hyvää kokousta ja tehkää viisaita päätöksiä." Niillä on kauaskantoinen ja erittäin moniulotteinen vaikutus. 

---

Kaupunginhallituksen 13.1.2020 pöytäkirjasta:

Keskustelun aikana Hannu Aalto esitti Sirpa Hagsbergin kannattamana seuraavaa:

"Lisätään RM-alueelle merkintä, jossa alue on pidettävä aitaamattomana ja yleisessä käytössä. Edellä mainittu alue olisi sama kuin mitä teknisessä lautakunnassa on esitetty VR-1 alueen laajentamiseksi (tekninen lautakunta 15.5.2019 § 39, laajennettu VR-1 alue)."

Tämän jälkeen hyväksytyn äänestysesityksen mukaisesti suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan ehdotuksen puolesta äänestivät Tommy Björkskog, Hanna Gustafsson, Heini Jalkanen, Vilhelm Junnila, Martti Jaanto, Tero Tavio ja Markku Tuuna. Aallon ehdotuksen puolesta äänestivät Hannu Aalto, Sirpa Hagsberg, Mirva Maine ja Pirjo Maja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: päätöksenteko, virkistysalue, sidonnaisuudet, luottamus, luottamushenkilöt, Kailo, asukasmielipide

Valoisaa joulumieltä!

Sunnuntai 22.12.2019 - Kristiina Sunell

191223_akvarelli_joulukuva.jpg

On se Sinullekin annettu
tehtävä jouluna ja joulun jälkeen:
iloksi Sinutkin on tarkoitettu
iloa viemään, valoa pimeään
hymyä, hyvää sanaa.


Kukaan ei niin köyhä
ettei jaettavaksi
ystävällisyyden lahjaa.
Kukaan ei niin rikas
ettei sitä tarvitsisi.


Ilo annettu jaettavaksi
valo vietäväksi eteenpäin.

Hyvää Joulua ihmiset –
Iloa, Valoa, Rauhaa.


– Maaria Leinonen –

1 kommentti . Avainsanat: joulu, ilo, rauha, valo

Jos välttämättä haluaa ulkoilla Väskin saaressa

Perjantai 1.11.2019 - Kristiina Sunell

191101_vaski_kailo.jpg

Noin puolentoista merimailin päässä vanhankaupungin rannasta, Naantalin aukolla sijaitseva Väskin saari on nyt vapaasti kaikkien käytettävissä. Se on hyvä uutinen kaikille, jotka välttämättä haluavat ulkoilla saaressa, ja etenkin niille jotka omistavat veneen. Väskin vapautumisesta yleiseen käyttöön kerrotaan Rannikkoseudussa 1.11.2019 julkaistussa Jorma Aittokallion mielipidekirjoituksessa: 

"Kailon saaren kaavoitus on taas tullut vilkkaaksi puheenaiheeksi, ja etenkin sen ulkoilualueet. Kailon saaren käyttö on naantalilaisilta ulkoilijoilta kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi. Varsinkin saaren eteläosan rantakaistale, joka aikoinaan oli hyvin tärkeä joillekin ulkoilijoille.

Jos välttämättä haluaa ulkoilla saaressa, niin Väski, josta aikoinaan myös valitettiin, on nyt käytettävissä.

Naantalissa on monta hyvää uimarantaa hyvin tavoitettavissa. Niissä on riittänyt runsaasti tilaa uimareille ja auringonpalvojille. Samoin on hyvin hoidettuja ulkoilureittejä ja kuntopolkuja, ja niissäkin on riittänyt tilaa. Sen vuoksi olisi järkevintä että Kailo olisi kokonaan Muumimaailman käytössä. Sillä turvattaisiin että Muumimaailma pysyy Naantalissa ja tuo tänne edelleen runsaasti matkailijoita ja veroja. Samalla kaupunki säästäisi saaressa oman osuutensa kunnossapidon.

