Mielipideilmastosta puuttuu happi

Torstai 26.9.2019 klo 17.20 - Kristiina Sunell

Mitä ilmastolakkolaisen pitää tehdä tai olla tekemättä? Kaveri esitti hyvän kysymyksen. Ehkä lakkopäivänä voisi pidättää hengitystään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Lasse Lehtisen puheenvuoro kannattaa lukea.

Ilmastonmuutos on tärkeä keskustelunaihe. Yliannostus jokapäiväistä epistolaa tiedotusvälineissä, vahvat tunteenpurkaukset ja ylilyönnit alkavat kuitenkin ahdistaa. Mielipideilmastosta puuttuu happi.

190926_meri_selin.jpgOnko ilmastonmuutosväittely vienyt kaiken tilan muilta ympäristöön liittyviltä kysymyksiltä ja toimenpiteiltä? Pitäisikö tarkastella myös hengitysilman laatua ja merten tilaa?

Kotikaupungissani hengitysilmaongelmia aiheuttavat teollisuuden valtavat rikki- ja typpidioksidipäästöt, lisäksi asutuksen lähellä, avoimesti ulkona toimivat hake- ja kivimurskaamot päästöineen. Keskustassa kiinnitetään huomiota talojen mahdollisesti lyijypitoisten maalien pois raapimiseen, ja huputetaan kyllä - mutta suojaamatta puretaan vanhoja rakennuksia, joiden asbesti- ja betonipöly kulkeutuu viereisiin taloihin. Merivesi on sinistä vain niissä kohdissa joissa kukintansa lopettanut sinilevä alkaa hajota. Sinilevä on sinnikäs laji, joka ei teollisuuden hulevesien sisältämistä myrkyllisistä kemikaaleista näytä lannistuvan. Itämeriohjelman edellinen kausi päättyi viime vuoden lopussa, mutta Naantali ei ole vieläkään uusinut sitoumustaan.

Hinku-hankkeeseen kannattaa ryhtyä aivan välittömästi sen jälkeen, kun hengitysilman laatu on saatu korjattua, ympäristötoimi ja varsinkin ympäristölupien valvonta resursoitua riittävästi ja teollisuuden päästöt uskallettu ottaa asialistoille.

Ympäristö on kokonaisuus. Jokainen voi vaikuttaa. Maailma pelastetaan aloittamalla työ kotinurkista.

1 kommentti . Avainsanat: ympäristöterveys, hengitysilma, hyperventilointi, ympäristönsuojelu, typpidioksidi, rikkidioksidi, hiukkaspäästöt, johdonmukaisuus

Kaupunkimaisema muuttuu - mikä yllättää?

Tiistai 17.9.2019 - Kristiina Sunell

Kaupunkikuvan nopea muutos yllättää monia, vaikka aivan odottamattomia eivät ainakaan kaikki muutokset ole. Jo hyväksytty Manner-Naantalin osayleiskaava saattoi vaikuttaa vain hahmotelmalta tulevasta maankäytöstä, mutta oikeusvaikutteisena osayleiskaava ohjaa vahvasti tulevaa. 

Ruona ja Karvetti

Ruonan yhdystien asemakaavamuutos, ns. Tallinpuiston kaava oli maanantaina kaupunginhallituksen konsernijaoston käsiteltävänä. Täpärä äänestys puoltaisi Tallinpuiston säilyttämistä, mutta käsittely etenee vielä kaupunginhallitukseen ja sieltä vielä valtuustoonkin. Lähellä tulevaa kauppakeskusta, nykyistä luonnonvaraista puistikkoa asuvat eivät muutosta ilolla tervehdi. Tallinpuiston säilyttämiseen pyrkivä kuntalaisaloite on kerännyt jo tarvittavan määrä nimiä tullakseen käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa. Lopputulema voi silti olla mikä vain: Lammasluodon metsikön ja avoimen rantaviivan säilyttämiseksi kerätyt yli tuhat allekirjoitusta eivät päätöksentekijöiden enemmistöä vakuuttaneet.

