Huumoria pullonpalautusautomaatilla

Maanantai 3.6.2019 klo 7.56 - Kristiina Sunell

Televisiomainos Niko-nimisestä asiakkaasta pullonpalautusautomaatilla on moniuloitteisen mielenkiintoinen. Se tuo mieleen muistoja ajalta Wiklundin elintarvikeosaston kassana. Opiskelijatyttö oppi lauantaisin arvostamaan asiakaspalvelutyötä tekevää, joten hassu mainos sai muistelemaan miksi en edelleenkään pura pahaa mieltäni kaupan kassalle tai nakkikioskin myyjälle.

Lauantaipäiviin kuului usein paikallisia nikoja. Yksi oli jättänyt hedelmät punnitsematta (no minäpä kipaisen punnitsemassa) Seuraava niko halusi maksaa ostoksensa kolikoilla (oho, ei riittänytkään, aloitetaan alusta) Kolmas epäili loppusummaa ja kaikki tarkistettiin pariin kertaan. Jono kasvoi. Näiden käänteiden vuoksi aivan liian kauan jonottanut neljäs niko antoi kassatytön kuulla suorat sanat. Hymy ei saa hyytyä, asiakas on aina oikeassa. Jokainen. Aina. "Anteeksi tosi paljon".

Millainen sirkus olisi seurannut jos öykkärimäinen "kuluttaja-asiamies" olisi pöllähtänyt bemarillaan paikalle? Onneksi kännykät eivät tuolloin vielä olleet kovin yleisiä.

Leikistä ei pidä suuttua eikä vasikan kanssa juosta kilpaa. On hyvin tiedossa mihin se johtaa. Ei kebab-pizzeriaan kuitenkaan - siellä Nikon seikkailuja tuskin tullaan televisiomaan. 

Asiakkaan kuvaaminen pöljäksi pullonpalauttajaksi on hassua, vähän Kummelia ja Pekka Puupäätä samassa paketissa. Totta toinen puoli. Ei nikottelu kuitenkaan ole ongelma, sillä suurin osa ihmisistä on täyspäisiä. "Mainosten tyylilaji eli huumori on vaikea, mutta se tuli valituksi erityisesti kampanjan kohderyhmä mielessä pitäen." sanoo Riku Aalto, Teollisuuslitton hallituksen puheenjohtaja. Millainen kohderyhmä on ollut mielessä?

Ehkä mainoksella ei haluttukaan myydä mitään, ellei sitten saada miettimään josko haluaa maksaa muutamia satasia viidentoista sentin pullopantista ja huumoripläjäyksistä, vaiko käyttää saman verran käydäkseen leffassa katsomassa kolmisenkymmentä koko illan komediaa. 

Voi kauhistus!

Lauantai 14.9.2013 - Kristiina Sunell

Mitä nyt taas?

"Omaishoidontuen taso tulee olla jatkossakin sellainen, että omaishoitaminen kotona on mahdollista, ja omaishoitajien kunnosta tulee huolehtia mahdollistamalla heidän lakisääteiset vapaapäivänsä entistä paremmin."
"Mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi lasten ja nuorten psykososiaalisiin ongelmiin, kuten koulukiusaamisen ehkäisyyn, tulee panostaa" 

Kannatatko? Jos vaikka vastustaisitkin, haluaisitko silti tietää, mistä lainaukset ovat peräisin?
Vastaus löytyy osoitteesta www.kokoomusnuoret.fi, kohdasta Tavoiteohjelma 2014. Älä lue sitä, jos suvaitsevaisuutesi, tai sen puute, estää 10-sivuiseen asiakirjaan tutustumisen.

Keskustele ennen lyttäämistä

Mediassa noussut kohu, poimitut "helmet" ja  voimakkaat irtiotot tekivät uteilaaksi. Kannattaisiko suoralta kädeltä pahoittaa mielensä iltapäivälehtien otsikkojen perusteella, ihan varovaisuuden vuoksi? Päätin ottaa riskin ja luin tavoiteohjelman.

Hyvät uutiset: tässä kävi paremmin kuin lotossa. Seitsemän oikein löytyi helposti, varanumerojakin. Nuoret arvostavat yrittäjyyttä ja koulutuksen linkitystä työelämään. Nuoriso oli myös äkännyt valtion ulkoistaneen rakenteelliset uudistukset kunnille. Niiden myötä - jos uudistuksia aina vain lykätään - velkaantuminen jatkuu. Laskun siitä maksaa nuoriso. Huoli on ymmärrettävää, hehän maksavat myös eläkkeemme. Energiahuollon tulevaisuuden toimivuus ja jatkuvuus edellyttävät investointeja jo nyt. Päätöksiä on tehtävä, vaikka epävarmuustekijöitä on paljon.

Osa ohjelman kohdista nosti kylmän hien ryppyiselle otsalleni, osa perusteluista ei auennut.  Kun väärään kurkkuun mennyt kahvi lakkasi yskittämästä, palautin mieleen liiketoiminnassa käytettävän neuvottelutaidon mallin: hyväksy kohdat, joista ollaan samaa mieltä; etsi vaihtoehtoja asioille, joista ollaan eri linjoilla. Näkökulmat, joista ei keskustelemallakaan löydy mitään yhteistä, voidaan laittaa pinoon "tästä olemme eri mieltä, kumpikin pitäkööt kantansa - arvostamme silti toisiamme". Myös "ymmärrän, mutta en hyväksy" on vaihtoehto - kunhan ensin pyrkii ymmärtämään.

Suvaitsevaisuuteen kuuluu "toisinajattelun" salliminen. Siihen kuuluu myös kuunteleminen ja vuoropuhelu. Eipä heitetä nuorisoa pesuveden mukana.