Naantalille oli aikoinaan ”lottovoitto” kun kaapattiin Muumit tänne Turun nenän edestä. Pidetään tämä voitto."

kailo_uimaranta.jpgKailon saaren käytöstä on ainakin kaksi mielipidettä: niiden, jotka käyttävät nuotiopaikkaa, ulkoilupolkuja ja hiekkarantaa, ja niiden jotka eivät alueella käy. Mielipide saattaa myös liittyä vuodenaikaan. Kesällä saaren vapaita osia käyttäviä on paljon, päiväkotiryhmistä vanhempiin kansalaisiin ja vierasvenesataman asiakkaista kaupunkikeskustassa ympäri vuoden asuviin. Nuotiopaikka on kuulemma jopa turkulaisten suosiossa, joskin tämä on sosiaalisessa mediassa esitetty väittämä, ei objektiivinen mittaustieto.

Muumimaailma haluaa laajentua, ja hyvä niin. Epäjohdonmukaista on kuitenkin se, että jo vuokraamaansa ja hallinnassaan erittäin halvalla olevaa Väskin saarta se ei laajentumiseensa halua käyttää. 

Kaupunki on käyttänyt merkittävästi varoja Kailon sillan vahvistamiseen jakeluautojen käyttöön. Yhdessä ns. Muumikonttorin (Ringbomin huvila) peruskorjauksen ja maalauksen kanssa summa on noin miljoona euroa. Kailon kunnossapidon kustannuksissa voikin siis säästää. Onko Väskin kunnossapito, ottaen huomioon sen sijanti merimatkan päässä, paljon halvempaa? Entä mitä kustannuksia Muumimaailmalle koituu Väskissä olevien rakennelmien ja rakennusten poistamisesta, joka on vuokrasopimuksen mukaan tehtävä 6 kk kuluessa vuokrauksen päättymisestä? 

On hienoa että Muumimaailma tuo Naantaliin matkailijoita. Näin varmasti myös edelleen, vaikka Muumimaailma avaakin huvipuistot myös Ruotsissa ja Japanissa. Valitettavasti yksipuolinen kilpailukieltosopimus estää muita huvi- tai seikkailupuistoyrittäjiä tulemasta Naantaliin. Voisihan monipuolisempi tarjonta houkutella Naantaliin lisääkin kävijöitä. Radan varteen, Naantalin pikatien suuntaisesti on jo vuonna 2017 tehdyssä sopimuksessa luvattu lisää pysäköintialuetta kävijöille. E18-tien nelikaistaistaminen lienee jo tuolloin otettu huomioon.

Lottoarvonta on naantalilaisten osalta vielä kesken. Muutamalla oikealla numerolla saanee hankittua lisää kaupungilta vuokrattavia soutuveneitä nykyisen kolmen lisäksi - jos nyt aivan välttämättä haluaa kesäaikaan saaressa ulkoilla eikä satu omistamaan mökkiä, merenrantatonttia eikä omaa venettä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kailo, kaavoitus, Väski, perustelu, mielipide, huomautus, päätöksenteko

Kailon uuskielikukkaseppele

Perjantai 18.10.2019 - Kristiina Sunell

Kailon kaavamuutosta käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 21.10.2019. Esityslistan kohdasta löytyvät muutossuunnitelmasta annetut huomautukset ja kaavoittajan vastineet niihin.

191018_kailon_uimaranta.jpgNykyinen vapaassa käytössä oleva hiekkaranta ja nuotiopaikka siirtyvät Muumimaailman liiketoiminta-alueelle mikäli kaavamuutos toteutuu esitetyn kaltaisena. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, ympäristö- ja rakennuslautakunta, Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys sekä yksityishenkilöt ovat esittäneet toivomuksen siitä, että pieni kaistale hiekkarantaa jäisi kuitenkin asukkaiden vapaaseen käyttöön. Se olisi helposti erotettavissa aidalla, sillä hiekkaranta koostuu kahdesta osasta ja pohjoisen puoleinen osa liittyisi helposti suoraan alueeseen, jonka on kaavailtu jäävän vapaaseen käyttöön. Näin on esittänyt myös mm. kaupunginhallituksen jäsen Hannu Aalto.

kailonrannat_toinen.png

Tähän toiveeseen kaavoittaja vastaa näin: "Aidan rakentaminen tai alueiden erottaminen toisistaan kasvillisuudella voisi vaikuttaa keinotekoiselta."

