Tutkimus, tilasto ja tosiasiat

Perjantai 12.2.2021 klo 7.32 - Kristiina Sunell

"Kun TV:tä me katseltiin, hän uskoi jopa mainoksiin" riimitteli 60-luvun klassikko "Hän"

Ajat muuttuvat. Markkinointiviestintä on nykyään suhteellisen luotettavaa. Siitä pitää huolen monitahoinen valvonta. 

Huoli totuuden jälkeisestä ajasta ja vaihtoehtoisista tosiasioista on kuitenkin valtava. Lievää vahvempi varautuneisuus on usein aiheellista, perusteltuakin. 

Koronaviruksen levitessä Suomeen alkuvuonna 2020 perättiin tutkimustietoa suojainten käyttämisen mahdollisesta hyödystä. Sitä sai mitä tilasi. Surullisenkuuluisa maskiselvitys ei suojaimia suositellut. Selvityksen mukaan ne voisivat olla jopa haitallisia. Totta tuokin: voihan joku sitoa kengännauhansakin niin, että kompuroi ja loukkaa itsensä. Selvitystä selviteltiin muutama kuukausi myöhemmin, pääministerin kertoessa taustoista ja loppupäätelmän syistä. Mittatilaustutkimuksen päätelmä oli se mikä oli, koska suojaimia ei tuolloin ollut riittävästi edes terveydenhuollon tarpeisiin. Lisäksi - suojaimista kyseen ollen - ei oltu saatu sitä, mitä hätäännyksen vallassa luultiin tilatun. 

Palkansaajien Keskusliitto ja VATT tutkivat, josko kotitalousvähennys lisäisi työllisyyttä tai vähentäisi harmaata taloutta. Tutkimuksen tekijät unohtivat kysyä aiheesta yrittäjiltä ja kotitalousvähennyksen käyttäjiltä, mutta eipä siinä mitään. Lopputulos oli osittain kuitenkin aivan oikea: ne, joilla on paljon varoja, ostavat palveluja joka tapauksessa. Se, että keskituloisille ja yksin asuville vanhuksille vähennys tulee tarpeeseen, jäi sivuseikaksi. Tähän "tutkimukseen" ei ole juuri palattu, eikä toivottavasti palata edes hallituksen kevään kehysriihessä. 

Esimerkkejä on turha ja ikävä luetella enempää. Löytyvätkö tosiasiat nykyään varmimmin mainoksista, tai onko syytä määritellä sanan "mainos" ja "tutkimus" merkitykset uudelleen?

Ilmasto ahdistaa

Torstai 22.8.2019 - Kristiina Sunell

Miten monta kertaa päivässä kuulet tai luet sanan ilmastonmuutos? Yksittäisenä ympäristön tilaan liittyvänä asiana se on saanut merkittävästi painoarvoa. Hiilidioksidi ja hiilijalanjälki tulevat seuraavina, ympäristö vasta kaukana niiden perässä.

Nuorisoa ahdistaa ja aivan syystä. Kesän lastennäytelmässä noin 10-vuotias huudahti heti lavalle astuttuaan "Te aikuiset olette pilanneet meidän maapallon ilman!!" Onneksi hänellä oli varmuudella huomiota saaneen avausrepliikkinsä jälkeen myös kertoa ratkaisuehdotus: jospa kukaan ei enää heittäisi roskia kadulle tai luontoon. Olen täysin samaa mieltä. Aplodien paikka. Jäi mietityttämään: lapsi käsitti ilmastonmuutoksen pääotsikkona ympäristösuojelulle yleensä ja roskaamisen vähentämiselle erityisesti. Ehkä mukana oli luovaa tulkintaakin, kuten taiteessa aina.