Kailon saari

Kailon asemakaavamuutoksen nähtävilläoloaika päättyi samaten maanantaina, johon mennessä mahdolliset muistutukset tuli toimittaa kaupungin kirjaamoon. Voidaanhan ajatella ulkoilualueita ja rantaa olevan laajassa saaristokaupungissa yllin kyllin. Toisaalta saatetaan huomata niiden sijaitsevan etäällä kaupunkikeskustasta jos kävelylle pitäisi lähteä autolla tai veneellä, mikäli sellaisen omistaa. Uimarantoja käytetään enimmäkseen kesäaikaan, joten virkistyskäytön ajoittuminen sen ulkopuolelle on menetys. Ehkä enemmän harmittaa se, että Kailon ilmaisessa käytössä olevan osan merkittävästä supistumisesta oli sovittu jo kauan ennen asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamista. 

Kaupungin keskusta, Asemapäällikön talo ja Vapaa-aikatulli

Osan kaupunkikuvan tulevista muutoksista voi arvata vaikka iltakävelyllä. Luostarinkadun ja Tullikadun kulmaan tulevan kerrostaloalueen viereiset katutyöt sujuvat Luostarinkadulla hienosti ja jälki on kaunista katseltavaa. Puolivalmista vielä, mutta vähitellen sirot katuvalot asetetaan paikoilleen, lisäksi parhaillaan tehdään valmistelutyötä puiden istuttamiselle. 

190918_asemapaallikko_outo_liittyma.jpgLuostarinkadun ja Käsityöläiskadun kulmaan tehty liittymä kummastutti jo pari viikkoa sitten. Onkohan mennyt hieman pieleen, ajoratahan menee muutaman metrin päästä? Onko tarkoitus tehdä ajoväylä vuoropäivähoitokotina toimivan Asemapäälliön talon pieneen leikkipihaan - ja jos, niin miksi?  Selitys löytyi Naantalin Teatterin tilojen irtisanomisen selvityspyynnöstä. Tai pikemminkin siitä, että yllätys tuli yllätyksenä osalle päättäjistä. Mikko Rönnholm kirjoittaa blogissaan taustoista, tai oikeastaan niiden puutteesta.

190918_patsas.jpgTodennäköisesti liittymä oli tehty ennakoiden tulevaa pysäköintialuetta jonka kaupunki on vuokraamassa TA-Asunnoille. Tämä liittynee Naantalin Teatterin nykyisten tilojen aiottuun purkamiseen ensi keväänä, ja tilalle suunniteltuun kerrostaloon. Päättäjille ja Teatterin väelle suunnitelmat tulivat "puun takaa". Ehkäpä olisikin pitänyt kysyä katutöitä tekeviltä urakoitsijoita. Asemapäälliön talon piha ja sen edessä oleva puistikko siis väistää parkkipaikkojen tieltä, mutta siirtyykö patsas samaan varastoon jossa kuulemma on Ukko-Pekan sillalla olleen vanhan kahvilarakennuksen osat, vai jonnekin aivan muualle? 

Parkkipaikkoja tarvitaan varmasti. Teatteri tarvitsee tilansa. Tekemisen vauhti on niin nopeaa että kaikkea ei ehkä ehditä vaiheistaa, eikä kaikesta ehditä kertoa. Mikähän on vuoropäiväkodin tuleva käyttö, entä Kuparivuoren koulun? Naantalin Teatterille lienee suunniteltu tiloja Kuparivuoren kouluun, jonka oppilaat siirtyvät uuteen koulukeskukseen. Vaiheistuksessa saattaisi olla toivomisen varaa, mutta mikäli lupaus pitää paikkansa, on hienoa jos teatterille ja muullekin kulttuuri- ja yhdistystoiminnalle saadaan tilat Kesti-Maariankin ilmeisesti tullessa lähivuosina purettavaksi. Kuparivuoren koulua tosin hahmoteltiin myös yritysten toimistotiloiksi - katutason liikehuoneisto ON eri asia kuin toimistotila. Ehkä Kuparivuoren koulurakennukseen mahtuu tiloja sekä kulttuuri- ja yhdistystoiminnalle että toimistoyrittäjille, ellei sitten ole vielä julkistamatonta muuta suunnitelmaa?

Mikä tietoa lisää, se tuskaa lisää. Yllätykset kuitenkin lisäävät tuskaa enemmän kuin hyvä tiedon kulku. Avoin päätöksenteko saattaisi jopa lisätä äänestäjien luottamusta valitsemiinsa luottamushenkilöihin. Sitä kannattaisi ainakin kokeilla.

