Päätös Kailon saarestaTorstai 30.12.2021 klo 15.05 - Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys ry Tiedote Julkaisuvapaa 30.12.2021
Lautakunnat olivat esittäneet alueen käyttöä siten, että hiekkarannan pienempi osa ja nuotiopaikka voisivat jäädä edelleen sekä Muumimaailman asiakkaiden, että muiden saaressa ulkoilevien yhteiskäyttöön. Myös nuotiopaikan säilymistä ja Kailossa jo olevan saunan varmistamista asukkaiden käyttöön esitettiin. Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys ry toimitti keväällä 2020 hallinto-oikeudelle muutoksenhaun, jonka pyrkimyksenä oli vapaan alueen osan käytön jatkuminen. Hallinto-oikeus on 20.12.2021 tekemällään päätöksellä hylännyt muutoksenhaun. Tehty valitus ei tuottanut toivottua tulosta. Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys pyrkii jatkossakin edistämään Naantalin ja erityisesti Vanhankaupungin viihtyisyyttä ja asukkaiden hyvinvointia. Siinä työssä yhdistys toivoo yhteistyötä myös Naantalin kaupungin merkittävällä tuella kehittyneen ja laajentuneen Muumimaailman kanssa. -- Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys ry perustettiin vuonna 2011. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää Naantalin vanhan kaupungin asukkaiden yhteistyötä, edistää asukkaiden viihtyvyyttä sekä vaalia kulttuuriperintöä ja rakennuskannan ja ympäristön säilymistä.
Aiheeseen liittyvää: https://www.kristiinasunell.net/blogi/2020/02/03/33152 https://www.sdpnaantali.fi/blogi/mita-muumit-eivat-kailosta-sanoneet/ |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asemakaava, Kailo, muutoksenhaku, valitus, kohtuullisuus, asukasviihtyvyys |
Asemakaavoituksen vähäisyys ja merkittävyysTorstai 5.3.2020 - Kristiina Sunell Miksi niin kiire?Naantalin hallintosääntöä uudistettiin viimeksi nykyisen valtuustokauden alussa, 5.6.2017. Sen päivittäminen on maanantaina 9.3.2020 kokoontuvan kaupunginhallituksen listalla heti ensimmäisenä kohtana. Aikataulu on kiireellinen: muutokset halutaan voimaan jo parin viikon päästä, 1.4.2020. Looginen muutosajankohta saattaisi kuitenkin olla seuraavan valtuustokauden alku, runsaan vuoden päästä. Miksi kiire? "Yhtenä keskeisimmistä muutoksista esitetään asemakaavoitusprosessin keventämistä eli nopeuttamista, erityisesti merkitykseltään vähäisissä asemakaavoissa ja niiden muutoksissa. Tämä tarkoittaa muutoksia niin valmistelusta vastaaviin kuin päättäviin tahoihin." Asemakaavoista päättää nykyään 43 hengen valtuusto, joka tekee päätöksen kaupunginhallituksen ja lautakuntien valmistelutyön perusteella. Keventäminen eli nopeuttaminen merkitsisi sitä, että asemakaavoja ei enää viedä valtuustoon, paitsi jos ne ovat suurempia kuin Finlandia-talo. Tästä tietenkin selviää palastelemalla asemakaavat sopivan kokoisiksi. Paljonko on paljon, minkä verran on vähän?"Neuvotteluissa on sovittu, että vähäisen asemakaavamuutoksen kerrosneliömäärän pinta-alaraja on 3 000 m². Asemakaavan tai asemakaavamuutoksen vähäisyys tai merkittävyys arvioidaan ja päätetään kulloinkin kaavan käynnistämisen yhteydessä." Kerrosneliöt - 3000 - on konkreettinen luku. Käytännössä se vastaa noin kahtakymmentä omakotitaloa, kahta kerrostaloa tai yhtä suurta liikekeskusta. Oletan "kerrosneliömäärä" käsitteen olevan yhtä kuin "rakentamisen kokonaismäärä". Parkkipaikkoja ja mahdollisia tiejärjestelyjä ei huomioida, vaikka niiden sijoittelu saattaa olla kokonaisuuden kannalta huomattava. Vähäisyys ja merkittävyys ovat erittäin subjektiivisia