Kyky muuttaa maailmaa ei kysy ikää

Lauantai 18.1.2020 klo 22:02 - Kristiina Sunell

Sanomalehtiviikko 3.-7.2.2020

Sanomalehtiviikkoa vietetään Suomen kouluissa helmikuun ensimmäisellä viikolla. Teemaksi on nostettu ilmastonmuutos - ajankohtainen, paljon mediassa esillä oleva aihe ja siksi oivallinen valinta. Keulahahmoksi on nostettu nuori ruotsalaistyttö. Suomalaislasten onkin helppo samaistua omanikäiseensä, naapurimaan koululaiseen. Sanomalehtien ja median rooli keskusteluttaa jo sinänsä, onhan niiden rooli asennekasvatuksessa ja edelleen jopa tiedonvälityksessä keskeinen.

Sinänsä jo ilmainen, korkeatasoinen koulutus, samoin kuin vapaa media, ovat useammankin viikon ilonaihe. Olemme etuoikeutettuja.

Sanomalehtiviikosta tulee varmasti kiinnostava ja opetuksen kannalta hyödyllinen.

"Kyky muuttaa maailmaa ei kysy ikää"

Nuorin muutoksen puolesta toiminut, sittemmin laajasti tunnetuksi tullut lapsi alkoi jo 11-vuotiaana pitää blogia, jossa arvosteltiin lapsiin kohdistuneita ihmisoikeusloukkauksia ja julmuuksia. 

Vahvaa tahtoa, tietoa ja näkemystä tarvitaan paljon. Pelkästään tunteen palolla ja raflaavilla väittämillä saa helposti leviävää julkisuutta, mutta sanoma saattaa hukkua omaan pauhuunsa. Se voi jopa kääntyä itseään vastaan mikäli asiasisältö, konkreettiset toimet puuttuvat. 

Periaatteensa puolesta toimiva kohtaa aina vastavoimia, sillä muutos saattaa joillekin tahoille merkitä nykyisten etujen ja aseman heikentymistä. Aktivisti saattaa joutua maalitetuksi, jopa uhkailluksi - ja pahempaakin. Rohkeutta tarvitaan.

Maailman rohkein tyttö

Maailman rohkeimmaksi mainittu tyttö on kotoisin maasta, jossa ei sanomalehtiviikkoa vietetä. Tai jos vietetään, siihen ei jokainen kouluikäinen lapsi saa osallistua. Kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta, ei edes oikeutta hankkia lukutaitoa. Malala Yousafzai puolusti tyttöjen oikeutta käydä koulua ja oli lasten rauhanpalkintoehdokkaana vuonna 2011. Seuraavana vuonna, Malalan ollessa 15-vuotias, ääri-islamistisen Taleban-liikkeen kannattaja avasi tulen häntä kohti. Ampumisen seurauksena saadut vammat eivät estä häntä jatkamasta ponnisteluja niiden oikeuksien puolesta, jotka toteutuessaan edistävät niin maailmanrauhaa kuin estävät ilmastonmuutosta. Kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttaminen edellyttää miljoonien ihmisten oikeutta oppimiseen. 

Vuonna 2014 Malala sai Nobelin rauhanpalkinnon vain 17-vuotiaana. Hän on kaikkien aikojen nuorin Nobel-palkittu. 

"Mitkä asiat sun mielestä jäisivät pimentoon, jos vain rahalla saisi huomiota mediassa?"

Sanomalehtiviikon koululaisille tarkoitetussa materiaalissa esitetään tämä herättelevä kysymys. Medialle voisi esittää vastakysymyksen: Mitkä hyvät ja tärkeät pyrkimykset eivät etene ilman sensaatio-klikkiotsikoita? Miksi? 

Entä osaammeko me, jotka saamme nauttia ilmaisesta oikeudesta oppimiseen, käyttää vaikutusmahdollisuuksiamme hyvien asioitten toteutumisen edistämiseksi, myönteisesti ja rehellisesti? 

Malalan säätiö rahoittaa koulutusta Afganistanissa, Brasiliassa, Intiassa, Nigeriassa, Pakistanissa ja Syyriassa. Säätiön rahoittajiin kuuluvat mm. Apple ja Starbucks sekä Bill ja Melinda Gates'in säätiö.

