Mielipideilmastosta puuttuu happi

Torstai 26.9.2019 klo 17:20 - Kristiina Sunell

Mitä ilmastolakkolaisen pitää tehdä tai olla tekemättä? Kaveri esitti hyvän kysymyksen. Ehkä lakkopäivänä voisi pidättää hengitystään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Lasse Lehtisen puheenvuoro kannattaa lukea.

Ilmastonmuutos on tärkeä keskustelunaihe. Yliannostus jokapäiväistä epistolaa tiedotusvälineissä, vahvat tunteenpurkaukset ja ylilyönnit alkavat kuitenkin ahdistaa. Mielipideilmastosta puuttuu happi.

190926_meri_selin.jpgOnko ilmastonmuutosväittely vienyt kaiken tilan muilta ympäristöön liittyviltä kysymyksiltä ja toimenpiteiltä? Pitäisikö tarkastella myös hengitysilman laatua ja merten tilaa?

Kotikaupungissani hengitysilmaongelmia aiheuttavat teollisuuden valtavat rikki- ja typpidioksidipäästöt, lisäksi asutuksen lähellä, avoimesti ulkona toimivat hake- ja kivimurskaamot päästöineen. Keskustassa kiinnitetään huomiota talojen mahdollisesti lyijypitoisten maalien pois raapimiseen, ja huputetaan kyllä - mutta suojaamatta puretaan vanhoja rakennuksia, joiden asbesti- ja betonipöly kulkeutuu viereisiin taloihin. Merivesi on sinistä vain niissä kohdissa joissa kukintansa lopettanut sinilevä alkaa hajota. Sinilevä on sinnikäs laji, joka ei teollisuuden hulevesien sisältämistä myrkyllisistä kemikaaleista näytä lannistuvan. Itämeriohjelman edellinen kausi päättyi viime vuoden lopussa, mutta Naantali ei ole vieläkään uusinut sitoumustaan.

Hinku-hankkeeseen kannattaa ryhtyä aivan välittömästi sen jälkeen, kun hengitysilman laatu on saatu korjattua, ympäristötoimi ja varsinkin ympäristölupien valvonta resursoitua riittävästi ja teollisuuden päästöt uskallettu ottaa asialistoille.

Ympäristö on kokonaisuus. Jokainen voi vaikuttaa. Maailma pelastetaan aloittamalla työ kotinurkista.

1 kommentti . Avainsanat: ympäristöterveys, hengitysilma, hyperventilointi, ympäristönsuojelu, typpidioksidi, rikkidioksidi, hiukkaspäästöt, johdonmukaisuus

Ympäristölupien valvonnasta ja lautakunnasta

Torstai 5.9.2019 klo 21:35 - Kristiina Sunell

Turun Sanomat uutisoi 27.8.2019 "Oikeuskansleri selvittää Naantalin lupavalvontaa". Myös Rannikkoseutu julkaisi pääosin samansisältöisen uutisen. Oikeuskansleriin yhteyttä ottanut Kaanaa-Viluluoto-Luolalan asukas- ja yritysyhdistys ry kirjoittaa nyt taustoista tämän päivän Turun Sanomissa.

Ympäristölupaehtoja saa rikkoa jatkuvasti? - otsikoidussa kirjoituksessa viitataan Naantalin ympäristö- ja rakennuslautakunnan pöytäkirjaan 12.12.2018. Valvonta-asioita on käsitelty ja niistä päätetty pöytäkirjan kohdissa 95 ja 96. Pöytäkirjat ovat julkisia asiakirjoja.

Sain useamman puhelun ja viestin koskien tämänpäiväistä Turun Sanomien kirjoitusta. Väärinkäsitysten oikaisemiseksi:

  • Pöytäkirjan osalta ei voi kommentoida muutoin kuin vahvistamalla kokouskäytäntö. Yksittäinen lautakunnan jäsen voi tehdä muutos- tai lisäysehdotuksen ns. pohjaesitykseen, eli esityslistalla olevaan ehdotukseen päätöksestä. Mikäli tehtyä esitystä kannatetaan, siitä äänestetään. Äänestys on tarpeeton mikäli kaikki muut lautakunnan jäsenet suoraan kannattavat muutosesitystä. Jos muutos- tai lisäysehdotusta ei kannateta, pöytäkirjaan merkitään "esitys raukesi kannattamattomana".  Päätökset kirjataan pöytäkirjoihin, jotka pöytäkirjantarkastajat (2 kpl) sekä lautakunnan puheenjohtaja allekirjoituksillaan vahvistavat. Heidän tehtävänsä on varmistaa kirjausten vastaavan kokouksen kulkua. Näin toimitaan kaikissa lautakunnissa.
  • Jäsenyyteni ympäristö- ja rakennuslautakunnassa päättyi 31.5.2019. Sain kuulla kesken valtuustokauden tehdystä luottamuspaikkamuutoksesta vasta valtuuston 29.04.2019 kokouksen jälkeen, kun asia oli jo lopullisesti päätetty. Itse en ollut eroa pyytänyt, joten päätös oli yllättävä. Lautakuntapaikka oli vuonna 2017 päätetty koko valtuustokauden ajalle. Arvelua siitä, että k.o lautakunta olisi "rankka paikka" en kiistä: maakaareen, ympäristölainsäädäntöön, ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn, muiden kuntien vastaaviin päätöksiin ja ennakkotapauksiin ym perehtyminen oli toki aikaa vievää, mutta mieluista. Painostusta tai vaikuttamispyrkimyksiä ei ilmennyt eikä toimintaani lautakunnassa kritisoitu kertaakaan. Ympäristöohjelman laatimiseen osallistumisen koin myös motivoivana ja tärkeänä. Tosiasia kuitenkin on, että kuntavaalien tulos vaikuttaa vain valtuustopaikkoihin. Tällä perusteella olen edelleen Kokoomuksen varavaltuutettu. Muut luottamuspaikat - kaupunginhallitus, sen konsernijaosto, kaikki lautakunnat, ym - päätetään melko vapaasti puolueiden sisällä. Kuntavaaleissa saatu äänimäärä ei vaikuta valintaan. Puolueen paikallisjohto valitsee sopivat henkilöt sopiviin paikkoihin ja tekee muutoksia sopivana pitämällään tavalla. Lienee makuasia mitä pitää sopivana ja mitä sopimattomana menettelynä.