Tässä kohtaa lukija saattaa päätellä:

  • Nykyisetkin aidat poistetaan, sillä alueiden erottaminen toisistaan voisi vaikuttaa keinotekoiselta. Tälle olettamukselle ei kuitenkaan kaavoittajan vastineista löydy tukea: aitausjärjestelyn todetaan olevan kaavan mukainen.
  • Nyt vapaaseen käyttöön jäävä, kaupungin edustushuvilan alue on jo luvattu Muumimaailmalle, joten aitaaminen pyyntöjen mukaisesti olisi tässä vaiheessa turha.
  • Jotain aivan muuta?

On huolestuttavaa huomata miten viestintä on saanut vaikutteita George Orwell'in tieteisromaanista "1984". Vielä surullisempaa havaita epäjohdonmukaisuuden levinneen jopa päätöksenteon perusteluiksi. 

Ulkoilualueiden ja puistojen poistuminen Naantalin keskustan alueelta on herättänyt vilkasta keskustelua, joten kaupunginhallituksen kokouksen pöytäkirja tullee olemaan kiinnostava. Lopullisesti asian ratkaisee Naantalin kaupunginvaltuusto, todennäköisesti äänestyksen jälkeen.

Sitovat päätökset ja sopimukset osayleiskaavan mukaisen alueen vuokraamisesta on tosin tehty jo 15.5.2017, sisältäen myös velvoitteen neuvotella nyt vapaaksi jääväksi esitetystä Kailon pohjoisosasta. Valtuustokäsittely saattaakin vaikuttaa aitaa tai kasvillisuutta keinotekoisemmalta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kailo, kaavoitus, perustelu, mielipide, huomautus, päätöksenteko

Mielipideilmastosta puuttuu happi

Torstai 26.9.2019 klo 17:20 - Kristiina Sunell

Mitä ilmastolakkolaisen pitää tehdä tai olla tekemättä? Kaveri esitti hyvän kysymyksen. Ehkä lakkopäivänä voisi pidättää hengitystään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Lasse Lehtisen puheenvuoro kannattaa lukea.

Ilmastonmuutos on tärkeä keskustelunaihe. Yliannostus jokapäiväistä epistolaa tiedotusvälineissä, vahvat tunteenpurkaukset ja ylilyönnit alkavat kuitenkin ahdistaa. Mielipideilmastosta puuttuu happi.

190926_meri_selin.jpgOnko ilmastonmuutosväittely vienyt kaiken tilan muilta ympäristöön liittyviltä kysymyksiltä ja toimenpiteiltä? Pitäisikö tarkastella myös hengitysilman laatua ja merten tilaa?

Kotikaupungissani hengitysilmaongelmia aiheuttavat teollisuuden valtavat rikki- ja typpidioksidipäästöt, lisäksi asutuksen lähellä, avoimesti ulkona toimivat hake- ja kivimurskaamot päästöineen. Keskustassa kiinnitetään huomiota talojen mahdollisesti lyijypitoisten maalien pois raapimiseen, ja huputetaan kyllä - mutta suojaamatta puretaan vanhoja rakennuksia, joiden asbesti- ja betonipöly kulkeutuu viereisiin taloihin. Merivesi on sinistä vain niissä kohdissa joissa kukintansa lopettanut sinilevä alkaa hajota. Sinilevä on sinnikäs laji, joka ei teollisuuden hulevesien sisältämistä myrkyllisistä kemikaaleista näytä lannistuvan. Itämeriohjelman edellinen kausi päättyi viime vuoden lopussa, mutta Naantali ei ole vieläkään uusinut sitoumustaan.

