Talous kuntoon?

Sunnuntai 29.9.2013 - Kristiina Sunell

Vuosi kohta takana, kolme edessä

Tänä syksynä torilla ei ole esillä naamagalleriaa. Siellä ei liiemmin jaella ilmaista makkaraa, kahvia tai värikkäitä mainoksiakaan. Vaaliblogit ovat vaimenneet. Toriparlamentti keskustelee paikallislehtien kirjoituksista, joku ehkä lukee kaupungin sivustolla olevia esityslistoja ja pöytäkirjoja. Toriparlamenttia ehkä kuunnellaan edelleen, mutta etäisyys poliittisiin päätöksentekijöihin saattaa vaalikausien välillä tuntua kasvaneen.

Luottamushenkilö muistaa vaalilupauksensa, perehtyy ajoissa kokousten asialistoihin, selvittää päätösehdotusten vaihtoehdot, taustat ja perustelut. Kaikki päätökset eivät ole helppoja. Erityisen vaikeita ne ovat nykyisessä taloustilanteessa ja huomioiden asenteet, joiden mukaan edut ovat saavutettuja, joustaminen mahdotonta. Teoriassa halutaan sopeuttaa menot tuloihin, leikata, säästää - mutta ei kuitenkaan itseltä. Niinistön uudenvuodenpuhe taidettiin tulkita niin, että jokainen kuulija on itse toki kohtuullinen, mutta muut eivät saa olla niin itsekkäitä tai ahneita. Edes presidentin oma-aloitteinen palkkionsa alentaminen ei johtanut esimerkin seuraamiseen. Tässä ilmapiirissä vastuullisten päätösten tekeminen on vähintään haastavaa. Kannustavia esimerkkejä kaivataan lisää.

Kaikki työ on arvokasta, kyllä

Otetaanpa esimerkiksi tärkeästä ja vastuullisesta luottamustyöstä maksettavat palkkiot. Naantalin kaupungin maksamat palkkiot löytyvät tästä linkistä klikkaamalla. Palkkioita korotettiin 10 % joulukuussa 2012. Korotuksesta päätettäessä arvioitiin sen kustannusvaikutuksen olevan noin 30.000 euroa vuodessa. Viime perjantain Rannikkoseudun (27.9.2013) mielipidekirjoituksessa ja kolumnissa arvioitiin säästettävän noin 100.000 euroa, mikäli kokouspalkkioissa päätettäisiin palata korotusta edeltävälle tasolle. Niin tai näin - kaupungin käyttömenot ovat vuositasolla 133 miljoonaa euroa. Kokouspalkkioiden korotukset ovat siitä rahallisesti suhteellisen pieni osa.

Ehdotus palkkioiden alentamisesta ei ole saanut pelkästään myönteistä vastaanottoa. Yhtenä perusteluna on mainittu palkkioista menevä vero, joka palautuu kaupungin kassaan. Kyllä vain - osa siitä palautuukin. Osa, eli 15 % menee myös ns. puolueveroon, joka maksetaan kaikista kokouspalkkioista luottamushenkilön edustamalle puolueelle. Luottamushenkilölle jäävä osuus kokouksesta ja siihen valmistautumiseen käytetyistä tunneista ei ole järin suuri, mainitut verot huomioiden. Mutta tuskin kaupunkimme päätöksentekijöissä on henkilöitä, joiden luottamustehtävissä toimimisen motiivina on laittaa talous - nimittäin vain oma taloutensa - kuntoon.

Yksi huonosti valvottu projekti voi johtaa useiden kymmenien tuhansien eurojen budjetin ylitykseen. Huolellisella perehtymisellä voidaan säästää jo yhdessä kokouksessa liki viisikymmentä tuhatta euroa tilattavaksi ehdotetun urakan hintaa neuvottelemalla. Jos kaikki luottamushenkilöt siirtyisivät sähköiseen kokoushallintaan, säästyisi paperia ja postikuluja melkoisesti. Myös huolellisella virkamiesvalmistelulla varmasti vähennetään kustannuksia.

Hyvä esimerkki oikeaan tarpeeseen

Kokouspalkkioitten palauttaminen vuoden 2012 tasolle ei köyhdyttäisi luottamushenkilöä eikä veisi yhteisistä asioista päättävältä halua osallistua luottamustehtävien hoitoon, mikäli hän on niistä aidosti kiinnostunut. Eipä se merkittävästi puolueitten tulojakaan vähentäisi. Tällä päätöksellä ei pelasteta kaupungin alijäämäistä taloutta, mutta se on yksi askel kohti oikeaa asenneilmapiiriä. Veikkaan, että sellaista tarvitaan kipeästi seuraavien kolmen vuoden aikana.