Ympäristövirastolla on Naantalissa vain kaksi viranhaltijaa. Valvottavaa kuitenkin riittää, sillä Muumilaakso-mielikuvasta huolimatta Naantali on myös merkittävä teollisuuskaupunki.  Nykyään ympäristölupien myöntäminen on suureksi osaksi AVI:n (Aluehallintovirasto) ja ELY:n (Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus) päätäntävallassa. Paikallisesti voidaan antaa enimmäkseen vain lausuntoja. Näin ehkä halutaan välttää pienten paikkakuntien sidonnaisuuksia ja intressiristiriitoja. Osittain siinä lienee onnistuttu, mutta lopulta - mikäli valvonta epäonnistuu - haittojen kärsijinä ovat asukkaat. Eli äänestäjät.  Näin ympäristö- ja rakennuslautakunnan vastuu korostuu entisestään. Perehtyminen lainsäädäntöön ym on tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on pitää kuntalaisten puolia. Luottamushenkilöt ovat, nimensä mukaisesti, asukkaiden edustajia riippumatta puoluekannasta tai mahdollisista kriteereistä joiden perusteella heidät on vastuutehtäväänsä valittu. 

Naantalin ympäristö- ja rakennuslautakunnan kokoonpano sekä viranhaltijoiden yhteystiedot löytyvät tästä linkistä

3 kommenttia . Avainsanat: ympäristöluvat, valvonta, hyvä hallintotapa, lautakunnat, asukasvaikuttaminen, oikeuskansleri

Ilmasto ahdistaa

Torstai 22.8.2019 - Kristiina Sunell

Miten monta kertaa päivässä kuulet tai luet sanan ilmastonmuutos? Yksittäisenä ympäristön tilaan liittyvänä asiana se on saanut merkittävästi painoarvoa. Hiilidioksidi ja hiilijalanjälki tulevat seuraavina, ympäristö vasta kaukana niiden perässä.

Nuorisoa ahdistaa ja aivan syystä. Kesän lastennäytelmässä noin 10-vuotias huudahti heti lavalle astuttuaan "Te aikuiset olette pilanneet meidän maapallon ilman!!" Onneksi hänellä oli varmuudella huomiota saaneen avausrepliikkinsä jälkeen myös kertoa ratkaisuehdotus: jospa kukaan ei enää heittäisi roskia kadulle tai luontoon. Olen täysin samaa mieltä. Aplodien paikka. Jäi mietityttämään: lapsi käsitti ilmastonmuutoksen pääotsikkona ympäristösuojelulle yleensä ja roskaamisen vähentämiselle erityisesti. Ehkä mukana oli luovaa tulkintaakin, kuten taiteessa aina.

Taitelijan ilmaisuvapauksia ilmenee muuallakin. Markkinoinnin ja mielipidevaikuttamisen, myös vaalilupausten keskeisenä elementtinä on harvoin johdonmukaisuus. Toisinaan myös faktojen käsittelyssä sovelletaan valikointia ja luovuutta. Hämmästyttää, kummastuttaa, muitakin kuin pientä kulkijaa. 

Ympäristöohjelmissa tavoitellaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, joka on hyvä asia. Vielä parempi olisi jos pyrittäisiin myös hengityskelpoiseen, myrkyttömään ilmaan.

Lähialueelta poimittua:

  • Etelä-Suomen Aluehallintovirasto (AVI) päätti vuonna 2018, että Neste Oyj:n Naantalin jalostamon rikkidioksidipäästöt saavat olla 1400 tonnia ja typenoksidipäästöt 300 tonnia vuodessa. Huoltojen, häiriöiden ym yhteydessä sattuvia päästöjä ei näihin lasketa. Luonnonsuojeluliitto vei asian Vaasan hallinto-oikeuteen. Oikeuden mukaan Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ollut päätöksissään "hieman höveli" rajoja määritellessään. Neste Oyj:lla on nyt viitisen vuotta aikaa ottaa käyttöön ajanmukaiset suodatuslaitteet, johon investointiin se ei ollut  vielä varautunut.  Hengitysilman laatua voi Naantalin eri osissa luonnehtia vaihtelevaksi etenkin matalapaineen vallitessa ja sateella. Rikkidioksidista muodostuu rikkitrioksidia (SO3) joka reagoi kiivaasti veden kanssa muodostaen rikkihappoa. Ei ihme että vanhemman väen hengitystä ahdistaa. Nettisivustonsa Vastuullisuus-osiossa Neste keskittyy...ilmastonmuutokseen ja hiilijalanjälkeen. Rikitöntä polttoainetta, kyllä. Vähärikkisempää ilmaa tuotantopaikkakunnalle - ehkä tulevaisuudessa? 

Jos tämä blogi olisi iltapäivälehden artikkeli, viimeistään kolmannessa kommentissa minut leimattaisiin teollisuusvastaiseksi. Neljännessä kommentissa huomauttaisin kannattavani teollisuutta, joka investoi uuteen teknologiaan- ja näin hyödyntää paikallistenkin korkeakoulujen tutkimustoimintaa sekä työllistää cleantech- alan väkeä. Tuotteistetuista puhtaan teknologian ratkaisuista olisi vientituotteiksi vaikkapa Kiinaan ja Intiaan. 

190822_emmi.jpgTuttavan lapsi innostui Greta Thunbergin Atlannin ylityksestä kilpapurjeveneellä. Hänkin haluaisi. Valitettavasti Busterillamme ei Atlanttia ylitetä, eikä Nauvoon asti reissaamisella olisi kovinkaan suurta mainosarvoa. "Mutta me voitaisiin siivota roskia rannoilta siinä matkalla?" Aikansa tuumittuaan tyttö ehdotti valtameren ylitystä rahtilaivalla. "Ne vie niitä rahteja joka tapauksessa niin mennään sitä samaa hiilijalanjälkeä pitkin sinne ja takaisin".