käsitteitä. Esimerkiksi lainsäädännössä käsite "merkittävä haitta" on subjektiivinen: haitan aiheuttajan mielestä haitta saattaa olla olematon, siitä kärsivän näkökulmasta huomattavan suuri. Asemakaavoituksessa saattaa nyt olla edessä samankaltainen tilanne. Manner-Naantalin oikeusvaikutteinen osayleiskaava on jo nyt vähentänyt puistoja, viher- ja virkistysalueita. Haitta kohdistuu Manner-Naantalin asukkaisiin, mutta ei vaikuta merkittävästi - jos edes lainkaan - muissa Naantalin osissa asuviin. Kuka arvioi?Kaupunginhallitus siis arvioisi vähäisyyttä ja merkittävyyttä tapauskohtaisesti. Kaupunginhallituksen konsernijaoston toimivaltaan puolestaan tulisi muutoksen myötä kuulumaan ohjata yleiskaavojen sekä asemakaavojen ja ranta-asemakaavojen laadintaa. Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kukin puolue saa päättää omista edustajistaan kaupunginhallituksessa, joko henkilön äänimäärän tai muun kriteerin perusteella. Konsernijaostossa on 9 jäsentä, joskin kaksi heistä on myös kaupunginhallituksen jäseniä. Asemakaavoituksesta päättäisi siis 18 henkeä aiemman 43 luottamushenkilön sijaan. Kaupunginhallituksen äänestysten tulos on tälläkin valtuustokaudella ollut helposti ennustettava: äänin 5-6 tehdyt päätökset ovat toki enemmistöpäätöksiä. Lautakuntien päätökset voidaan sivuuttaa käyttämällä otto-oikeutta. Tulisiko merkittävät päätökset tehdä vähäistä suuremmalla enemmistöllä? Rakennettuun ja rakentamattomaan ympäristöön liittyvät päätökset ovat peruuttamattomia ja kauaskantoisia.Kuntalaisen näkökulmasta paras ratkaisu olisi pitää päätökset valtuuston 43 luottamushenkilön harkittavina, niiden jotka ovat kuntalaisten vaaleissa valitsemia ja toimivat saamansa äänimäärän tuomalla mandaatilla niin Naantalin eri osiessa asuvien, kuin eri puolueidenkin edustajina. Kaupunginhallituksen 9.3.2020 kokouksen esityslista on tässä linkissä. |
1 kommentti . Avainsanat: hallintosääntö, kaavoitus, asemakaava, päätöksenteko, demokratia, valtuusto, kaupunginhallitus |
Kaupunkimaisema muuttuu - mikä yllättää?Tiistai 17.9.2019 - Kristiina Sunell Kaupunkikuvan nopea muutos yllättää monia, vaikka aivan odottamattomia eivät ainakaan kaikki muutokset ole. Jo hyväksytty Manner-Naantalin osayleiskaava saattoi vaikuttaa vain hahmotelmalta tulevasta maankäytöstä, mutta oikeusvaikutteisena osayleiskaava ohjaa vahvasti tulevaa. Ruona ja Karvetti Ruonan yhdystien asemakaavamuutos, ns. Tallinpuiston kaava oli maanantaina kaupunginhallituksen konsernijaoston käsiteltävänä. Täpärä äänestys puoltaisi Tallinpuiston säilyttämistä, mutta käsittely etenee vielä kaupunginhallitukseen ja sieltä vielä valtuustoonkin. Lähellä tulevaa kauppakeskusta, nykyistä luonnonvaraista puistikkoa asuvat eivät muutosta ilolla tervehdi. Tallinpuiston säilyttämiseen pyrkivä kuntalaisaloite on kerännyt jo tarvittavan määrä nimiä tullakseen käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa. Lopputulema voi silti olla mikä vain: Lammasluodon metsikön ja avoimen rantaviivan säilyttämiseksi kerätyt yli tuhat allekirjoitusta eivät päätöksentekijöiden enemmistöä vakuuttaneet. Kailon saari Kailon asemakaavamuutoksen nähtävilläoloaika päättyi samaten maanantaina, johon mennessä mahdolliset muistutukset tuli toimittaa kaupungin kirjaamoon. Voidaanhan ajatella ulkoilualueita ja rantaa olevan laajassa saaristokaupungissa yllin kyllin. Toisaalta saatetaan huomata niiden sijaitsevan etäällä kaupunkikeskustasta jos kävelylle pitäisi