Kirjoitus edustaa mielipidettäni yksityishenkilönä.

Esimerkiksi

Keskiviikko 31.7.2013 - Kristiina Sunell

"Sinua seurataan tarkasti niin auton takapenkiltä, veneen tuhdolta, pyörämatkalla kuin kävelylenkilläkin."
Toisin kuin voisi luulla, tämä lainaus ei ole peräisin minkään valtion tiedustelupalvelun avautumisesta. Lähde on parempaa liikennekäytöstä mainostava www.elakoon.fi. Kampanjan mainostauluja on ainakin Turku-Helsinki- moottoritien varrella. Mainoskampanjan teemoihin kuuluu lause "Muista myös, että olet aina esimerkkinä jollekulle liikenteessä".

Kerrassaan oivallinen kampanja. Sarkaa riittää muuallakin kuin vain liikenteessä.

Lausuntoja lasikaapista

Kansalaistottelemattomuus on yksi kesän puheenaiheista. Aiheen nosti otsikoihin ensimmäisenä Edward Snowden, joka katsoi työnantajansa toimivan vähintäänkin epäeettisesti vakoillessaan mm. EU:n tilojen viestintää. Paljastuksen myötä Snowden käytännössä luopui ihmisoikeuksistaan, kotimaastaan ja perheestään.

Suomessa Päivi Räsänen ei luovu ministerin paikasta. Toisaalta, eipä hän valtionsalaisuuksia vuotanut. Hän totesi vain omien arvojensa ja Raamatun tulkinnan menevän Suomen lain edelle. Näinhän se voi yksilötasolla ollakin. mutta ministerin toteamuksena lausunto oli yllättävä.

Kansanedustaja Anna Kontula ilmoitti tarjoavansa suojapaikan poliisilta. Yksityinen turvapaikka koskee ilmeisesti vain paperittomia maahanmuuttajia. Poliisia ei kai tarvittaisi lainkaan, jos jokainen ottaisi oikeuden omiin käsiinsä - milloin "suojellakseen poliisilta", milloin soveltaen Hammurabin lakia tai muuta arvojensa mukaista ohjeistusta?

Edustuksellinen demokratia on juuri sitä, että säännöt sovitaan yhdessä. Kaikkia komporomissit eivät miellytä, vaan näillä mennään. Jos ei mennä, on turha kummastella alhaista äänestysinnokkuutta. Epäluottamushenkilön varoittavan esimerkin voima on perin harvoin rakentavaa.

Kaikki on esimerkkiä

Jutta Urpilainen vaati alle minimipalkan maksaville yrityksille lisää seuraamuksia. Hyvä ja kohtuullinen näkemys. Voisimmeko laajentaa tämänkaltaisia ajatuksia omaan itseemme?

Irtisanomiset ja tuotannon siirto ulkomaille nostavat aina vastalauseiden myrskyn. Syynä muutokseen on usein sekä työvoimakustannusten kalleus, että kotimarkkinoiden kysynnän vähäisyys. Päätöstä eivät ole tehneet "ne", vaan me kaikki.

Kuluttaja tekee päivittäin omien arvojensa mukaisia päätöksiä ja valintoja. Aivan samoin kuin esimerkiksi ministerit Päivi Räsänen, VIlle Niinistö tai Heidi Hautala.

Jos lataa musiikkia ja elokuvia ilmaiseksi vertaisverkosta, ei maksa muusikolle, studiolle, näyttelijöille, apujoukoille tai käsikirjoittajalle heidän työstään. Ei edes sitä minimipalkkaa. Miksi ilmaislataajan tai muun vapaamatkustajan työstä sitten pitäisi maksaa? Eikö kaiken muunkin työn voisi ottaa käyttöön ilman vaihdannan vaivaa?

Jos sinusta on väärin, että työpaikat menevät halvemman kustannustason maihin, osta vaikka suomalaisia kirsikkatomaatteja. Tiedän - niiden hinta on 2,49 euroa/rasia, kun ulkomaisia saisi 1,49 euroa/rasia. Mutta palkat - ne minimitason ylittävät - pitää maksaa sivukuluineen ja kaikkine veroineen. Ostamalla suomalaisia tuotteita olet mukana säilyttämässä työpaikkoja, hinnalla millä hyvänsä. Ja kas - nyt olet esimerkki.