Taitelijan ilmaisuvapauksia ilmenee muuallakin. Markkinoinnin ja mielipidevaikuttamisen, myös vaalilupausten keskeisenä elementtinä on harvoin johdonmukaisuus. Toisinaan myös faktojen käsittelyssä sovelletaan valikointia ja luovuutta. Hämmästyttää, kummastuttaa, muitakin kuin pientä kulkijaa. 

Ympäristöohjelmissa tavoitellaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, joka on hyvä asia. Vielä parempi olisi jos pyrittäisiin myös hengityskelpoiseen, myrkyttömään ilmaan.

Lähialueelta poimittua:

• Marraskuussa 2017 telakkayhtiö Meyer vaatii Bonnissa pidetyssä ilmastokokouksessa tiukempia säädöksiä meriliikenteen hiilidioksidipäästöille.  Maaliskuussa 2019 Meyer Turku Oy:n ympäristölupahakemus oli vireillä telakan toiminnan laajentuessa. Polttoleikkausjätteen läjitysalueen suotovesien tarkkailu ja velvoite osallistua Turun seudun ilmanlaadun tarkkailuun esitettiin lopetettavaksi. Merisedimenttiä ja hulevesiä esitetään tutkittavaksi jatkossa harvemmin. Hiilidioksidipäästöjä siis vähemmän merelle, mutta maalisumupäästöjä raisiolaisten ja naantalilaisten hengitysilmaan enemmän - tai mistäpä sen tietää, ilmanlaatua kun ei haluta tarkkailtavan.

• Etelä-Suomen Aluehallintovirasto (AVI) päätti vuonna 2018, että Neste Oyj:n Naantalin jalostamon rikkidioksidipäästöt saavat olla 1400 tonnia ja typenoksidipäästöt 300 tonnia vuodessa. Huoltojen, häiriöiden ym yhteydessä sattuvia päästöjä ei näihin lasketa. Luonnonsuojeluliitto vei asian Vaasan hallinto-oikeuteen. Oikeuden mukaan Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ollut päätöksissään "hieman höveli" rajoja määritellessään. Neste Oyj:lla on nyt viitisen vuotta aikaa ottaa käyttöön ajanmukaiset suodatuslaitteet, johon investointiin se ei ollut  vielä varautunut.  Hengitysilman laatua voi Naantalin eri osissa luonnehtia vaihtelevaksi etenkin matalapaineen vallitessa ja sateella. Rikkidioksidista muodostuu rikkitrioksidia (SO3) joka reagoi kiivaasti veden kanssa muodostaen rikkihappoa. Ei ihme että vanhemman väen hengitystä ahdistaa. Nettisivustonsa Vastuullisuus-osiossa Neste keskittyy...ilmastonmuutokseen ja hiilijalanjälkeen. Rikitöntä polttoainetta, kyllä. Vähärikkisempää ilmaa tuotantopaikkakunnalle - ehkä tulevaisuudessa? 

Jos tämä blogi olisi iltapäivälehden artikkeli, viimeistään kolmannessa kommentissa minut leimattaisiin teollisuusvastaiseksi. Neljännessä kommentissa huomauttaisin kannattavani teollisuutta, joka investoi uuteen teknologiaan- ja näin hyödyntää paikallistenkin korkeakoulujen tutkimustoimintaa sekä työllistää cleantech- alan väkeä. Tuotteistetuista puhtaan teknologian ratkaisuista olisi vientituotteiksi vaikkapa Kiinaan ja Intiaan. 

Tuttavan lapsi innostui Greta Thunbergin Atlannin ylityksestä kilpapurjeveneellä. Hänkin haluaisi. Valitettavasti Busterillamme ei Atlanttia ylitetä, eikä Nauvoon asti reissaamisella olisi kovinkaan suurta mainosarvoa. "Mutta me voitaisiin siivota roskia rannoilta siinä matkalla?" Aikansa tuumittuaan tyttö ehdotti valtameren ylitystä rahtilaivalla. "Ne vie niitä rahteja joka tapauksessa niin mennään sitä samaa hiilijalanjälkeä pitkin sinne ja takaisin".