Hinku-hankkeeseen kannattaa ryhtyä aivan välittömästi sen jälkeen, kun hengitysilman laatu on saatu korjattua, ympäristötoimi ja varsinkin ympäristölupien valvonta resursoitua riittävästi ja teollisuuden päästöt uskallettu ottaa asialistoille.

Ympäristö on kokonaisuus. Jokainen voi vaikuttaa. Maailma pelastetaan aloittamalla työ kotinurkista.

1 kommentti . Avainsanat: ympäristöterveys, hengitysilma, hyperventilointi, ympäristönsuojelu, typpidioksidi, rikkidioksidi, hiukkaspäästöt, johdonmukaisuus

Ars longa

Tiistai 16.7.2019 - Kristiina Sunell

Musiikkijuhlat, kesäkauden avaava Naantalin Venemessut, presidentin kesäasunto Kultaranta, Kailon Muumit ja ainoa oikea Unikeko, sitä on Naantali. Kesäkaupunki on lisäksi paljon muutakin: täällä asuu ja vaikuttaa edelleen huomattavan paljon kuvataiteilijoita asukasmäärään suhteutettuna. 

Tänä vuonna 20- vuotisjuhlaansa viettävän Naantalin Taidemuseon Kannatusyhdistys ry:n sääntöihin on jo perustamisvaiheessa kirjattu "tarkoitus edesauttaa Naantalin taidemuseon perustamista ja tukea sen toimintaa tavoitteena edistää taiteen tuntemusta ja harrastusta sekä pitää vireillä yleistä mielenkiintoa taiteeseen." Tavoitetta voi luonnehtia visioksi. Ollaanko perillä vai vielä matkalla? Tekeillä olevaan juhlavuoden historiikkiin on runsaasti aineistoa. 

Omia seiniä yhdistyksellä ei ole. Jokakesäiset näyttelyt - tänä vuonna niitä on jo kolme erilaista - tuovat kuvataidetta esille, avoimina ja kaikille ilmaisina tapahtumina. Tavoite on jo omalla tavallaan saavutettu, yksittäistä rakennusta laajemmin ja näkyvämmin. Kuvataide on läsnä Naantalin aukolla sijaitsevalla Kaurakarilla jopa ympäri vuorokauden, jokaisena päivänä. Teoksiin voi tutustua Merimaskun Rantamakasiinin vierasvenesatamassakin. Rantamakasiinin lisäksi monet yhteistyötahot edesauttavat taiteen tuntemusta ja yleistä mielenkiintoa, tästä heille suuri kiitos. Yhteisöllisyydellä ja yhteistyöllä saadaan aikaan paljon.

Teoksiin liittyy tarinoita. Liittypä tähän galleriatilaankin tarina. Rantamakasiinin ullakkotilan väliseinät purettiin, näin tilaan saatiin luonnonvaloa ja merinäkymät esille. Pääosin näistä purkumateriaaleista tehdyt näyttelyseinät rakensimme yhdessä taiteilija, kuvanveistäjä Raimo Äijälän ja teollisen muotoilun professori Juhani Salovaaran kanssa. Taiteilijahan on tarvittaessa oivallinen lankkumaalari ja täsmällinen timpurikin. 

RANNIKKOSEUTU.FI
Kesti-Maarian Kesä 3- näyttely on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 12-16 aina 28.7.2019 asti.
Merimaskun Rantamakasiinin näyttely on avoinna päivittäin, Rantamakasiinin aukioloaikoina, 31.8.2019 asti.
Merimaskulaisen Harro Koskisen teoksia esittelevä taidenäyttely avautuu Naantalin Taidehuoneella 23.7.2019.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuvataide, yhteisöllisyys, Naantali, lankkumaalari, taidemaalari, elämänilo

Valot, varjot

Keskiviikko 13.2.2019 - Kristiina Sunell

190210_akvarelli_sektoriloisto_kesken.jpg

Ensin värit ja valo, sitten varjot ja perspektiivi.

