Naantali, taiteilijoiden kaupunkiPerjantai 26.10.2018 klo 7.45 - Kristiina Sunell
"Me tapasimme kellarissa sota-aikaan" kertoo rouva Virtanen, Rauthovin naapuri Rannikkoseutu-lehden artikkelin viimeisessä kuvatekstissä. Miksi kellarissa? Arvaukseni mukaan siksi, että kellarissa on suuri sauna, jonka ikivanha vuorolista on edelleen tallessa. Siinä on useita nimiä, joten sauna on ilmeisesti ollut naapuruston yhteisessä käytössä sota-aikana. Toinen arvaus liittyy siihen, että kellarikerroksessa on myös puuhella - valitettavasti sen hormi on jostain syystä muurattu sittemmin umpeen, mutta kellaria hieno hella koristaa edelleen. Kerrotaan, että talo rakennettiin vähitellen: ensin kivijalka sisustettiin asuttavaksi, sitten rakennettin varsinainen asuinkerros ja lopuksi vielä ullakkokerros. Villa Rauthovi on tuttu: vanhempani kertovat minun lapsena vierailleen siinä isovanhempieni kanssa. Isoisäni, Erik Sunell, opiskeli aikoinaan myös Turun Piirustuskoulussa ja tunsi taitelijakolleegansa hyvin. Tuosta vierailusta muistan hyvin vähän, talon tuonnemmista vaiheista paljon enemmän. Villa Rauthovi on 90-luvun alusta kotimme, jonka kunnostustuksessa ja entisöinnissä pyrittiin säilyttämään värimaailman lisäksi mahdollisimman paljon alkuperäisiä elementtejä, kuten suuri taivaansininen seinä ja sen vieressä oleva portaikko. Talon kellarissa on useita Erik Rauthovin seinämaalauksia. Samaten kellarikerroksessa olevassa taitelijan kehyspajan seinissä näkyy hänen kädenjälkensä.   Naantali on taiteiljoiden kaupunki, yhä edelleen. Raimo Äijälä, Camilla Björkman, Pentti Koivikko, Heta Saarelainen, Kristiina Turtonen, Pirjo Viitanen...meillä on monta upeaa, kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettua ja arvostettua taiteilijaa. Taiteelle ja kulttuurille löytyy sijaa ajatuksissa, aktiiviselle Naantalin Teatterille jopa tilat Vapaa-aikatullin rakennuksessa. Tosin vain väliaikaisesti: rakennus tulee lähiaikoina väistymään uudisrakentamisen tieltä. Toiveissa on saada tilat myös jatkossa, niin Naantalin Teatterille, Kulttuuritalo-yhdistykselle kuin Taidemuseon Kannatusyhdistyksellekin. Taitelija on näytelmä naantalilaisesta taidemaalarista Erik Aschan-Rauhtovista (1907-1967). Sovitus ja ohjaus on Teija Söderholmin. Lämminhenkinen tarina pyrkii välittämään ajankuvaa ja tunnelmia näiltä vuosilta. Näytelmä on Naantalin Teatterin tämän vuoden toinen ensi-ilta kaupungin 575-vuotisjuhlan kunniaksi. Ensi-ilta on lauantaina, 1.12. Lisätietoja sivustolta www.naantalinteatteri.fi, lippuja osoitteesta www.ideaticket.fi/naantalinteatteri. Lipunmyynti aukeaa myös Naantalin Teatterin rakennuksessa, Henrikinkatu 7, 40 minuuttia ennen näytösten alkua. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuvaamataide, näyttämötaide, musiikki, kuvanveisto, Rauthovi |
Kaupunkikuva muuttuu - uutta ja vanhaaPerjantai 19.10.2018 klo 7.18 - Kristiina Sunell Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua. Ukko-Pekan sillan kahvilaa ei saada takaisin, mutta jotain historiallista ja kaupunkiin sopivaa on kuitenkin tulossa. Ja paljon muutakin. Kaivokatu 11
1940-luvulla rakennuksen omisti Osuuskauppa. Huvilatyyppinen rakennus muuttui paljon: avarat verannat rakennettiin umpeen ja puiset seinät rapattiin. Arla-nimen saanut rakennus sai jälleen uuden nimen 1970-luvulla. Tanssiravintola, legendaarinen Naantalin Hovi tuhoutui tulipalossa vuonna 2013. Kovin suurena menetyksenä sitä ei voi pitää, sillä jo Arlan aikana pilattu rakennus ei ollut varsinaisesti Kaivokadun kaunistus. Rakennusluvasta ja tontille tulevien rakennusmassojen sijoittelusta keskusteltiin pitkään mm. Naantalin Vanhankaupungin kaavan toteuttamistoimikunnassa. Tontin omistajan luovuttua suunnitelmistaan lopulta myytyä tontin Treevalle löytyi ratkaisu joka puuverhoiltuna sopii vanhankaupungin kuvaan paremmin kuin edellisen omistajan suunnittelema massiivinen kerrostalokokonaisuus. Naantalin Hovi säilyy nimenä tontille nousevassa uudisrakennuksessa. Havainnekuva rakennusyhtiö Treevan kotisivuilta Tullikatu 17
