Päätös Kailon saarestaTorstai 30.12.2021 klo 15.05 - Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys ry Tiedote
Lautakunnat olivat esittäneet alueen käyttöä siten, että hiekkarannan pienempi osa ja nuotiopaikka voisivat jäädä edelleen sekä Muumimaailman asiakkaiden, että muiden saaressa ulkoilevien yhteiskäyttöön. Myös nuotiopaikan säilymistä ja Kailossa jo olevan saunan varmistamista asukkaiden käyttöön esitettiin. Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys ry toimitti keväällä 2020 hallinto-oikeudelle muutoksenhaun, jonka pyrkimyksenä oli vapaan alueen osan käytön jatkuminen. Hallinto-oikeus on 20.12.2021 tekemällään päätöksellä hylännyt muutoksenhaun. Tehty valitus ei tuottanut toivottua tulosta. Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys pyrkii jatkossakin edistämään Naantalin ja erityisesti Vanhankaupungin viihtyisyyttä ja asukkaiden hyvinvointia. Siinä työssä yhdistys toivoo yhteistyötä myös Naantalin kaupungin merkittävällä tuella kehittyneen ja laajentuneen Muumimaailman kanssa. -- Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys ry perustettiin vuonna 2011. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää Naantalin vanhan kaupungin asukkaiden yhteistyötä, edistää asukkaiden viihtyvyyttä sekä vaalia kulttuuriperintöä ja rakennuskannan ja ympäristön säilymistä.
Aiheeseen liittyvää: https://www.kristiinasunell.net/blogi/2020/02/03/33152 https://www.sdpnaantali.fi/blogi/mita-muumit-eivat-kailosta-sanoneet/ |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asemakaava, Kailo, muutoksenhaku, valitus, kohtuullisuus, asukasviihtyvyys |
Sininen tupa ja teollisuusmaaSunnuntai 27.1.2019 - Kristiina Sunell Ympäristö- ja rakennuslautakunnan asiat ovat poikkeuksellisen laajoja. Päätösten vaikutukset ulottuvat usein pitkälle tulevaisuuteen. Keskiviikon 30.1.2019 esityslista on mielenkiintoinen. Poliisi paikalle? Velkuan Teersalossa on sininen ravintola-ja myymälärakennus. Se on ongelma, sillä rakennuksen kuuluisi rakennusviraston näkemyksen mukaan olla punainen. Muutosta takaisin alkuperäiseen väriin ei ole toteutettu annetussa ripeässä aikataulussa. Seurauksena ehdotetaan uhkasakon lisäksi ilmoittamista poliisiviranomaiselle esitutkintaa varten. Onkohan tämä tarpeellista tai kohtuullista? Hyvää huonompaa Käsittelimme edellisessä, 12.12.2018 kokouksessa ympäristöviraston selvitystä asuinalueen vieressä sijaitsevan louhinta- ja murskaustoiminnan aiheuttamista ongelmista. Lupaehtojen vastaisesta toiminnasta oli kertynyt runsaasti valituksia. Ympäristö- ja rakennuslautakunta merkitsi tiedoksi tilannekatsauksen ympäristölupien valvonnasta ja totesi, että valvontatoimet ovat olleet riittävät. Lautakunta totesi lisäksi, että 'EKP Oy ei ole noudattanut ympäristöluvan määräyksiä riittävän täsmällisesti, mutta on kuitenkin viranomaisten yhteydenottojen perusteella vastannut selvityspyyntöihin, teettänyt melumittauksia sekä korjannut tarvittaessa toimintaansa.' Asian käsittelyn aikana Kristiina Sunell esitti seuraavaa: "Päätökseen lisätään, että lupaehtojen toistuva rikkominen johtaa hallintopakkomenettelyyn tai muihin toimenpiteisiin". Esitykseni raukesi kannattamattomana. Lautakunnan mielestä lupaehtojen jatkuva rikkominen ei siis johtaisi edes mainintaan mahdollisista seurauksista. Särähtääkö sininen tupa Teersalon rannassa silmään pahemmin kuin murskepöly Viluluodon kodeissa? Keskiviikkona palattaneen 31.12.2018 mennessä toimitettuun suunnitelmaan murskaustoiminnan sisätiloihin siirtämiseksi. Käsiteltäväksi tulevat myös Turun Korjaustelakkaa koskevat lausunnot, mieluiten molemmat: joulukuun kokouksessa pöydälle jätetty sekä keskiviikon listalle tuotu toinen lausunto. Edellinen näytti jostain syystä unohtuneen esityslistalta. Ehtiihän tuon vielä pöydältä listalle poimia, joskin vaihtelevasti näyttää kiirettä pitävän. Romutettavien alusten purkusuunnitelma, joka tulee esittää neljä viikkoa ennen purkutöiden aloitusta, on vielä puutteellinen ja edellyttää täydentämistä monilta osin. Päivitys 31.1.2019: Suunitelma murskaustoiminnan siirtämisestä sisätiloihin edellyttää vielä toiminnanharjoittajan lisäselvityksiä, joten sen lautakuntakäsittely on vasta maaliskuussa. Romutettavien alusten purkusuunnitelmien puutteista jätettiin lausunto, mutta Turun Korjaustelakka olikin purkanut alukset jo ennen lautakunnan kokousta. Harmillista, sillä suunnitelmat olisivat olleet valituskelpoisia vielä kolmisen viikkoa. Selvityksestä selvinnee, miksi näin kävi ja mitä siitä seuraa. |