lähteä autolla tai veneellä, mikäli sellaisen omistaa. Uimarantoja käytetään enimmäkseen kesäaikaan, joten virkistyskäytön ajoittuminen sen ulkopuolelle on menetys. Ehkä enemmän harmittaa se, että Kailon ilmaisessa käytössä olevan osan merkittävästä supistumisesta oli sovittu jo kauan ennen asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamista. Kaupungin keskusta, Asemapäällikön talo ja Vapaa-aikatulli Osan kaupunkikuvan tulevista muutoksista voi arvata vaikka iltakävelyllä. Luostarinkadun ja Tullikadun kulmaan tulevan kerrostaloalueen viereiset katutyöt sujuvat Luostarinkadulla hienosti ja jälki on kaunista katseltavaa. Puolivalmista vielä, mutta vähitellen sirot katuvalot asetetaan paikoilleen, lisäksi parhaillaan tehdään valmistelutyötä puiden istuttamiselle. Luostarinkadun ja Käsityöläiskadun kulmaan tehty liittymä kummastutti jo pari viikkoa sitten. Onkohan mennyt hieman pieleen, ajoratahan menee muutaman metrin päästä? Onko tarkoitus tehdä ajoväylä vuoropäivähoitokotina toimivan Asemapäälliön talon pieneen leikkipihaan - ja jos, niin miksi? Selitys löytyi Naantalin Teatterin tilojen irtisanomisen selvityspyynnöstä. Tai pikemminkin siitä, että yllätys tuli yllätyksenä osalle päättäjistä. Mikko Rönnholm kirjoittaa blogissaan taustoista, tai oikeastaan niiden puutteesta. Todennäköisesti liittymä oli tehty ennakoiden tulevaa pysäköintialuetta jonka kaupunki on vuokraamassa TA-Asunnoille. Tämä liittynee Naantalin Teatterin nykyisten tilojen aiottuun purkamiseen ensi keväänä, ja tilalle suunniteltuun kerrostaloon. Päättäjille ja Teatterin väelle suunnitelmat tulivat "puun takaa". Ehkäpä olisikin pitänyt kysyä katutöitä tekeviltä urakoitsijoita. Asemapäälliön talon piha ja sen edessä oleva puistikko siis väistää parkkipaikkojen tieltä, mutta siirtyykö patsas samaan varastoon jossa kuulemma on Ukko-Pekan sillalla olleen vanhan kahvilarakennuksen osat, vai jonnekin aivan muualle?Parkkipaikkoja tarvitaan varmasti. Teatteri tarvitsee tilansa. Tekemisen vauhti on niin nopeaa että kaikkea ei ehkä ehditä vaiheistaa, eikä kaikesta ehditä kertoa. Mikähän on vuoropäiväkodin tuleva käyttö, entä Kuparivuoren koulun? Naantalin Teatterille lienee suunniteltu tiloja Kuparivuoren kouluun, jonka oppilaat siirtyvät uuteen koulukeskukseen. Vaiheistuksessa saattaisi olla toivomisen varaa, mutta mikäli lupaus pitää paikkansa, on hienoa jos teatterille ja muullekin kulttuuri- ja yhdistystoiminnalle saadaan tilat Kesti-Maariankin ilmeisesti tullessa lähivuosina purettavaksi. Kuparivuoren koulua tosin hahmoteltiin myös yritysten toimistotiloiksi - katutason liikehuoneisto ON eri asia kuin toimistotila. Ehkä Kuparivuoren koulurakennukseen mahtuu tiloja sekä kulttuuri- ja yhdistystoiminnalle että toimistoyrittäjille, ellei sitten ole vielä julkistamatonta muuta suunnitelmaa? Mikä tietoa lisää, se tuskaa lisää. Yllätykset kuitenkin lisäävät tuskaa enemmän kuin hyvä tiedon kulku. Avoin päätöksenteko saattaisi jopa lisätä äänestäjien luottamusta valitsemiinsa luottamushenkilöihin. Sitä kannattaisi ainakin kokeilla. Päivitys 25.9.2019: Mika Hirvi, yhdyskuntatekniikan päällikkö, lähetti kysymykseeni paluupostissa keskusta-alueen katusuunnitelman ja vastauksen patsaan tulevasti sijoituksesta. Se siirtyy noin 60 metriä. Kiitokset sinne minne ne kuuluvat: viranhaltijoilta saa edelleen tietoa avoimesti ja nopeasti. |
4 kommenttia . Avainsanat: osayleiskaava, asemakaava, rakentaminen, viheralueet, virkistysalueet |