Hesburgerin toiminnan kerrotaan alkaneen Bunkkerina tunnetussa rakennuksessa. Se poistui katukuvasta kuivankuumana kesänä 2018 melkoisten pölypilvien kera. Turun Sanomien juttu kertoo Bunkkerin purkamisesta. Linja-autoaseman puisto kaadettiin 19.10.2018. Tämän kuun lopulla tontilta poistetaan pilaantunutta maata. Tällä kertaa ollaan huolellisempia - purkujäte tai pilaantunut maa ei tule leviämään ympäristöön. Tontille ja sen viereisen puiston tilalle rakennettavat neljä kerrostaloa eivät tule perimään Bunkkerin nimeä - ehkäpä ruotsalaisten prinsessojen nimet ovatkin markkinoinnin kannalta parempia. Havainnekuva TA-Asuntojen kotisivuilta Kullakin aikakaudella on oma muotokielensä. Vaalea tai kellertävä kaakelipinnoite inspiroi torin laidan, Tuulensuunkadun vanhan virastotalon ja entisen S-Marketin rakennusarkkitehteja 70- ja 80-luvuilla. Toinen kauden muotisuuntaus oli keltainen tiili. Vuoden 2010 jälkeen suunniteltujen, yhdeltä puolen tiilenpunaisten ja toiselta valkoisten kerrostalojen ullakkokerrosten reunoissa olevat "taulutelevisioikkunat" tuovat lisää hyötyneliöitä, joskin tämä vallalla oleva formaatti ei silmää hivele. Ehkä lähiaikoina purettavien Tuulensuunkadun vanhan virastotalon, entisen terveystalon, Kesti-Maarian ja Tullikadun Osuuspankin rakennusten tonteille nousevien uusien talojen rakentamisen aikaan formaattia on päivitetty. Eri aikakausina valmistuneiden rakennusten kerrostumat tekevät kaupunkinäkymästä mielenkiintoisen ja elävän. Kaivokadun ja Tullikadun kulmaan noin kolmen vuoden päästä valmistuvaksi suunniteltua liikenneympärää saattaisi tulla koristamaan lähistöllä aikoinaan sijainneen Prikikota- kaivon mallin mukaan tehty puinen kaivorakennus. Vanhan Naantalin rannassa sijainneen kylpylärakennuksen tornit, Ukko-Pekan sillalla olleen kahvilarakennuksen pyöreä muoto ja muiden jo katukuvasta hävinneiden talojen yksityiskohdat voisivat toimia inspiraationa tulevien uudisrakennusten ulkomuotoa suunniteltaessa. Prikikota sopisi hienosti uuteen suunniteltuun liikenneympyrään Kaivokadun ja Tullikadun kulmaan.
|
|
2 kommenttia . Avainsanat: Naantali, Vallis Gratiae, liikenneympyrä, uudisrakennus, maisema, historia, kaupunkikuva |
Laivanromutus: kolme sanakuvaaMaanantai 8.10.2018 klo 17.13 Yllä otteita Turun Korjaustelakan 30.8.2018 myönnetystä ympäristöluvasta. Lupa liitteineen löytyy kokonaisuudessaan julkisesta AVI:n lupa-palvelusta www.avi.fi/lupa-tietopalvelu hakusanalla "Turun Korjaustelakka". Lupahakemuksen on kirjoittanut Turun Korjaustelakka. Alla ote aluspurkuliiketoimintaa harjoittavan Meriaura Oy:n Jussi Mälkiän kirjoituksesta Rannikkoseudussa 5.10.2018. Runsaan kuukauden aikana on unohtunut mitä Turun Korjaustelakan nimissä haettuun ja saatuun lupaan on kirjoitettu, samoin se mitä Meriauran edustaja on 20.10.2017 lausunut.
"Jatkossa toiveissa on saada romutettavaksi 150–200-metrisiä rahtialuksia, liiketoiminnan kehityspäällikkö Jukkapekka Sutela Meriaurasta sanoo." Etelä-Saimaa 20.10.2017 |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: totuuden jälkeinen aika, tosiasiat, ympäristölupa, piittaamattomuus, ympäristömyrkyt, Itämeri |
Vastine TS 28.9.2018 julkaistuun artikkeliinMaanantai 1.10.2018 - Kristiina Sunell  Timo Anttila kirjoittaa Turun Sanomien 28.9.2018 jutussaan ”Korjaustelakka uusii uivan telakkansa” yhteydessä ”Naantalissa on lietsottu keskustelua siitä, kuinka laivojen purkaminen tuo saastetta ja meteliä kaupunkiin. Yksi osa huhumyllyä on ollut, että purettavia laivoja hiekkapuhalletaan puhtaaksi”.
