Merkityksiä ja tarkoituksia

Keskiviikko 25.10.2017

Hyvät naiset ja herrat, mina damer och herrar  ...vai pitäisikö aloittaa "Hei vaan ja henkilökohtaisesti tervetuloa"

Poliittisesti korrektit ilmaisut ovat saamassa koomisia piirteitä. Stockan Hullut Päivät tulisi nimetä uudelleen, jos vain mahdollista. Sopisiko "Ihan tavalliset päivät" vai olisiko "Hupsut Päivät" parempi? Ehkä joku silti närkästyisi, toinen saattaisi pitää kyseistä kielenhuoltopyrkimystä hullunhauskana. 

Opetushallituksen tukimateriaalin mukaan poikia ja tyttöjä pitäisi puhutella nimeltä, jotta vältyttäisiin sukupuolen ylenpalttiselta korostamiselta. Ohjeistuksen tulkinnat ovat saattaneet olla pillastuneen yliampuvia. Olisiko silti kaukaa viisasta antaa kaikille lapsille sukupuolineutraali etunimi, kuten vaikka Tuisku, Muisto, Kaino tai Vieno? Sitä sopii kysyä kadunmieh...kadunhenkilöltä tai Aamulehden terminologia-osastolta. Tuskin naisten asemaa parannetaan vain puheilla sen enempää kuin vakiintuneita termejä muuttamallakaan. Sanojen merkitys muotoutuu niiden käytön mukaan.

Jotkin sanat, jopa värit saavat lisämerkityksiä joita ei edes Orwell'in ajatuspoliisi voi estää. Toiset sanat ja ilmaisut puolestaan menettävät alkuperäisen merkityksensä tai laimenevat. Sanapari saattaa olla näennäisesti ristiriitainen. Onko "kamalan kaunis" upeampi kuin "hirveän hieno"? Ilmaisua "ulkomaalaisen näköinen" paheksutaan. Mitä pahaa ulkomaalaisissa on? Vaikkapa Japanissa saatan vaikuttaa ulkomaalaiselta. En kuitenkaan näe syytä nousta uuninpankolle mielenpahoittamista julistamaan.

Merkkien arvolataus riippuu usein asiayhteydestä, kulttuurista tai historiasta. Peukuttaminen on Suomessa positiivinen ele, Afganistanissa ja Kreikassa se on kuulemma loukkaavaa. Auton takapuskurissa oleva pelkistetty kalan kuva ei välttämättä tarkoita kuljettajan olevan kalastaja - symboli on pari tuhatta vuotta vanha, kristittyjen vainojen aikana käytetty tunnus. Mummolleni sateenkaari tarkoitti vain sääilmiötä ja leijonariipus oli hänen mielestään koru ilman sen kummempia sivutulkintoja. 

Entisellä työkaverilla oli tapana huudahtaa "kiehtovaa" jos palaverin kulku kävi hänen mielestään sekavaksi. "Hyvä keskustelu" tarkoitti turhaa jankuttamista. Vieraammat pitivät häntä äärimmäisen kohteliaana, työporukka sarkasmiin taipuvaisena veikkona. Siitä on jo kymmenisen vuotta. Varmuuden vuoksi vältän edelleen näitä ilmaisuja, onhan meillä paljon yhteisiä tuttavia. 

Ei ole niinkään tärkeää mitä sanotaan, vaan mitä tarkoitetaan. Sanat eivät muuta todellisuutta vaikka todellisuus pyrkii muuttamaan sanoja. And the same in English.

Tämän epätieteellisen analyysin kirjoitti konemies ja maanpuolustusnainen, ollen yksi ja sama henkilö

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: semantiikka, semiotiikka, konteksti, korrektius, merkitys, mielleyhtymä

Yrittäjien kirkkopyhä

Lauantai 14.10.2017

Onko "spoileri" jos paljastan tekstin jonka Naantalin Seurakunta ja Suomen Liikemiesten Lähetysliitto valitsi luettavakseni huomisessa sunnuntain jumalanpalveluksessa, yrittäjien kirkkopyhänä? Ei kai. 
 

171015_yrittajien_kirkkopyha.tiff"Kuulkaa, israelilaiset! Herra, teidän Jumalanne, ei vaadi teiltä muuta kuin sen, että pelkäätte häntä, että aina vaellatte hänen teitään, että rakastatte häntä ja palvelette häntä koko sydämestänne ja koko sielustanne ja että tarkoin noudatatte hänen käskyjään ja säädöksiään, jotka teille annan. Kun tämän teette, te menestytte."

Raamatun tekstit ovat pitkälti vertauskuvallisia ja tulkittavissa jopa monin eri tavoin. Tämän tekstin tulkitsen eettisen toimintatavan korostamisena. 

En itse ole uskonnollinen, mutta kunnioitan jokaisen omaa vakaumusta. Ystäväpiiriini kuuluu niin hinduja, muhamettilaisia, kristinuskoisia, ateisteja kuin muitakin. Kaikkien vakaumusta en edes tiedä. Yksittäisistä asioista voimme olla eri mieltä, mutta suuremmat linjat ovat samoja. "Elä ja anna elää" kiteyttää yhteiset arvot melkoisen kattavasti. Heikommassa asemassa olevien auttaminen ja puolustaminen on oikeudenmukaista.  Yhdessä sovittujen pelisääntöjen noudattaminen on oikein. Toisten kohtelu siten kuin itseään toivoo kohdeltavan on johdonmukaista. Menestys, niin yrityksen kuin ihmisenkin, perustuu luottamukselle, rehellisyydelle ja molemminpuoliselle arvostukselle. 