Päivitys 25.9.2019: Mika Hirvi, yhdyskuntatekniikan päällikkö, lähetti kysymykseeni paluupostissa keskusta-alueen katusuunnitelman ja vastauksen patsaan tulevasti sijoituksesta. Se siirtyy noin 60 metriä. Kiitokset sinne minne ne kuuluvat: viranhaltijoilta saa edelleen tietoa avoimesti ja nopeasti. 

Asemapiirustus_1_500.pdf

4 kommenttia . Avainsanat: osayleiskaava, asemakaava, rakentaminen, viheralueet, virkistysalueet

Ympäristölupien valvonnasta ja lautakunnasta

Torstai 5.9.2019 klo 21.35 - Kristiina Sunell

Turun Sanomat uutisoi 27.8.2019 "Oikeuskansleri selvittää Naantalin lupavalvontaa". Myös Rannikkoseutu julkaisi pääosin samansisältöisen uutisen. Oikeuskansleriin yhteyttä ottanut Kaanaa-Viluluoto-Luolalan asukas- ja yritysyhdistys ry kirjoittaa nyt taustoista tämän päivän Turun Sanomissa.

Ympäristölupaehtoja saa rikkoa jatkuvasti? - otsikoidussa kirjoituksessa viitataan Naantalin ympäristö- ja rakennuslautakunnan pöytäkirjaan 12.12.2018. Valvonta-asioita on käsitelty ja niistä päätetty pöytäkirjan kohdissa 95 ja 96. Pöytäkirjat ovat julkisia asiakirjoja.

Sain useamman puhelun ja viestin koskien tämänpäiväistä Turun Sanomien kirjoitusta. Väärinkäsitysten oikaisemiseksi:

  • Pöytäkirjan osalta ei voi kommentoida muutoin kuin vahvistamalla kokouskäytäntö. Yksittäinen lautakunnan jäsen voi tehdä muutos- tai lisäysehdotuksen ns. pohjaesitykseen, eli esityslistalla olevaan ehdotukseen päätöksestä. Mikäli tehtyä esitystä kannatetaan, siitä äänestetään. Äänestys on tarpeeton mikäli kaikki muut lautakunnan jäsenet suoraan kannattavat muutosesitystä. Jos muutos- tai lisäysehdotusta ei kannateta, pöytäkirjaan merkitään "esitys raukesi kannattamattomana".  Päätökset kirjataan pöytäkirjoihin, jotka pöytäkirjantarkastajat (2 kpl) sekä lautakunnan puheenjohtaja allekirjoituksillaan vahvistavat. Heidän tehtävänsä on varmistaa kirjausten vastaavan kokouksen kulkua. Näin toimitaan kaikissa lautakunnissa.
  • Jäsenyyteni ympäristö- ja rakennuslautakunnassa päättyi 31.5.2019. Sain kuulla kesken valtuustokauden tehdystä luottamuspaikkamuutoksesta vasta valtuuston 29.04.2019 kokouksen jälkeen, kun asia oli jo lopullisesti päätetty. Itse en ollut eroa pyytänyt, joten päätös oli yllättävä. Lautakuntapaikka oli vuonna 2017 päätetty koko valtuustokauden ajalle. Arvelua siitä, että k.o lautakunta olisi "rankka paikka" en kiistä: maakaareen, ympäristölainsäädäntöön, ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn, muiden kuntien vastaaviin päätöksiin ja ennakkotapauksiin ym perehtyminen oli toki aikaa vievää, mutta mieluista. Painostusta tai vaikuttamispyrkimyksiä ei ilmennyt eikä toimintaani lautakunnassa kritisoitu kertaakaan. Ympäristöohjelman laatimiseen osallistumisen koin myös motivoivana ja tärkeänä. Tosiasia kuitenkin on, että kuntavaalien tulos vaikuttaa vain valtuustopaikkoihin. Tällä perusteella olen edelleen Kokoomuksen varavaltuutettu. Muut luottamuspaikat - kaupunginhallitus, sen konsernijaosto, kaikki lautakunnat, ym - päätetään melko vapaasti puolueiden sisällä. Kuntavaaleissa saatu äänimäärä ei vaikuta valintaan. Puolueen paikallisjohto valitsee sopivat henkilöt sopiviin paikkoihin ja tekee muutoksia sopivana pitämällään tavalla. Lienee makuasia mitä pitää sopivana ja mitä sopimattomana lautakunnan jäsenten valintamenettelynä.

