Kouluverkko keskittyy

Maanantai 10.9.2018 - Kristiina Sunell

Valtuuston kokousten seuraaminen on mielenkiintoista, vaikka suurin osa päätöksistä on jo tehty kaupunginhallituksessa, lautakunnissa ja puolueiden välisissä neuvotteluissa. Parasta antia ovat - aloitteiden lisäksi - ryhmäpuheenvuorot, joissa perustellaan ryhmän kantaa. Perustelut saattavat olla varsinaista äänestystulosta mielenkiintoisempia.

koululaiset.jpg

Paras kuulemani, ja lähes kaikkien puolueryhmien toistama perustelu suurelle, keskitetylle  koulukampukselle oli terveellinen sisäilma. Toiseksi paras oli lasten kuljetusten helpottuminen: kun päiväkotitaapero viedään samalla kyydillä kuin ala-asteella oleva lapsi, pääsevät vanhemmat vähemmällä kuljettamisen vaivalla. Näin toki vain, jos aikataulut sopivat yhteen eikä autoja ole lapsia vaarantavaksi ruuhkaksi asti.

Korvaan pahasti särähtävä suuren koulukampuksen kannatuspuheenvuoro korosti arvotonttien vapautumista parempaan käyttöön. Mielestäni parhaat paikat tulee varata juuri lapsille ja nuorille, sen tärkeämpää käyttäjäkuntaa ei ole. Päiväkoti, sen koommin kuin koulukaan, eivät ole säilytyspaikkoja vaan oppimisympäristöjä joissa tulee viihtyä. 

Suunnittelun alkuvaiheen kriteereihin ja tavoitteisiin ei puolueiden puheenvuoroissa juurikaan palattu. Huomautettiin näiden kaavailujen lipsahtaneen vahingossa julkisiksi. Kouluverkkouudistuksen tavoitteena ovat jo lähtökohtaisesti tehokkuus ja raha: opettajien ajan tehokkaampi käyttö, mutta etenkin pienempi neliömäärä per koululainen. Toivon mukaan seurauksina eivät ole opetushenkilökunnan uupumus ja ahtaus. Harri Palomäen aloite hirsirakentamisen suosimisesta koulukampuksella on erinomainen; kustannussäästö-argumentoinnilla sitä ei ainakaan tule tyrmätä. Puheet terveellisestä ympäristöstä saisivat muutoin melko tyhjän kaiun.

Mikko Rönnholm ei saanut kannatusta toimenpide-ehdotukselle sitoutumisesta Kuparivuoren koulun säilyttämiseen vähintään vuoteen 2029 asti. Ehkä siksi, että kouluverkkouudistus on lopulta vain puite - jokainen päätös koulun lakkauttamisesta ja uuden rakentamisesta tehdään erikseen. Toki siten, että perusteluna tullee olemaan valtuuston hyväksymä kouluverkkouudistus. Ehkäpä vastaus tähän Kuparivuoren koulua koskevaan tuumailuun tulee löytymään asemakaavoituksesta ja lähitulevaisuuden rakennusluvista.

1 kommentti . Avainsanat: päiväkoti, ala-aste, suuryksikkö, sisäilma, tilantarve, opetus, mitoitus, arvotontit, valtuusto

Suuret suunnitelmat ja pientä pintaremonttia

Tiistai 17.4.2018 - Kristiina Sunell

Pentti -Oskari Kangas kirjoittaa 17.4.2018 ilmestyneessä Rannikkoseudussa kyläkoulujen merkityksestä. Tiistaina Pentti-Oskarin kaupungilla tavatessani hän harmitteli kirjoituksesta pois jäänyttä seikkaa: kun suuressa yksikössä joku saa flunssan, lopulta koko kaupunki sairastaa. Eipä sentään podeta Turun tautia.

On ymmärrettävää että kaupunki pyrkii eroon vanhoista, korjausta vaativista kiinteistöistä ja haluaa skaalaetuja suurista yksiköistä. Pienen koululaisen ja kyläyhteisön näkökulma ei kuitenkaan saa unohtua. 

bunkkeri_2017.jpgJo tänä keväänä nykyinen Bunkkeri puretaan, taksien tila ja linja-autoasema puistoineen poistuu ja uudet kerrostalot nousevat niiden paikoille. Projekti vienee pari vuotta, jona aikana ydinkeskusta on rakennustyömaata. Rakentamisen aikana Asemapäällikön talon vieressä olevat parkkipaikat todennäköisesti häviävät, mutta onneksi ns. Naantalin Hovin tontille tullee parkkipaikkoja.

Kaupunki on tilapäisen kaaoksen jälkeen entistä ehompi kunhan vielä Ringbomin huvila ja Tuulensuoja saadaan kunnostettua ja maalattua. Varojen käytölle on monta rahanreikää, vaan kaupungin omistuksessa olevien arvorakennusten lahoaminen etenee hitaammin kuin kirjaston laajennus vaikka aivan eri kustannusluokista puhutaankin.

Kirjaston laajennus on kaupunkilaiseille noin miljoonan euron projekti. Rakennusluvan myöntäminen kävi sutjakasti ohi ympäristö- ja rakennuslautakunnan, eikä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnallekaan sen pöytäkirjaan merkittyä, valtuustossa tehdyn päätöksen mukaista hyväksyntäoikeutta tilakaavailuihin ehditty kuitenkaan antaa. Kiireessä kai käytetään ohituskaistaa, vaikka hyvän hallintotavan mukaista se ei liene. Tekninen lautakunta saakin tänään eteensä toteamuksen kaiken kiinteistön tilan käyttämisestä kirjaston laajennukseen. Vain kahvila saa jäädä. Toivottavasti sisätilaongelmien vuoksi katutasossa väistötiloissa oleva Osuuspankki ei koe rakennuksen päädystä häädettyjen pienyritysten kohtaloa ja joudu siirtymään kotitoimistoon tai netin virtuaalimaailmaan.

Oliko kirjastolaajennuksen budjetin voinut ajatella käyttää suunnitellun suuren koulukampuksen yhteyteen rakennettavaan aivan uuteen kirjastotaloon -  semminkin kun tilatarvearvio perustunee vuonna 2016  koululaisille tehtyyn kyselyyn ja uuden, suuren koulukampuksen yksi ajatus on tarjota uudenmuotoisia oppimisympäristöjä? Näin torin laidalla olevan kiinteistön tilat voisi palauttaa pienyrityksille vuokrattaviksi tiloiksi, yritystaloksi, jollainen se oli ennen vuotta 2009.  Seniorien Veturikin kun siirtyy Tuulensuunkadulle kiinteistöön, jonka purkaminen ajoittunee vuodelle 2022. Olisihan senkin sijainti torin lähellä ollut kätevä. Remonttia ei olisi Katariinanpuiston kiinteistöön tarvittu.

Kompromisseja kaivataan, kokonaisnäkemystä toivotaan ja hyvää hallintotapaa peräänkuulutetaan. Vauhti ei korjaa virheitä.

 
 
 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palveluverkkouudistus, koulu, kirjasto, palvelut, toimistotilat, uudistuminen, kaupunkikehitys, ala-aste, lapsiperheet