Hyvähän näitä ympäristö- ja ilmastoasioita on pohtia, jopa tehdä niille jotain. Mielipide tai mielikuva, ahdistava sen koommin kuin kaunistelevakaan, ei saa olla toimenpidettä tärkeämpi. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, ympäristönsuojelu, mielipidevaikuttaminen, vastuullisuus, markkinointi, mainonta, puheet, toimenpiteet, mielipiteet, cleantech, happosade

Ympäristöohjelma valmistumassa

Perjantai 7.6.2019 - Kristiina Sunell

Ympäristöohjelman luonnos esitellään ympäristö- ja rakennuslautakunnalle 12.6.2019. Vision 2030 mukaan Naantali on tunnettu ympäristövastuullisuudestaan. Haastava tavoite, johon tulee ehdottomasti pyrkiä, ja jonka saavuttaminen pitää varmistaa riittävällä resursoinnilla ja aidosti konkreettisilla toimenpiteillä.

Asukkaat saivat osallistua ympäristöohjelman laatimiseen sekä järjestetyssä avoimessa työpajassa, että vastaamalla kyselyyn.

Kysymykseen "Oletko huolissasi Naantalin luonnonympäristö tilasta ja sen tulevaisuudesta" vastasi yli 430 kuntatalaista - ennätysmäärä, sillä kyselyihin ei useinkaan satoja vastauksia saada. Vastaajista 71,7 % oli huolissaan. Näistä "jonkin verran" yli kolmannes vastaajista, paljon joka viides, ja erittäin paljon huolissaan oli 14,1 % Tämä kertoo ohjelman, mutta varsinkin toimenpiteiden tärkeydestä.

Huolesta ja pyrkimyksestä parempaan kertoo myös Naantalin kaupunkistrategia 2022: Naantalin kaupunkistrategia 2022:ssa ”Kasvavan ja vetovoimaisen Naantalin” kärkihankkeen alle on nostettu yhdeksi kärkitoimenpiteeksi ”rantojen virkistysarvojen ja lähivesien laadun parantaminen sekä Itämerihaasteen toimenpideohjelman ja Naantalin ilmastotavoitteet sisältävä ympäristöohjelma”.

Nykytilan kuvaus kertoo: "Saaristomeri voi nykyisin huonosti. Rehevöityminen on johtanut näkösyvyyden huomattavaan heikkenemiseen, millä taas on suoria vaikutuksia muun muassa vesikasvillisuuteen ja kalastoon. Sinileväkukinnot ovat nykyisin jokavuotisia ja paikoittain voimakkaitakin. Naantalin merialueet ovat ekologiselta tilaltaan tyydyttävässä tai huonossa tilassa. Naantalin sataman edustan merialue on tributyylitinan osalta Suomen saastunein."

150806_rantamakasiinin_laiturilta.jpgPainotukseen nähden vesistöjen tila korostuu ympäristöohjelman luonnoksessa varsin vaatimattomasti. "Kaupunki voi osaltaan vaikuttaa paikallisesti mm. siihen, että maankäyttö ei lisää vesistöjen ravinnekuormitusta entisestään, että asumisen ympäristövaikutukset minimoidaan esimerkiksi jätevesien asianmukaisella käsittelyllä, ja että asukkaat ja turistit toimivat alueella luontoa kunnioittaen eivätkä roskaa vesistöjä." Tämä on hyvä alku. Luonnosversiossa teollisuus on vielä jäänyt pois - teollisuuden hulevedet lisäävät meren myrkyllisten aineiden kuormitusta, joista tributyylitinan lisäksi kadmiumin ja arseenin pitoisuudet ovat merkittäviä. Toimenpiteenä esitetty merialueen tilan vuosittainen tarkkailu ja niistä saatavat seurantatulokset ovat olleet saatavilla jo vuosia. Tarkkailu ilman toimenpiteitä on kovin vaillinainen toimenpide.  Viime aikoina paljon merta kuormittava teollisuus on jopa oikeusteitse vaatinut mittausvälien harventamista ja mittauspisteiden vähentämistä. 

Ilmasto painottuu ohjelmassa merkittävästi. Mitä pieni Naantali voi tehdä? Hankkia kaupungille sähköautoja, huolehtia sähköautojen latauspisteistä, järjestää yhden kasvisruokapäivän viikossa. Luottamushenkilöseminaarissa ehdotin biopolttoaineita kaupungin autojen käyttövoimaksi - vanhemmatkin autot voidaan konvertoida edullisin kustannuksin ja ympäristöä säästäen, sillä sähkö ei tule "töpselistä". Sähköautojen akkujen valmistaminen ja elinkaarikustannukset ympäristölle ovat melkoiset.

Ohjelma sisältää myös hyviä uutisia. Monipolttolaitos käyttää vähemmän kivihiiltä. Hiilidioksidipäästöt siis vähenevät. Huonot uutiset: laitos alkaa käyttää polttoaineena mm. asfalteenia, jonka päästöjen vaikutuksista ei tiedetä. Toinen hyvä uutinen: Tuhkamäen uudelleen avatusta polttojätteen kaatopaikasta ei valu Luolalanjärveen sulfiittia, molybdeenia, arseenia eikä muutakaan haitallista. Huonot uutiset: ne valuvat mereen. Osaoptimointi ei tuo aidosti tavoitteen mukaista tulosta.

Valtuusto päättää syksyllä ympäristöohjelman lopullisesta muodosta ja painotuksista. Yli 430 vastaajaa, 71,7 % huoli ympäristön tilasta ja pyrkimys tilanteeseen, jossa Naantali on tunnettu ympäristövastuullisuudestaan, ansaitsee päättäjien ajankäytön ja keskittymisen niin ympäristöohjelman, kuin tulevan budjettikäsittelynkin yhteydessä. Hengitämme kaikki samaa ilmaa, lapsemme uivat samoissa vesissä, olipa poliittinen kanta mikä hyvänsä.

Ympäristöohjelman luonnoksen voi lukea tästä linkistä: https://www.dropbox.com/sh/44iyfpupkv1i68q/AADaGstST_uzavcMvTkBvZeZa?dl=0

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ympäristö, Itämeri, toimenpiteet, aikataulut, mittarit, resurssit, realismi, johdonmukaisuus, vaikuttavuus

Sininen tupa ja teollisuusmaa

Sunnuntai 27.1.2019 - Kristiina Sunell

Ympäristö- ja rakennuslautakunnan asiat ovat poikkeuksellisen laajoja. Päätösten vaikutukset ulottuvat usein pitkälle tulevaisuuteen. 