Kaikkia niitä tarvitaan, muutoin maisema menee tukkoon. Näin opettaa taiteilija Tapani Kiippa akvarellimaalauskurssilla. Hyviä neuvoja, ehkä ne pätevät elämään yleensäkin. Valo tulee aina jostain, kunhan pysähtyy katsomaan. 

Kännykkä jäi kai kotiin, mutta väliäkö tuolla. Eipä sitä kurssilla 190210_akvarelli_maalipaletti_kuva.jpgmihinkään tarvita. Pitää keskittyä olemaan tässä ja nyt, rajaamaan pois se mikä vain valuu yli. Pelkästään mustalla ja harmaan sävyillä pystyy rajaamaan esille tärkeimmät: valot, värit ja niiden tasapainon.

Taiteilijaa yhden kurssin käyneestä tuskin tulee, mutta varmasti oppii uutta. Toisinaan kannattaa varata aikaa jollekin aivan muulle, sille mitä ei osaa mutta mihin uteliaisuus houkuttelee. Pilvien piirtäjäksi, taivaanrannan maalariksi. 

1 kommentti . Avainsanat: kuvaamataide, akvarelli, vastoinkäymiset, ilo, mielenrauha, tyyneys, elämänilo

Kaavoitusohjelmasta

Maanantai 21.1.2019 - Kristiina Sunell

Kaupunginhallituksen konsernijaoston kokoustaa 21.1 päättämään kaavoitusohjelmasta. Naantali on muuttumassa vauhdilla, ja osa uusista suunnitelmista muuttaa pikkukaupungin luonnetta melkoisesti.

Asukkaiden kannalta mielenkiintoisimpia lienevät Kailon saari ja Lammasluoto. Kailon uimaranta on nyt kaikkien ilmaisessa käytössä, samoin Lammasluodon pieni metsikkö ja ranta.

lammasluoto_rakennuskorkeus.jpgAdressi Lammasluodon säilyttämisen puolesta keräsi yli 1000 nimeä. Sitä ei huomioitu. Välimeren jyrkillä rannoilla talot rakennetaan rinteeseen, mutta harvassa paikassa pidetään järkevänä rakentaa vesirajaan korkeita kerrostalo- merimuureja, kuten Meri-Naantalissa nyt olisi aikomus tehdä. Suunnitelmissa on hiomisen varaa, sillä tulvakorkeusvara (3 metriä) aiheuttaa melko tylyn näköalan Rantaraittia kulkeville. Kauan saavat piirroksessa kuvatut puutkin kasvaa 5-kerroksisen talon harjakorkeuteen yltääkseen. 

Taimonrannan suunnitelmia en ole nähnyt. Nykyinen veneiden talvisäilytys ei ole parasta mahdollista käyttöä ranta-alueelle. Toivon mukaan Taimon rakennussuunnitelmat ovat maltillisia.

Kailo on Muumien kotisaari. Siellä on nykyään tilaa myös niille, jotka eivät osta huvipuiston pääsylippua. Huolto- ja tavarantoimitusautojen pääsyä Kailoon on helpotettu yli 800.000 euroa maksaneella siltaremontilla. Matkailun tuomat tulot kattanevat kaupunkilaisten tekemän satsauksen ja kävijöitä riittänee, kun vain jokakesäiset pysäköintiruuhkat eivät muodostu pullonkaulaksi.

Leirintäalueen tilalle, Humaliston uusien kerrostalojen viereen suunniteltu rakentaminen ei ole kaikkialla ihastusta herättänyt. Laivanromuttamon läheisyys tuo oman mausteensa maisemiin. 