Ympäristövirastolla on Naantalissa vain kaksi viranhaltijaa. Valvottavaa kuitenkin riittää, sillä Muumilaakso-mielikuvasta huolimatta Naantali on myös merkittävä teollisuuskaupunki.  Nykyään ympäristölupien myöntäminen on suureksi osaksi AVI:n (Aluehallintovirasto) ja ELY:n (Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus) päätäntävallassa. Paikallisesti voidaan antaa enimmäkseen vain lausuntoja. Näin ehkä halutaan välttää pienten paikkakuntien sidonnaisuuksia ja intressiristiriitoja. Osittain siinä lienee onnistuttu, mutta lopulta - mikäli valvonta epäonnistuu - haittojen kärsijinä ovat asukkaat. Eli äänestäjät.  Näin ympäristö- ja rakennuslautakunnan vastuu korostuu entisestään. Perehtyminen lainsäädäntöön ym on tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on pitää kuntalaisten puolia. Luottamushenkilöt ovat, nimensä mukaisesti, asukkaiden edustajia riippumatta puoluekannasta tai mahdollisista kriteereistä joiden perusteella heidät on vastuutehtäväänsä valittu. Näin toivon myös ympäristö- ja rakennuslautakunnan uuden kokoonpanon toimivan.

Naantalin ympäristö- ja rakennuslautakunnan kokoonpano sekä viranhaltijoiden yhteystiedot löytyvät tästä linkistä

3 kommenttia . Avainsanat: ympäristöluvat, valvonta, hyvä hallintotapa, lautakunnat, asukasvaikuttaminen, oikeuskansleri

Lempeänhaikea syksy

Tiistai 3.9.2019 klo 7.38 - Kristiina Sunell

190903_ranta.jpg

Viimeisen vesperin jälkeen myöhäisen auringonlaskun ja aikaisen aamunkoiton hetket vaihtuvat lyhtyjen valoon puutarhassa. Vihreä maisema pukee pian ylleen ruskan oranssit, keltaiset ja punaiset sävyt. Lämpö ja valo hiipuvat kuin askelten äänet Naantalin kaduilla. 

Syksy tuntuu hyvästeiltä. On aika hakea esille lämpimät villasukat ja siirtää sandaalit odottamaan seuraavia retkiä saariston kallioille. Vähän vastahakoisena päätän että vene saa kylläkin taas olla vesillä kunnes lunta tulee (liikaa). Lumikola ei vielä pitkään aikaan saa ruohonleikkurin paikkaa vajan edustalla. Jos ripustankin pihapuihin valoja, jouluvaloja ne eivät vielä lokakuussa tietenkään ole - kausivaloja korkeintaan. 

Syksy tuntuu valmistautumiselta tulevaan. Lukusuositukset ovatkin jo valmiina: "Meripelastusaluksen operatiivisen toiminnan säädökset ja ohjeet", "Teknisen toimialan säädökset ja ohjeet", ja niin edelleen. Ne ovat mukavaa luettavaa, toisin kuin harjoitustöihin myös kuuluvat Onnettomuuskeskuksen raportit. Tuntuu kuitenkin turvallisemmalta saada ennakoida tulevaa vaikka tieto ehkä tuskaa lisäisikin. Näin todennäköisesti ajattelevat myös kuntien luottamushenkilöt aloittaessaan ensi vuoden budjettien, ja sitä kautta myös toimintasuunnitelmien käsittelyn. Pidän kyllä yllätyksistä, mukavista enemmän kuin toisenlaisista.

Aikoinaan - silloin kun Viking Line vielä liikennöi Naantalista - ostimme parhaan kaverini kanssa laivalta After Eight- suklaata. Luokkakaverit huomauttivat että näitä ei sitten sovi nauttia ennen kello kahdeksaa. Eipä niin, eikä se haitannut. Meille kello oli koko ajan "kahdeksan jälkeen", parikin kertaa vuorokaudessa. Kesä on jokseenkin samanlainen juttu: jokainen päivä kulkee kevättä kohti, välillä vain on vähän pimeämpää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ruska, sadonkorjuu, valo, odotus, ajanlasku, vuodenajat