Keskiviikon 30.1.2019 esityslista on mielenkiintoinen. 

Poliisi paikalle?

Velkuan Teersalossa on sininen ravintola-ja myymälärakennus. Se on ongelma, sillä rakennuksen kuuluisi rakennusviraston näkemyksen mukaan olla punainen. Muutosta takaisin alkuperäiseen väriin ei ole toteutettu annetussa ripeässä aikataulussa.

Seurauksena ehdotetaan uhkasakon lisäksi ilmoittamista poliisiviranomaiselle esitutkintaa varten. 

Onkohan tämä tarpeellista tai kohtuullista?

Hyvää huonompaa

Käsittelimme edellisessä, 12.12.2018 kokouksessa ympäristöviraston selvitystä asuinalueen vieressä sijaitsevan louhinta- ja murskaustoiminnan aiheuttamista ongelmista. Lupaehtojen vastaisesta toiminnasta oli kertynyt runsaasti valituksia.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta merkitsi tiedoksi tilannekatsauksen ympäristölupien valvonnasta ja totesi, että valvontatoimet ovat olleet riittävät. Lautakunta totesi lisäksi, että 'EKP Oy ei ole noudattanut ympäristöluvan määräyksiä riittävän täsmällisesti, mutta on kuitenkin viranomaisten yhteydenottojen perusteella vastannut selvityspyyntöihin, teettänyt melumittauksia sekä korjannut tarvittaessa toimintaansa.' Asian käsittelyn aikana Kristiina Sunell esitti seuraavaa: "Päätökseen lisätään, että lupaehtojen toistuva rikkominen johtaa hallintopakkomenettelyyn tai muihin toimenpiteisiin". Esitykseni raukesi kannattamattomana. Lautakunnan mielestä lupaehtojen jatkuva rikkominen ei siis johtaisi edes mainintaan mahdollisista seurauksista. 

Särähtääkö sininen tupa Teersalon rannassa silmään pahemmin kuin murskepöly Viluluodon kodeissa? 

Keskiviikkona palattaneen 31.12.2018 mennessä toimitettuun suunnitelmaan murskaustoiminnan sisätiloihin siirtämiseksi. Käsiteltäväksi tulevat myös Turun Korjaustelakkaa koskevat lausunnot, mieluiten molemmat: joulukuun kokouksessa pöydälle jätetty sekä keskiviikon listalle tuotu toinen lausunto. Edellinen näytti jostain syystä unohtuneen esityslistalta. Ehtiihän tuon vielä pöydältä listalle poimia, joskin vaihtelevasti näyttää kiirettä pitävän. Romutettavien alusten purkusuunnitelma, joka tulee esittää neljä viikkoa ennen purkutöiden aloitusta, on vielä puutteellinen ja edellyttää täydentämistä monilta osin. 

Päivitys 31.1.2019: Suunitelma murskaustoiminnan siirtämisestä sisätiloihin edellyttää vielä toiminnanharjoittajan lisäselvityksiä, joten sen lautakuntakäsittely on vasta maaliskuussa. Romutettavien alusten purkusuunnitelmien puutteista jätettiin lausunto, mutta Turun Korjaustelakka olikin purkanut alukset jo ennen lautakunnan kokousta. Harmillista, sillä suunnitelmat olisivat olleet valituskelpoisia vielä kolmisen viikkoa. Selvityksestä selvinnee, miksi näin kävi ja mitä siitä seuraa. 

1 kommentti . Avainsanat: ympäristöluvat, rakennusluvat, valvonta, sanktiot, suhteellisuus, kohtuullisuus, hyvä hallintotapa, luottamus, luottamushenkilöt, lautakunnat

31.12.2018 klo 18:00 - 1.1.2019 klo 02:00

Lauantai 29.12.2018 klo 17:17 - Kristiina Sunell

Jos "leipäjonojen maassa" pidetään yleisesti hyvänä ideana käyttää noin 20-25 miljoonaa euroa ilotulitusraketteihin, jotka on valmistettu Kiinassa ympäristöstä ja lapsityövoiman hyvinvoinnista piittaamatta, niin olkoon näin. 

Iloisista paukuista leviää ilmaan tuhti määrä raskasmetalleja, mutta ollaan puhumatta ilmansaasteista edes yhtenä päivänä vuodessa. Pientähän se on teollisuuden päästöihin nähden, joten asetetaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

Silmäpolilla on taas tulossa kiireinen ilta. Tuskinpa se johtuu sinänsä ilotulitusraketeista vaan esim. vanhempien piittaamattomuudesta tai yleisestä tyhmyydestä, johon ei mikään valistus ole aikaisemminkaan auttanut, eikä auta. Kirjassa "Darwinin palkinto" on käsitelty aihetta laajemmin.

Innokkaimmat paukkujen kannattajat mieltävät lemmikit isompana haittana kuin ilotulitteiden aiheuttaman roskan ja metelin. Varmaankin vahtikoira voidaan korvata riittävällä määrällä ruutia, mutta paukkuraketti ei toimi yksinäisen seurana, saati apukoirana. Huvinsa kullakin. Ilotulitusraketteja voi olla paukuttamatta ja lemmikin voi jättää hankkimatta, sehän on jokaisen oma valinta. 

Vähimmäisvaatimus kuitenkin: jokaisen yli 10-vuotiaan pitää osata numerot. Aikuiset auttakoon sitä pienempiä katsomaan kellosta ja kalenterista milloin raketteja saa paukutella. Jos kellonajat eivät vielä ole aivan hallussa eikä jostain syystä kykene hahmottamaan päivämäärääkään - eivätkä kaveritkaan osaa auttaa - niin on parasta pysyä kaukana pyroteknisistä härpäkkeistä. Näin, jotta yksien ilosta ei seuraisi monien muiden surua.

Vähemmän itsekästä ja enemmän toisilta välittävää tulevaa vuotta aivan kaikille!

ilotulitus_ajat.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kiina, ympäristö, ilotulitusraketit, käytöstavat, lukutaito, ilonpilaaja, lemmikit, suhteellisuus

Mitä aiheuttaja maksaa?