Kirjoitin juttuun vastineen: Naantalissa päätösten valmistelu on avointa ja merkittävistä hankkeista käydään keskustelua. Pahoittelen mikäli luottamushenkilöiden käymä julkinen vuoropuhelu koetaan lietsomiseksi ja huhumyllyksi. Asukkailla ei ole muutoksenhakuoikeutta Turun Korjaustelakalle myönnettyyn lupaan telakan toiminnan olennaisesta muuttamisesta, joten luottamushenkilöille tulee runsaasti yhteydenottoja asian tiimoilta. Asukkaiden huoli jopa 250 metriä pitkien tankkereiden purkamisen ympäristövaikutuksista lienee ymmärrettävää. Luottamushenkilöillä on vastuu perehtyä asioiden taustoihin ja niitä koskeviin dokumentteihin sekä hankkia lisätietoa viranhaltijoilta ja muilta asiantuntijoilta. Ympäristö- ja rakennuslautakunnalle toukokuussa esitetyssä materiaalissa todetaan: ”Laivojen purkutoimintaa koskevan meluselvityksen mukaan suurimpia melua aiheuttavia toimintoja ovat metalliromun kippaus varastokasaan ja hiekkapuhallus ja kuivausimuri” sekä vesistöön kohdistuvien päästöjen osalta ”Toiminnanharjoittaja on arvioinut vesistöön kohdistuvista vahingoista merkittävimmiksi häiriötilanteiksi hiekkapuhalluspölyn mereen leviämisen. ” Toimissa päästöjen vähentämiseksi ”Telakkatoiminnassa on hankalasti hallittavia hajapäästöjä toimintojen, kuten suihkupuhalluksen tapahtuessa ulkotiloissa. ” Edelleen ”Poikkeustilanteissa (toiminnan ollessa yöaikaan hyvin aktiivista ja käytössä on läpi yön useampi hiekkapuhallusyksikkö) yöajan keskiäänitaso on Käköläntien varrella muutamalla asuinrakennuksella raja-arvon 50 dB (A) tuntumassa”. Toimijan oman kuvauksen mukaan ”Hiekkapuhalluksesta mahdollisesti johtuva pölyhaitta pyritään hallitsemaan vesiverhoilla ja puomituksilla”. Haitallisia aineita sisältävä pöly siis laskeutuu mereen. ”Telakka-alueella muodostuvat hulevedet johdetaan kolmesta pisteestä mereen”. Termit ”suihkupuhdistus”, ”suihkupuhallus” ja ”hiekkapuhallus” ovat ilmeisesti lupaan liittyvissä asiakirjoissa samaa tarkoittavia. Kyse lienee suihkupuhalluksesta rakeistetulla nikkelikuonalla eli OK-rakeella. Suihkupuhallusjätettä syntyy noin 2000 tonnia vuodessa. Oletettavasti purettavia aluksia tai niiden lohkoja ei puhdistettaisi lyijy-, tina-, arseeni-, sinkki- ja kuparipitoisista pinnoista telakalla, mutta tätä prosessin kohtaa ei luvasta ilmene. Alusten purkaminen tapahtunee kaivinkoneilla ja polttoleikkaamalla, josta aiheutuvien ympäristöhaittojen yksilöinti pölyn ja muiden päästöjen osalta on maallikolle haastavaa. Kenties mahdolliset huhut saavat alkunsa tiedon puutteesta, eivät avoimesta keskustelusta. Selkeä tiedon jakaminen onkin tärkein keino varmistaa asiallinen vuoropuhelu kaikkien toimijoiden kesken. Kristiina Sunell, Naantali |
|
1 kommentti . Avainsanat: aluspurkamo, laivanromutus, nikkelikuona, hiekkapuhallus, ympäristö, totuuden jälkeinen aika |
Erik Rauthovin elämästä kertovan Taiteilija- näytelmän tiedotustilaisuus järjestettiin Naantalin Teatterissa 24.10.2018. Rauno Tirrin kirjoittama, taiteiljan tyttären Anne Aschan-Janssonin ideoima näytelmä on hieno ja aiheellinen kunnianosoitus impressionistille, jonka maalausten väripaletti on rohkea ja lämmin: hellepäivän taivaansinistä, lehmuksenkukan vihreää, viininpunaista, kypsää okraa, suklaanruskeaa. Taiteilijan teoksia on kuvattuna vuonna 1992 julkaisemassa kirjassa "Naantali, taiteilijan paratiisi" (ISBN 952-90-4340-6)
Osoitteessa Kaivokatu 11 sijaitseva tontti on nimeltään Kias ja Anungi. Tontilla vuonna 1900 olleen Café Central-rakennuksen omisti neiti Ebba von Pfaler. Myöhemmin rakennetussa toisessa kerroksessa oli kesähuoneita.