|
1 kommentti . Avainsanat: ympäristöluvat, rakennusluvat, valvonta, sanktiot, suhteellisuus, kohtuullisuus, hyvä hallintotapa, luottamus, luottamushenkilöt, lautakunnat |
Joku muutti RuotsiinMaanantai 14.4.2014 - Kristiina Sunell Miten sinne Ruotsiin pääsee?Ruotsissa asuu tilastojen mukaan 166 723 Suomessa syntynyttä. Henkilökohtaista suomalaista sisuaan vei pysyvästi ulkomaille yli puoli miljoonaa henkeä vuosina 1945 - 1980. Länsinaapurissa houkuttelivat paremmat ansaintamahdollisuudet. Annika Lapintie väittää blogissaan, että tavallisella palkansaajalla ei olisi samaa liikkumisen mahdollisuutta kuin miljonäärillä. Ennen oli. Mikähän on muuttunut? Nyt keskustellaan kiivaasti yhden ainoan, Björn- nimisen suomalaisen muutosta. Mies on ilmeisesti niin pidetty, että hänen lähtöään surraan syvästi. Toiset eivät pidä hänestä lainkaan - hyvä että lähti odottamatta maastakarkoitusta tai peräti ammutuksi tulemista, kuten mukavasti toimeentuleva Aki Kaurismäki räväkästi ehdotti The Guardian-lehden haastattelussa pari vuotta sitten. Mitäpä yhden ainoan ihmisen muuttoaikeista. Tarvitseeko tämä sota yhtä miestä? Olen Annika Lapintien kanssa aivan samaa mieltä hänen blogissaan mainituista perusteluista. "Tasa-arvo riippumatta ihmisten varallisuudesta ja henkilökohtaisista ominaisuuksista on toimivan yhteiskunnan perusedellytys" voisi olla minun kynästäni, mutta sen on kirjoittanut Annika. Siitä huolimatta tulkitsemme asioita käytännössä eri tavoin.
Katuvalot ja ilmainen koulutusLapintie toteaa Wahlroosin käyttäneen ja saaneen paljon etuja Suomesta, kuten ilmaisen koulutuksen. Meillähän ei ole lukukausimaksuja, kenellekään. Runsas vuosi sitten lukukausimaksuja vastustavassa blogissaan Lapintie arvioi, että noin puolet Suomessa opiskelleista ulkomaalaisista opiskelijoista jää tutkinnon jälkeen tänne asumaan. Näin Suomeen työllistyvä korkeasti koulutettu ihminen maksaa koulutuksensa takaisin veroina muutamassa vuodessa, hän kirjoittaa. Onkohan Björn jo omat opintonsa veroillaan maksanut? Hyvinvointivaltio takaa Wahlroosin Suomessa toimiville yrityksille koulutetun ja terveen työvoiman, toimivan infrastruktuurin ja turvallisen toimintaympäristön, toteaa Lapintie. Tasapuolisuuden nimissä se takaa saman myös Suomeen sijoittaville ulkomaisille yrityksille. Googlen palvelinkeskukset Haminassa saavat lisäksi nauttia halvasta sähköstä, sehän työllistää suomalaisia. Ulkomaisten perustamat, Suomessa toimivat yritykset ja niiden työntekijät maksavat veronsa Suomeen. Mitä nyt halutaan - että Wahlroos siirtää yrityksensä pois Suomesta? Sekin olisi ilmeisesti väärin. Ahneen ja kateelliset rajatSanan "elintasopakolainen" perään on sanakirjassa lisätty (halv). Tarkoittanee halventavaa nimitystä. Sitä käytetään siirtolaisista, joiden muuton syynä on paremman elintason tavoittelu. Annika Lapintie nimittää Wahlroosia elintasopakolaiseksi. Hyvinvointivaltion rahoittamisesta voi laistaa, sen hedelmistä saavat kaikki nauttia. Lapintien järkeilyn mukaan siis jokainen, joka ei osallistu suomalaisen hyvinvointivaltion rahoittamiseen, on vapaamatkustaja. Vapaamatkustaako joku Suomeen parempaa elintasoa tavoitellakseen, saisiko niin edes väittää? Millä tavoin yksilön ja yhteiskunnan ahneus ilmenee, ja missä tulee raja vastaan? Kun vain vapaamatkustajat kokevat pelin reiluksi, mutta rahoittajat muuttavat pois, jää jaettavaa tietysti pienemmälle joukolle - kuitenkin varmasti vähemmän.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: siirtolaisuus, hyvinvointi, kohtuullisuus |
Julkaisuvapaa 30.12.2021