Ja niin joulu joutui jo taasPerjantai 4.10.2024 - Kristiina Sunell Ärsyynnytkö suunnattomasti kun Santeri-eno tai Saimi-täti toteaa juhannuspäivän aamuna kesän olevan ohi? Älä suotta hermostu, sillä eipä aikaakaan kun saat maistella hänen tarjoamiaan joulukonvehteja. Se tapahtuu ennen kuin lehti puusta putoaa. Saattaahan olla että Santeri ja Saimi ovat jouluihmisiä, sellaisia joilla on joulu ainainen. Ei siinä mitään, onhan joulu hyvän tahdon ja lämpimän mielen aikaa. Syytä huoleen - jos ei itsellä, niin kanssamatkustajilla - on vasta, kun ennakointiin mieltynyt käytävällä hoiperrellen kiskoo käsimatkatavaroitaan hattuhyllystä lentokoneen vasta aloittaessa laskeutumislähestymistä. Tai kun kroonista kiireen tuntua poteva ryntää rymisten ulos elokuvateatterista vihoviimeistään ennen lopputekstien alkamista. Todellinen hoppu saattaa tulla vasta sen jälkeen kun Salama-Santeri on jo vikkelästi ehtinyt irroittaa veneen köydet laiturista ennen koneen käynnistymistä, polttoaineen tarkistamisesta puhumattakaan. Pieniä murheita, vaan silti: elä hetkessä, siis tässä hetkessä. Ei menneessä, eikä tulevassa varsinkaan. Kirjoittaja on ärsyyntynyt etukenohoppuilusta, joka taas tuli mieleen joulukrääsän ilmaannuttua marketteihin jo syyskuussa |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: etkot, etukeno, kiirehtiminen, joulu, vappu, juhannus |
Tuskinpa vaanLauantai 24.6.2017 klo 23.32 - Kristiina Sunell "Tuskinpa vaan" vastaa hän naurahtaen. Hämmentävää. Oletin kysymyksen olevan ilmoitusasiasta, mutta voidaanhan tästä tovi keskustella. Kirkonkello oli kyllä sanonut "pomm" jo aika monta kertaa, joten neuvotteluvaraa oli varsin vähän. Nukkumaanmenoaika, mielestäni. Iltapalaksi nautittiin kirsikkajugurttia, koska ei ollut mustikkaa - ihan hyvää sekin. Entä kissan iltapala? Ehkä kalojen jälkiruokaa? Kalat syövät kiviä, jonka vuoksi ne eivät kuulemma juurikaan puhu - "Hiljaista on" - niin on, ollakseen juhannuspäivän ilta Naantalissa. Iltapuhteet. Sovitaan nukuttavan yläkerrassa, mutta rappuihin ei mennä taapertamaan. Koska "muuten tulee kamala onnettomuus ja sitten palomies Sami", tietää hän. Tästä ollaan yhtä mieltä. Mietitään mitä huomenna tehdään. Jos nukkuu paljon niin kasvaa lapsesta ihmiseksi, joka kuulemma tapahtuu kun on "kolmekymmentäuksi vuotta vanha". Hyvä näin. Pian pohdinta harvakseltaan vaimenee ja kuuluu enää tasainen sateen ropina peltikatolla. Sää on mitä on. Juttuseura on kuitenkin maailman parasta. Elokuussa hän täyttää jo kolme vuotta. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: juhannus, lapsenlapsi, onnellisuus |