Sunnuntai 16.12.2018 - Kristiina Sunell

 

Yhteismaan ongelma on tilanne, jossa vapaasti kaikkien saatavilla olevan resurssin ("yhteismaan") yhteiskäyttö johtaa sen ylikulutukseen. Kuluttaessaan vapaata resurssia kuluttaja saa sen hyödyn itselleen. Tämän resurssin kulumisen haitat jakautuvat kuitenkin kaikkien resurssin käyttäjien kesken. Teorian mukaan yksittäiset toimijat tavoittelevat omaa etuaan vastoin yhteistä hyvää, ja siten kuluttavat resurssin loppuun tai pilaavat sen kulutuksellaan.

"Yhteismaan" voi käsittää olevan mitä vain yhteistä hyvää - hengitysilmaa, merivettä tai melutonta asuinympäristöä. "Kuluttaja" tarkoittaa muutakin kuin yksityishenkilöitä tai - talouksia.

Lupa sisältää sekä oikeuden, että vastuun

Sanotaan ympäristöluvan olevan lupa pilata ympäristöä. Olen väittämästä osittain samaa mieltä: lupadokumenttien ensimmäiset sivut kuvaavat hakijan pyrkimykset ja perustelut hyödyntää ympäristöä saadakseen liikevoittoja. Jos kiireeltään ehti lukea monikymmensivuisia dokumentteja korkeintaan vain puoliväliin, saattaa toinen puoli totuudesta jäädä huomaamatta: lupaan liittyy myös ehtoja ja rajoituksia. 

"Fiksu hakija ymmärtäisi itse pyytää ympäristövaikutusten arviointia" 

jarvi_ranta_ilta_lapsi.jpgNäin tuumi lausuntoja antava viranhaltija. Fiksun mainetta on vaikea muuttaa rahaksi. YVA-menettely saattaisi maksaa ja voisi myös asettaa rajoituksia ympäristönpilaamisluvalle. Hyödyt olisivat kuitenkin merkittävät: näin vähennetään hallinnon ja muutoksenhakuportaiden työtä ja ympäristön kuormitusta, kuten Etelä-Suomen Aluehallintoviraston tiedote kertoo. Valistustyö saattaisikin vähentää valitustyön määrää. 

Myrkyllisiä aineita sisältävät hulevedet lasketaan suoraan mereen - miksipä ei, sillä niiden suodattaminen ja puhdistaminen aiheuttaisi kustannuksia. Murskauspölyn leviämistä vähentävä suojarakennus on päästöjen aiheuttajalle vaihtoehtoinen, vaikka lähistön muille yrityksille ja asukkaille suojaus olisi välttämätön. 

Aiheuttaja maksaa- käännetäänkö se ruotsiksi "kostar" vai "betalar"?

Näin teoriassa - entä käytännössä?

Käytännössä ympäristölupa kuitenkin vaikuttaa olevan nimenomaan lupa pilata ympäristöä, sen enemmittä korulauseitta. Useat kymmenet aiheelliset huomautukset ja toteamukset luparikkomuksista ovat vain...no, voihan niitä kokouskahvia hörppiessään ehkä kuunnella. Näin, mikäli on uskomista ympäristö- ja rakennuslautakunnan 12.12.2018 pidetyn kokouksen pöytäkirjaan: "Asian käsittelyn aikana Kristiina Sunell esitti seuraavaa: Päätökseen lisätään, että lupaehtojen toistuva rikkominen johtaa hallintopakkomenettelyyn tai muihin toimenpiteisiin. Ehdotus raukesi kannattamattomana." 

Ei johda. Näinkö se meni? 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmasto, Itämeri, ympäristö, päästöt, eettisyys, asumisterveys

Laivanromutus: kolme sanakuvaa

Maanantai 8.10.2018 klo 17:13

181008_telakan_ymparistoluvasta_ote.tiff


181008_ote_ymparistoluvasta.tiff


Yllä otteita Turun Korjaustelakan 30.8.2018 myönnetystä ympäristöluvasta. Lupa liitteineen löytyy kokonaisuudessaan julkisesta AVI:n lupa-palvelusta www.avi.fi/lupa-tietopalvelu hakusanalla "Turun Korjaustelakka". Lupahakemuksen on kirjoittanut Turun Korjaustelakka.

Alla ote aluspurkuliiketoimintaa harjoittavan Meriaura Oy:n Jussi Mälkiän kirjoituksesta Rannikkoseudussa 5.10.2018. Runsaan kuukauden aikana on unohtunut mitä Turun Korjaustelakan nimissä haettuun ja saatuun lupaan on kirjoitettu, samoin se mitä Meriauran edustaja on 20.10.2017 lausunut. 

181005_jussi_malkia_rannikkoseutu.jpg

"Jatkossa toiveissa on saada romutettavaksi 150–200-metrisiä rahtialuksia, liiketoiminnan kehityspäällikkö Jukkapekka Sutela Meriaurasta sanoo." Etelä-Saimaa 20.10.2017

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: totuuden jälkeinen aika, tosiasiat, ympäristölupa, piittaamattomuus, ympäristömyrkyt, Itämeri

Vastine TS 28.9.2018 julkaistuun artikkeliin

Maanantai 1.10.2018 - Kristiina Sunell

180928_turunsanomat_huhumylly.jpgTimo Anttila kirjoittaa Turun Sanomien 28.9.2018 jutussaan ”Korjaustelakka uusii uivan telakkansa” yhteydessä ”Naantalissa on lietsottu keskustelua siitä, kuinka laivojen purkaminen tuo saastetta ja meteliä kaupunkiin. Yksi osa huhumyllyä on ollut, että purettavia laivoja hiekkapuhalletaan puhtaaksi”.

Kirjoitin juttuun vastineen:

Naantalissa päätösten valmistelu on avointa ja merkittävistä hankkeista käydään keskustelua. Pahoittelen mikäli luottamushenkilöiden käymä julkinen vuoropuhelu koetaan lietsomiseksi ja huhumyllyksi. Asukkailla ei ole muutoksenhakuoikeutta Turun Korjaustelakalle myönnettyyn lupaan telakan toiminnan olennaisesta muuttamisesta, joten luottamushenkilöille tulee runsaasti yhteydenottoja asian tiimoilta. Asukkaiden huoli jopa 250 metriä pitkien tankkereiden purkamisen ympäristövaikutuksista lienee ymmärrettävää.