On hyvä että Naantaliin rakennetaan uusia asuntoja. Olisi myös hienoa jos uusien - ja nykyistenkin - asukkaiden käyttöön jäisi keskusta-alueen lähellä sijaitsevia merellisiä ja jopa uimakelpoisia ulkoilualueita. Ne ovat varmasti vetovoimatekijä myös niille, jotka muuttavat entisen linja-autoaseman puiston tilalle rakennettaviin kerrostaloihin. 

Toivon kaupunginhallituksen konsernijaostoon nimettyjen luottamushenkilöiden tekevän asukkaiden kannalta viisaita päätöksiä. Sekä Kailon, että Lammasluodon nopea poistaminen yleisestä virkistyskäytöstä olisi perin ikävä päätös.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaupunkisuunnittelu, Lammasluoto, Kailo, ulkoilualueet, puistot, teollisuus, virkistyskäyttö, rantarakentaminen

31.12.2018 klo 18:00 - 1.1.2019 klo 02:00

Lauantai 29.12.2018 klo 17:17 - Kristiina Sunell

Jos "leipäjonojen maassa" pidetään yleisesti hyvänä ideana käyttää noin 20-25 miljoonaa euroa ilotulitusraketteihin, jotka on valmistettu Kiinassa ympäristöstä ja lapsityövoiman hyvinvoinnista piittaamatta, niin olkoon näin. 

Iloisista paukuista leviää ilmaan tuhti määrä raskasmetalleja, mutta ollaan puhumatta ilmansaasteista edes yhtenä päivänä vuodessa. Pientähän se on teollisuuden päästöihin nähden, joten asetetaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

Silmäpolilla on taas tulossa kiireinen ilta. Tuskinpa se johtuu sinänsä ilotulitusraketeista vaan esim. vanhempien piittaamattomuudesta tai yleisestä tyhmyydestä, johon ei mikään valistus ole aikaisemminkaan auttanut, eikä auta. Kirjassa "Darwinin palkinto" on käsitelty aihetta laajemmin.

Innokkaimmat paukkujen kannattajat mieltävät lemmikit isompana haittana kuin ilotulitteiden aiheuttaman roskan ja metelin. Varmaankin vahtikoira voidaan korvata riittävällä määrällä ruutia, mutta paukkuraketti ei toimi yksinäisen seurana, saati apukoirana. Huvinsa kullakin. Ilotulitusraketteja voi olla paukuttamatta ja lemmikin voi jättää hankkimatta, sehän on jokaisen oma valinta. 

Vähimmäisvaatimus kuitenkin: jokaisen yli 10-vuotiaan pitää osata numerot. Aikuiset auttakoon sitä pienempiä katsomaan kellosta ja kalenterista milloin raketteja saa paukutella. Jos kellonajat eivät vielä ole aivan hallussa eikä jostain syystä kykene hahmottamaan päivämäärääkään - eivätkä kaveritkaan osaa auttaa - niin on parasta pysyä kaukana pyroteknisistä härpäkkeistä. Näin, jotta yksien ilosta ei seuraisi monien muiden surua.

Vähemmän itsekästä ja enemmän toisilta välittävää tulevaa vuotta aivan kaikille!

ilotulitus_ajat.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kiina, ympäristö, ilotulitusraketit, käytöstavat, lukutaito, ilonpilaaja, lemmikit, suhteellisuus

Pari viikkoa merilehmäpaimenessa

Torstai 19.7.2018 - Kristiina Sunell

180719_kaurakari_odottaa2.jpg"Working hard for something we don't care about is called stress; working hard for something we love is called passion" Simon Sinek

Runsaan kuukauden päästä tämä näkymä tulee olemaan erilainen. Kaurakarin lehmä saa takaisin korvansa, ilmeensä, utareensa ja häntänsä. Halkeamat korjataan, pintasementtikerros uusitaan. Karille talven aikana spontaanisti ilmestynyt telkänpönttö-viittamerkki- yhdistelmä saa poistua. Korjausten jälkeen teos huputetaan, jotta se kuivuisi riittävän hitaasti kestääkseen ainakin seuraavat kymmenen vuotta. Kääritty teos avataan 23.8.2018 Naantalin täyttäessä 575 vuotta. Naantalin Taidemuseon Kannatusyhdistyksen projektista lisää tästä linkistä, päiväkohtainen loki puolestaan tätä linkkiä klikkaamalla.