Suomen tulisi kanavoida kaikki kehitysapu koulutusvientinä. Hyvät asiat toteutuvat jos rahalla saa pääsyn lukutaitoon.

Malala YK:ssa pitämässä puheessa: "Be peaceful at everyone" ja "See light when there's darkness". 

 

Miten pahasti pakottaa?

Torstai 15.8.2013 - Kristiina Sunell

Sijoitus, jolla saisi ison lautasellisen suomalaista kaurapuuroa per allekirjoittaja

Kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla on saanut yli 50.000 allekirjoittajaa. Taloudellista tukea aloite sai Suomalaisuuden Liitolta 25.000 euroa. Liiton puheenjohtaja on perussuomalainen europarlamentaarikko Sampo Terho, muita hallituksen jäseniä mm. Jussi Niinistö ja Tampereen kaupunginvaltuuston perussuomalaisen ryhmän puheenjohtaja Ilmari Rostila. Jälkimmäinen on myös puheenjohtajana Vapaa kielivalinta ry:ssä, jonka tuki on  4322 euroa. Perussuomalaisten nuorten kukkaron nyörit heltisivät puolestaan 3.500 euron edestä.

Kustannus on siis vähemmän kuin euro per ääni. Tampereella viime vuonna toteutettu paikallisbussien mainosteippaus saman tavoitteen tiimoilta ei kuitenkaan sisältyne budjettiin.

No, kyllä vai ei?

Itse en sen koommin rahoittanut aloitetta sitä ajavien seurojen jäsenmaksuilla, kuin allekirjoittanutkaan. Kantani ei ole mitenkään ehdoton. "Ei puolesta tai vastaan, vaan jotain siltä väliltä", kuten Kokoomus tapaa yleisesti sanoa. Suomessa on turhan paljon kaikenlaisia kieltoja ja pakkoja. Oikeuksia ja etuja on myös runsaasti velvollisuuksien ja vastuiden määrään nähden. Mielipiteen ja valinnan vapaus ovat minullekin tärkeitä. Jokaisen tulee olla valmis ja motivoitunut kantamaan vastuu omista päätöksistään, olivatpa ne hyviä tai huonoja. Mikäli näin ei ole, on holhous tarpeen.

Opetussuunnitelmat uusiksi

Seuraan mielenkiinnolla tämän kansalaisaloitteen tiimoilta käytävää keskustelua. Toivon, että se ei rajoitu yksittäiseen oppiaineeseen. Oppilaiden motivaation lisääntyminen on mainittu yhtenä keskeisenä perusteluna ruotsin muuttamisesta valinnaiseksi - koululaisia on tunneilla vähemmän, mutta he ovat valinneet tämän oppiaineen, koska itse haluavat.

Pakko ei ole paras motivaattori. Sama perustelu soveltuu moneen muuhunkin aineeseen. Miten moni teini on innoissaan uskonnon tai elämänkatsomustiedon opinnoista? Eri seurakunnat järjestävät pyhäkoulujen lisäksi leirejä ja muuta toimintaa niille, joita aihe aidosti kiinnostaa. Kaikkia ei kiinnosta. Liikuntaan ja taideaineisiin löytyy omat, aktiiviset harrastuspiirinsä kunkin mielenkiinnon mukaan. Monen aineen pakollisuuden tai valinnaisuuden voi samoin perustein kyseenalaistaa.

Kuvitteellisessa opintosuunnitelmassani pakollisia aineita olisivat yhteiskuntaoppi, yrittäjyys, logiikka ja terveystieto. Näin siksi, että ne ovat yhteiseksi eli yhteiskunnan parhaaksi. Muut aineet saa jokainen valita oman maun mukaan ja omalla vastuulla. En tosin aio tehdä aiheesta kansalaisaloitetta.

Kirjoittaja aloittaa syksyllä iltaopintona puutyökurssin. Kivikaudella koulua käydessäni kotitalous ja käsityöt olivat tytöille pakollisia, teknisen työn tunnit meiltä kiellettyjä. Nykyään on kaikki paremmin.