Hyvähän näitä ympäristö- ja ilmastoasioita on pohtia, jopa tehdä niille jotain. Mielipide tai mielikuva, ahdistava sen koommin kuin kaunistelevakaan, ei saa olla toimenpidettä tärkeämpi. 

On syytä olla huolissaan

Perjantai 5.4.2019 - Kristiina Sunell

"Suomalaiset ovat kuluttaneet laskennallisesti osansa maapallon luonnonvaroista tänään perjantaina 5. huhtikuuta. Ylikulutuspäivänä luonnonvarojen kulutus ylittää laskennallisesti maapallon biokapasiteetin eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä." Näin uutisoi tänään WWF.

WWF:n artikkelissaan lähteenä mainitsema, artikkeliin linkitetty Global Footprint Network kertoo kuitenkin Pohjoismaiden olevan hiilijalanjäljeltään positiivisia: Ruotsi + 48 % ja Norja + 23 %  Luvut ovat YK:n tilastoista. Suomi on näissä tilastoissa vielä naapureitaankin parempi: hiilijalanjälkitase on 111 % positiivinen. 

Tulkinnan ja YK:n tilastoihin pohjautuvien tietojen ristiriitaa WWF kysyttäessä selitti sillä, että Suomi tuo ulkomailta elintarvikkeita ja muita tuotteita. Se pitää paikkansa, ja sen Global Footprint Network onkin tiedoissaan huomioinut: "Ekologinen velka syntyy kun väestön ekologinen jalanjälki ylittää väestön asuinalueen biokapasiteetin. Kansallinen ekologinen alijäämä tarkoittaa sitä, että maa tuo biokapasiteettia, poistaa kansallisia ekologisia varoja tai päästää ilmaan hiilidoksidia. Ekologinen ylijäämä tai varanto on olemassa kun maan biokapasiteetti on sen hiilijalanjälkeä suurempi."

Tilastot laahaavat toki aina jäljessä. Näin Suomen tiedot perustuvat YK:n jo aikaisemmin kirjaamiin lukuihin. WWF ei maininnut artikkelissaan mistä lähteestä tämän kalenterivuoden luvut on saatu, mutta artikkelistaan ja tulkinnoistaan kommentteja saanut WWF kertoo vuosijaksotuksen olevan eri kuin lähdemateriaalissa käytetty. Interpolointi aikaisempien vuosien tiedoista ei kuitenkaan vaikuttaisi Suomen hiilijalanjälkeen niin rajusti että voitaisiin perustellusti väittää Suomen kuluttaneen osansa koko maapallon luonnonvaroista tämän vuoden osalta jo 5.4. Kaksinkertaisesti oman hiilijalanjälkensä kompensoiva Suomi ei ole vuodessa tai useammassakaan romahtanut maapallon keskitasoa huomattavasti heikommaksi. 

Suomalaisen elintarviketuotannon syyllistäminen on kohtuutonta ja myös aiheetonta. Glogal Footprint Network'in tietoja selaamalla pikemminkin vahvistuu käsitys siitä, että kaikkein tehokkain keino estää ilmastonmuutos on suosia kotimaassa tuotettuja elintarvikkeita. Yksilön toimilla ja valinnoilla on merkitystä. Teollisuuden päästövähennyksillä ja puhtaan tuotantoteknologian tuotteistamisella on kiire.

Mielipideilmaston kannalta paras keino edistää ympäristön tilaa parantavia toimia on faktoihin perustuva uutisointi, jotta tunnustetut luonnon hyväksi toimivat organisaatiot säilyttävät uskottavuutensa. Tästä on syytä olla huolissaan.

Lisäys 8.4.2019: Ilmastofoorumi ICEFin johtoryhmän jäsen, filosofian tohtori Eija-Riitta Korholan blogikirjoitus WWF:n julkaisuun liittyen