Hyvän asian puolesta voi puhua, rukoillakin. Paras tapa vaikuttaa hyvien tavoitteiden toteutumiseen on toimia aktiivisesti niiden edistämiseksi. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eettisyys, arvostaminen, luottamus

Peukkuja pidellessä - miten käy toimistotilojen?

Maanantai 9.10.2017 klo 19.40

Tätä kirjoittaessani kaupunginhallitus tekee päätöksen kirjaston mahdollisesta laajentamisesta Postin entisiin tiloihin. Hintalappua hankkeelle kertyisi liki miljoona euroa, joka katettaisiin pääosin lainavaroin. Esityslistalla olevaan asiakohtaan liittyy läheisesti yrittäjyys, tällä kertaa yrittäjien toimistotilat. Ne poistetaan mikäli kirjaston laajennus käsittää Postin lisäksi myös yrittäjien vuokraamat toimistotilat. Nykyisille yrityksille ei ole toimistotiloja, eikä näin uusillekaan. Voiko ongelman myönteistää: "Kaupungissa on enemmän asiantuntijapalveluja tarjoavia yrityksiä kuin tänne mahtuu"?

Kaupungin 2020- strategian perusteella  ”Menestysteemalla 1 vahvistetaan hyvää toimintaympäristöä kaikenkokoisille yrityksille" olettaisi päätökselle löytyvän selkeät suuntaviivat, semminkin jos yritysvaikutuksia arvioidaan. 


ukkopekansilta.jpgMaanantai-illan kokoussarjaan kuuluu myös kaupunginhallituksen konsernijaostolle esitettävä selvitys asuntomessujen järjestämisestä Naantalissa vuonna 2022. Kaupunginjohtajan pohjaesitys on neuvottelujen aloittaminen messujen järjestämisestä. Valitaanko nyt rohkea elinvoimaisuuteen panostaminen vaiko hiljainen "antaa olla vanhallas vaan"- kanta, määrittelee pitkälti sen millainen kaupunki Naantali tulevaisuudessa on. 


Yrittäjäyhdistykseltä ei kantoja ole kumpaankaan asiaan kysytty, joskin kentältä tulleita monia mielipiteitä on päättäjille pyytämättä tarjottu. Päättäjät ovat omat kantansa asuntomessuasiaan kertoneet jo hyvissä ajoin ennen kuntavaaleja, strategia on edellisen valtuuston hyväksymä. Strategia ei "jalkaudu", se jalkautetaan.


Yritysvaikutukset eivät liity vain yrittäjiin, vaan koko saaristokaupungin tulevaisuuteen. Jännittävä ilta. 
 

--

Päivitys 10.10.2017 klo 15:57

Kirjaton laajennuksesta myös pienyrittäjien toimistojen tilalle on virinnyt keskustelua, jossa on toivottu yrittäjien toimitilatarpeen selvittämistä vastustaneita KH:n jäseniä lähestyttävän vain sähköpostitse, ei julkisesti.

Koska olen avoimen toiminnan kannattaja - ks. arvot - ja koska asia koskee niin yrittäjiä kuin heidän asiakkaitaan, eli melkoisen suurta määrää Naantalin asukkaita, on avoimuus erityisen paikallaan.

Tästä linkistä voi ladata kaikille kaupunginhallituksen jäsenille lähetetyn julkisen kirjeen. Toivon kommentointia tälle sivustolle tai muulle julkiselle foorumille. 

--

Päivitys 14.10.2017 klo 13:18

Sirpa Hagsberg teki valtuuston kokouksessa 4.9 aloitteen "Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunki varaisi vielä kaikille kirjaston käyttäjille mahdollisuuden lausua mielipiteensä kirjaston kehittämissuunnitelmasta tilaratkaisuineen ja huomioisi mahdollisuuksien mukaan uudet ideat." Kaupungin sivustolle luotiin välittömästi kysely. Toimistotiloista kysyviä yrittäjiä kehoitettiin vastaamaan tähän kyselyyn, jonka tulokset annettaisiin edelleen asiasta päätettäessä.

Kaupunginvaltuuston 16.10 pidettävän kokouksen esityslistalla, kirjastoa koskevan asiakohdan yhteydessä, on liitteenä kyselyn vastausten yhteenveto. Tarkkaavainen yrittäjä otti yhteyttä kummastellen, miksi hänen vastauksensa ei tästä yhteenvedosta löydy. Otettuani yhteyttä kaupunginjohtajaan elinkeinoasiamies soittikin 13.10 kertoen, että yrittäjien vastauksia ei tosiaankaan löydy - vielä tarkaavaisempi olisi huomannut, että koosteen alussa lukeekin vuosiluku 2016, "Kirjastokysely nuorille". Valtuustoaloitteessa mainitusta kyselystä ja sen tuloksista ei siis ole vielä tietoa. Näyttää valitettavasti siltä, että vastaukset saadaan vasta kun päätös on jo tehty. Tilaratkaisuihin liittyy yritysten toimistotilojen poistaminen, joka implisiittisesti on "rivien välissä". Se on mahdollinen seuraus, ei erikseen päätettävä asia.

Ei mennyt kuin Strömsjössä, mutta onneksi päätöksentekoprosessi on kuitenkin huomattavasti parempi kuin Kittilässä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: elinvoimaisuus, kasvu, kaupunkisuunnittelu, elinkeinot