Luottamushenkilöillä on vastuu perehtyä asioiden taustoihin ja niitä koskeviin dokumentteihin sekä hankkia lisätietoa viranhaltijoilta ja muilta asiantuntijoilta. Ympäristö- ja rakennuslautakunnalle toukokuussa esitetyssä materiaalissa todetaan: ”Laivojen purkutoimintaa koskevan meluselvityksen mukaan suurimpia melua aiheuttavia toimintoja ovat metalliromun kippaus varastokasaan ja hiekkapuhallus ja kuivausimuri” sekä vesistöön kohdistuvien päästöjen osalta ”Toiminnanharjoittaja on arvioinut vesistöön kohdistuvista vahingoista merkittävimmiksi häiriötilanteiksi hiekkapuhalluspölyn mereen leviämisen. ” Toimissa päästöjen vähentämiseksi ”Telakkatoiminnassa on hankalasti hallittavia hajapäästöjä toimintojen, kuten suihkupuhalluksen tapahtuessa ulkotiloissa. ” Edelleen ”Poikkeustilanteissa (toiminnan ollessa yöaikaan hyvin aktiivista ja käytössä on läpi yön useampi hiekkapuhallusyksikkö) yöajan keskiäänitaso on Käköläntien varrella muutamalla asuinrakennuksella raja-arvon 50 dB (A) tuntumassa”. Toimijan oman kuvauksen mukaan ”Hiekkapuhalluksesta mahdollisesti johtuva pölyhaitta pyritään hallitsemaan vesiverhoilla ja puomituksilla”. Haitallisia aineita sisältävä pöly siis laskeutuu mereen. ”Telakka-alueella muodostuvat hulevedet johdetaan kolmesta pisteestä mereen”.

Termit ”suihkupuhdistus”, ”suihkupuhallus” ja ”hiekkapuhallus” ovat ilmeisesti lupaan liittyvissä asiakirjoissa samaa tarkoittavia. Kyse lienee suihkupuhalluksesta rakeistetulla nikkelikuonalla eli OK-rakeella. Suihkupuhallusjätettä syntyy noin 2000 tonnia vuodessa. Oletettavasti purettavia aluksia tai niiden lohkoja ei puhdistettaisi lyijy-, tina-, arseeni-, sinkki-  ja kuparipitoisista pinnoista telakalla, mutta tätä prosessin kohtaa ei luvasta ilmene. Alusten purkaminen tapahtunee kaivinkoneilla ja polttoleikkaamalla, josta aiheutuvien ympäristöhaittojen yksilöinti pölyn ja muiden päästöjen osalta on maallikolle haastavaa.

Kenties mahdolliset huhut saavat alkunsa tiedon puutteesta, eivät avoimesta keskustelusta. Selkeä tiedon jakaminen onkin tärkein keino varmistaa asiallinen vuoropuhelu kaikkien toimijoiden kesken.

Kristiina Sunell, Naantali

3.10.2018 Turun Sanomissa julkaistu mielipidekirjoitus

1 kommentti . Avainsanat: aluspurkamo, laivanromutus, nikkelikuona, hiekkapuhallus, ympäristö, totuuden jälkeinen aika

Hyvää huonompi

Torstai 6.9.2018 klo 21:15 - Kristiina Sunell

 

Rantakaislikkoon ilmestynyt mopon moottori ja Särkänsalmen sillan viereiselle polulle hylätty mikroaaltouuni saavat miettimään ympäristön tilaa. Ihminen on laiska, kitsaskin. Kaatopaikalle vienti sujuisi lähes samalla vaivalla kuin tien vierustalle kippaaminenkin. Vähimmällä vaivalla pääsee tilaamalla jätteiden noutopalvelun. Vastuullisuudestaan pitää kuitenkin maksaa. Päätöksen voi jokainen tehdä henkilökohtaisen omantuntonsa mukaan.

Entä luottamushenkilön ympäristöomatunto päätettäessä yhteisistä asioista?

Naantalin ja Raision rajalla olevasta liikenneympyrästä avautuu näkymä Vanhan Vantotien rakennusjätevuorelle, joka sai alkunsa muutamia vuosia sitten myönnetystä luvasta säilyttää tontilla väliaikaisesti (noin vuoden ajan) pientä määrää (noin yhden perävaunullisen verran) mursketta. Aidat pullistelevat, mutta rakennusten purkujäte ei aivan vielä ole vyörynyt pellolle. Ongelmajätteiden kierrätyskaatopaikan toivoisi poistuvan maisemasta, mieluiten asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Toivomista enempää ei yksittäinen epävirallisen kaatopaikan naapuri tai lähiseudun asukas voine tehdä. Näköjään mitään ei voi tehdä myöskään Raision tai Naantalin viranhaltija, luottamushenkilö eikä valvova viranomainen.

Epämiellyttävä aihe on myös juhannuksen jälkeisellä viikolla toteutettu Bunkkerin purku. Se meni kuten meni, kuulemma pieleen. Purkamisen lupaehtojen mukainen aloitusilmoitus toimitettiin vasta kun työmaa oli valmis ja melkoinen määrä betonipölyä oli jo helteisellä, kuivalla viikolla levinnyt kaupungin ydinkeskustaan. Rakenteissa olleen asbestin määrä lienee jossain purkajan arvioiman 350 kilon ja pois toimitetuksi kerrotun noin 1800 kilon asbestipitoisen jätemäärän välissä. Ilman laatu mietityttää, vaan pölyn laskeuduttua ei enää yskitä. Sateet huuhtovat loput jätepölyt mereen, keskustelu jatkuu ja jotain ehkä opittiin.