Päivitys 23.8.2018: Entisöity elämänilon merimerkki on valmis

2018-08-23_19.09.28.jpg

2 kommenttia . Avainsanat: Kaurakari, elämänilo, meri, taide, restaurointi, ympäristötaide

Kaurakarille

Torstai 22.2.2018 - Kristiina Sunell

slice_kaurakari.jpg

 

"Jarkko Peltosen taide on yhtä aikaa voimaa ja herkkyyttä, valoa ja vahvaa viivaa.  Kontrastit muodostavat moniulotteisen maailman, jonka tulkinnan taiteilija antaa vapaasti katsojalle. Maalauksissa tanssivat, soittavat, autolla ajavat tai hiljaa unelmoivat hahmot antavat katsojalle mahdollisuuden samaistua tarinaan, jossa elämä itse on pääosassa" (Esipuheesta kirjassa Jarkko Peltonen, Värisirkus, 2007)

Rakkaudesta Naantaliin, mereen ja taiteeseen

Naantalin aukolla, Kailon Muumimaailman ja Väskin seikkailusaaren välissä Kaurakarilla laiduntaa Jarkko Peltosen tekemä betonilehmä. Teos sai alkunsa autotallin pohjaa varten vahingossa tuodusta liiallisesta määrästä betonia. Mietittyään mitä ylimääräisellä betonilla tehdä, Jarkko muotoili siitä lopulta lempeän lehmän. Kerrotaan Jarkon innostuksen kuvanveistoon saaneen alkunsa tästä projektista.

Naantalin maisemissa ei ole paikallisen taiteilijan teoksella juhlistettua liikenneympyrää kuin tämä yksi, keskipisteenä Maskuun, Luonnonmaan saaressa sijaitsevaan presidentin kesäasuntoon, Kailon saaren uimarantaan ja edelleen Naantalin vanhankaupungin rantaan ja vierasvenesatamaan johtavalla reitillä. Vuosien varrella lehmä on osunut merimatkani varrelle lukemattomia kertoja, milloin toivottaen pitkän purjehdusmatkan jälkeen tervetulleeksi takaisin kotisatamaan, milloin taas jäänyt taakse lähtiessämme meripelastuspäivystykselle. 

IMG_5958.jpgKaurakarin betonilehmä on viettänyt Jarkko ja Soile Peltosen tilaan kuuluvalla luodolla pian kolmekymmentä vuotta. Myrskyjen ja talvien rapauttamana teos on entisöinnin tarpeessa. Naantalin kaupungin täyttäessä 575 vuotta Naantalin Taidemuseon Kannatusyhdistys aikoo kunnostaa monia veneilijöitä, matkailijoita ja talvisella jäällä kulkevia ilahduttavan lehmän alkuperäiseen asuunsa. Samalla kunnioitetaan kymmenen vuotta sitten menehtyneen Jarkko Peltosen muistoa myös Naantalin Taidehuoneella järjestettävällä kuvataidenäyttelyllä.

On melkoinen kunnia olla toteuttamassa projektia yhdessä taiteen ammattilaisten - professori Juhani Salovaaran, kuvanveistäjä Raimo Äijälän, kuvataiteilija Anne-Mari Kerkolan - kuin myös muiden motivoituneiden ja lahjakkaiden Naantalin Taidemuseon Kannatusyhdistyksen hallituksen jäsenten ja asiantuntijoiden kanssa. Tässä yhdessä tekemisessä elämänilo on pääosassa.

 

2 kommenttia . Avainsanat: elämänilo, kuvanveisto, tilataide, Naantalin aukko, meriliikenneympyrä, taide, meri, Naantali