Joku muutti Ruotsiin

Maanantai 14.4.2014 - Kristiina Sunell

Miten sinne Ruotsiin pääsee?

Ruotsissa asuu tilastojen mukaan 166 723 Suomessa syntynyttä. Henkilökohtaista suomalaista sisuaan vei pysyvästi ulkomaille yli puoli miljoonaa henkeä vuosina 1945 - 1980. Länsinaapurissa houkuttelivat paremmat ansaintamahdollisuudet. Annika Lapintie väittää blogissaan, että tavallisella palkansaajalla ei olisi samaa liikkumisen mahdollisuutta kuin miljonäärillä. Ennen oli. Mikähän on muuttunut?

Nyt keskustellaan kiivaasti yhden ainoan, Björn- nimisen suomalaisen muutosta. Mies on ilmeisesti niin pidetty, että hänen lähtöään surraan syvästi. Toiset eivät pidä hänestä lainkaan - hyvä että lähti odottamatta maastakarkoitusta tai peräti ammutuksi tulemista, kuten mukavasti toimeentuleva Aki Kaurismäki räväkästi ehdotti The Guardian-lehden  haastattelussa pari vuotta sitten.

Mitäpä yhden ainoan ihmisen muuttoaikeista. Tarvitseeko tämä sota yhtä miestä? Olen Annika Lapintien kanssa aivan samaa mieltä hänen blogissaan mainituista perusteluista.  "Tasa-arvo riippumatta ihmisten varallisuudesta ja henkilökohtaisista ominaisuuksista on toimivan yhteiskunnan perusedellytys"  voisi olla minun kynästäni, mutta sen on kirjoittanut Annika. Siitä huolimatta tulkitsemme asioita käytännössä eri tavoin.

Katuvalot ja ilmainen koulutus

Lapintie toteaa Wahlroosin käyttäneen ja saaneen paljon etuja Suomesta, kuten ilmaisen koulutuksen. Meillähän ei ole lukukausimaksuja, kenellekään. Runsas vuosi sitten lukukausimaksuja vastustavassa blogissaan Lapintie arvioi, että noin puolet Suomessa opiskelleista ulkomaalaisista opiskelijoista jää tutkinnon jälkeen tänne asumaan. Näin Suomeen työllistyvä korkeasti koulutettu ihminen maksaa koulutuksensa takaisin veroina muutamassa vuodessa, hän kirjoittaa. Onkohan Björn jo omat opintonsa veroillaan maksanut?

Hyvinvointivaltio takaa Wahlroosin Suomessa toimiville yrityksille koulutetun ja terveen työvoiman, toimivan infrastruktuurin ja turvallisen toimintaympäristön, toteaa Lapintie. Tasapuolisuuden nimissä se takaa saman myös Suomeen sijoittaville ulkomaisille yrityksille. Googlen palvelinkeskukset Haminassa saavat lisäksi nauttia halvasta sähköstä, sehän työllistää suomalaisia. Ulkomaisten perustamat, Suomessa toimivat yritykset ja niiden työntekijät maksavat veronsa Suomeen. Mitä nyt halutaan - että Wahlroos siirtää yrityksensä pois Suomesta? Sekin olisi ilmeisesti väärin. 

Ahneen ja kateelliset rajat

Sanan "elintasopakolainen" perään on sanakirjassa lisätty (halv). Tarkoittanee halventavaa nimitystä. Sitä käytetään siirtolaisista, joiden muuton syynä on paremman elintason tavoittelu. Annika Lapintie nimittää Wahlroosia elintasopakolaiseksi. Hyvinvointivaltion rahoittamisesta voi laistaa, sen hedelmistä saavat kaikki nauttia. Lapintien järkeilyn mukaan siis jokainen, joka ei osallistu suomalaisen hyvinvointivaltion rahoittamiseen, on vapaamatkustaja. Vapaamatkustaako joku Suomeen parempaa elintasoa tavoitellakseen, saisiko niin edes väittää?

Millä tavoin yksilön ja yhteiskunnan ahneus ilmenee, ja missä tulee raja vastaan? Kun vain vapaamatkustajat kokevat pelin reiluksi, mutta rahoittajat muuttavat pois, jää jaettavaa tietysti pienemmälle joukolle - kuitenkin varmasti vähemmän.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: siirtolaisuus, hyvinvointi, kohtuullisuus