180906_strategiaa2.tiffVesialue Naantalin sataman ja Turun Korjaustelakan salmen välissä on luokiteltu ekologiselta tilaltaan välttäväksi ja kemialliselta laadultaan hyvää huonommaksi. "Hyvää huonommaksi" on sitaatti ympäristöluvasta, joka mahdollistaa tankkerien ja risteilijöidenkin purkamisen ympäri vuorokauden hyvin lähellä asutusta. Purkutyömaan huputtaminen olisi kuulemma hankalaa, joten sitä ei tarvitse tehdä. Harmillisesti muitakaan Naantalin ympäristö- ja rakennuslautakunnan tämän vuoden keväällä lupahakemusta koskevassa lausunnossaan mainitsemia edellytyksiä ei katsottu tarpeellisiksi ottaa huomioon. Keskellä asutusta matkailukaupungissa sijaitseva laivaromujen purkamo vaatisi hyvinkin tarkkaa ympäristön huomioimista. Ehkäpä matala ja haavoittuva Itämeri ei ole Euroopan paras sijoituspaikka runsaasti ilmaa ja merta kuormittavalle toiminnalle. Tätäkään ei haluaisi ajatella, sen koommin kuin mahdollisia seuraavia Turusta tulevia ruoppajätteiden läjityksiä Rajakarille. Tai sitä, miten suurten alusten aiheuttamat pyörteet levittävät saastuneen ruopan ja muutkin haitalliset aineet pitkin Airistoa.

Yllämainittujen aiheiden sijasta tulisi ajatella Hinku- hankketta ja sen perusteluja Tavoitteena on pienempi määrä hiilidioksidipäästöjä Naantalissa. Hinku-verkoston toimenpiteissä mainitut asiat ovat kaikki hyviä ja kannattamisen arvoisia - niin aurinkopaneelien asentaminen kaupungin rakennuksiin kuin pyöräteiden kehittäminen ja monet muut ideat ympäristön kannalta mielekkäiksi investoinneiksi. Naantali on teollisuuskaupunki, jonka monipolttolaitos tuottaa energiaa koko seudulle. Olisiko päästöjen allokointi vain Naantalin osalle reilua? Pitääkö lupien noudattamista valvoa paremmin ja niiden rikkomista sanktioda? Onko terveellisen kasvisruokavalion lisääminen kouluissa kiireellisempää kuin terveellisen hengitysilman takaaminen päiväkodin lapsille? Ympäristö- ja rakennuslautakunta jätti 29.8 kokouksessaan Hinku-hankkeen pöydälle, sillä kokonaisuuteen perehtyminen vaatii aikaa. Sitä on nyt 19.9 asti. Tarvetta on laajemminkin ympäristön tilaa parantaville hankkeille sekä jo toteutettujen ohjelmien jatkamiselle. Tarvitaan tietoa ilmaa ja merta kuormittavien haitallisten päästöjen lähteistä ja käsitystä prioriteeteista, mitkä toimenpiteet kiireellisimpiä sekä mihin lisäresursseja tarvitaan. Näin, jotta strategian mukaisilla tavoitteilla on mahdollisuus toteutua huonoa paremmin.

luontojameri.jpg

 

3 kommenttia . Avainsanat: Itämeri, ympäristöluvat, meri, saasteet, asbesti, lyijy, PAH-yhdisteet, suhteellisuus, kiireellisyys, strategia, kuntapäättäminen

Pari viikkoa merilehmäpaimenessa

Torstai 19.7.2018 - Kristiina Sunell

180719_kaurakari_odottaa2.jpg"Working hard for something we don't care about is called stress; working hard for something we love is called passion" Simon Sinek

Runsaan kuukauden päästä tämä näkymä tulee olemaan erilainen. Kaurakarin lehmä saa takaisin korvansa, ilmeensä, utareensa ja häntänsä. Halkeamat korjataan, pintasementtikerros uusitaan. Karille talven aikana spontaanisti ilmestynyt telkänpönttö-viittamerkki- yhdistelmä saa poistua. Korjausten jälkeen teos huputetaan, jotta se kuivuisi riittävän hitaasti kestääkseen ainakin seuraavat kymmenen vuotta. Kääritty teos avataan 23.8.2018 Naantalin täyttäessä 575 vuotta. Naantalin Taidemuseon Kannatusyhdistyksen projektista lisää tästä linkistä, päiväkohtainen loki puolestaan tätä linkkiä klikkaamalla.

Päivitys 23.8.2018: Entisöity elämänilon merimerkki on valmis

2018-08-23_19.09.28.jpg

2 kommenttia . Avainsanat: Kaurakari, elämänilo, meri, taide, restaurointi, ympäristötaide

Seuraava Itämerihaaste

Torstai 1.3.2018 - Kristiina Sunell

2014_pilssihiiren_kaffepaussi2.jpg

Itämerihaasteeseen liittyvä toimenpideohjelma 2016-2018 oli yksi Naantalin eilisen ympäristö- ja rakennuslautakunnan mielenkiintoisimpia aiheita.

Taustamateriaaliin tutustuminen saattaa uuden Ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsenen kartalle, tai ainakin aiotun reittisuunnitelman lähteille. Toivon mukaan tärkeä aihe kiinnostaa kaikkia asukkaita - Maskua myöden - samoin kuin kesävieraita ja merellä viihtyviä matkailijoita. Spontaanit maa-alueilla olevat ongelmajätekaatopaikat ovat sekä hyvässä, että pahassa staattinen ongelma. Siksi niitä ilmenee usein rajojen lähistöllä, "ei-kenenkään-maalla".  Ilma ja merivesi eivät kuitenkaan kunta- ja valtakuntarajoja kunnioita. 

Mistä tullaan, minne halutaan päätyä? Pöytäkirjojen ja julkisten aineistojen kahteen vuoteen rajattu nähtävilläolo lähestyy uhkaavasti. Tallensin aineistot tänne: https://liiketoiminta.fi/index.php/s/vC9UkeFNLDvWaIw

Moni asia etenee, paljon on vielä tehtävää. Ensimmäinen kysymysmerkki on ruoppausmassan läjittäminen mereen. Se ei ole saavutus, vaan pettymys.

Tästä on hyvä aloittaa seuraavan toimenpidekauden konkreettisten toimien suunnittelu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ruoppaus, meri, Itämeri, sinilevä, ympäristö, luonto, puhtaus, terveys, turvallisuus

Yritysvaikutuksista elinvoimavaikutuksiin

Torstai 21.9.2017

"Päätösten yritysvaikutusten arviointi ei tarkoita sitä, että päätöksiä tehtäisiin yritysten ehdoilla. Arvioinnin tarkoitus on varmistaa, että päätöksentekijä harkitsee asiaa myös yritysten näkökulmasta. Jos vaikutukset todetaan seutukunnan yritysten kannalta negatiivisiksi, pitää pohtia olisiko asiassa mahdollista toimia toisin."  määritellään Suomen Yrittäjien nettisivustolla.

Yritysvaikutusten arviointi on otettu 1.6.2017 alkaneella valtuustokaudella käyttöön myös Naantalissa. Kaupunginhallitus alkoi soveltaa sitä jo ensimmäisestä kokouksestaan alkaen. Ohjelmistopäivityksen ostopäätöksellä on varmasti vaikutusta toimittajan kassavirtaan ja muidenkin hankintojen kohdalla yritysvaikutus, erityisesti paikallinen, on tärkeä huomioida. Näin siis yksinkertaisimmillaan. 

Kokonaisvaltaisemmin tarkasteltuna on kysymys huomattavasti yksittäistä hankintaa laajemmasta vaikutuksesta joka ulottuu yrittäjistä kaikkiin asukkaisiin. Elinkeinopolitiikka on elinvoimapolitiikkaa. Onneksemme lähtökohdat laajalle ja tulevaisuuden vaikutukset huomioivalle päätöksenteolle ovat kaupungissamme erinomaiset. 

Naantalin 2020- strategian arvoissa yhtenä pääperiaatteena on oikeudenmukaisuus, toiminta ja päätöksenteko yhdenvertaisin perustein. Menestysteemalla 1 vahvistetaan hyvää toimintaympäristöä kaikenkokoisille yrityksille - siis myös pienille, sillä jokaista yritystä mainitaan arvostettavan. Positiivinen vaikutus yhteen yritykseen tai toimialaan saattaisi huonoimmassa tapauksessa aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia muille toimijoille. Yhden yrityksen suosiminen, ääritapauksessa yksipuolisen kilpailukiellon keinoin, asettaisi rajoituksia muille. Uusiutuminen olisi tällaisessa tilanteessa äärimmäisen hankalaa ja monopolin kanssa kilpaileva toiminta todennäköisesti - pakon edessä - valitsee sijaintipaikakseen jonkin muun kunnan tai seudun. Häviäjä on helppo arvata, sillä esimerkiksi Naantalille tärkeällä matkailualalla monipuolisuus on merkittävä vetovoimatekijä.

Tasapuolisuutta vaalitaan mm. valtuustokauden alussa pakolliseksi tulleella sidonnaisuusrekisterillä. Siinä missä yrittäjien ja liikeyritysten hallituksen jäsenten edustus eri luottamuselimissä tuo kokemusta ja näkökulmaa päätöksentekoon, on toisaalta pienessä kaupungissa riskinä eturistiriita. Sen välttäminen edellyttää luottamushenkilöltä erityisen huomion kiinnittämistä etiikkaan - aiheeseen, jota tämän syksyn luottamushenkilökoulutuksessa tuotiin erityisen painokkaasti esille. 

Rannikkoseutu-lehden toimittaja Mika Peltotalon pääkirjoitus kertoo luottamushenkilötyön ajankäytön haasteista. "Politiikka hyvin tehtynä vaatii vakavaa ja aikaa vievää asioihin perehtymistä, oman ajan uhraamista pitkinä ja monina talvi-iltoina." Toki kuntavaaleissa ehdolle asettunut paikallispoliitikko on usein halukas jäsen moniinkin eri luottamuselimiin ja tietoinen vaadittavasta ajankäytöstä. Esityslistat julkaistaan vain muutamia päiviä ennen kokouksia, ääritapauksissa asioita tuodaan listalle jopa kokouspäivänä. Toisinaan ilmoitusluonteinen esityslistan rivi tai kaksi voikin jäädä kiireessä vaille huomiota, vaikka asia olisi vaikutuksiltaan kauaskantoinen. Alueellisesti merkittävistä hankkeista saattaa saada taustatietoa paikallis- tai muista lehdistä, joskin usein jälkikäteen tai vasta mikäli päätös on jo ehtinyt aiheuttaa haittaa tai valituksia. Vaikeiksi koetuista asioista on kaikkein työläintä löytää avoimesti saatavilla olevaa tietoa.

"Kilauta kaverille" oli neuvoni yritysvaikutusten arviointia varten tehdyn lomakkeen vaikeaselkoisuutta tuskailevalle. Jatkuva vuoropuhelu on vielä parempi tapa ennakoida, edistää avointa valmistelua ja eri näkökulmat huomioivaa päätöksentekoa. Yhteydenpito eri yhdistyksiin, yrittäjäkenttään ja mielipidevaikuttajiin auttaa hahmottamaan mahdollisia kerrannaisvaikutuksia. 

Omat terveisesi ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsenelle voit kertoa kommenttina tähän kirjoitukseen tai yhteydenottolomakkeella, olivatpa ne yritysvaikutuksiin tai kaupungin elinvoimaan liittyviä ajatuksia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yrittäjyys, elinkeinot, kehittäminen, Naantali, Naantalin Yrittäjät, toimintaedellytykset, ympäristövaikutukset, monopoli, sidonnaisuudet

Kuntavaalipaneeli 2.3.2017 - video

Maanantai 6.3.2017 klo 14:01 - Kristiina Sunell

Seutusanomat järjesti kuntavaalipaneelin 2.3.2017 Naantalin kaupungintalolla. Kokoomuksen Kunnallisjärjestön yleiskokous äänesti puolueen edustajasta paneelissa - kiitokset kokoomusväelle äänistä, arvostan saamaani luottamusta!

Vaalipaneeli on nähtävissä tallenteena tästä linkistä.

Paneelissa puheenjohtajan pyynnöstä mainitsemani oma kantani Lammasluodosta löytyy tältä sivustolta, vuonna 2015 blogiin kirjoittamastani mielipiteestä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, sote, Lammasluoto, työpaikat, asumisympäristö, teollisuus, Naantali