Mukana ja paikalla

Sunnuntai 31.3.2013 - Kristiina Sunell

Poissa, mutta läsnä

Maailmanlaajuisesti toimiva tietotekniikkayritys palkittiin edistyksellisestä läsnätyö-konseptista. Ei tarvitse olla paikalla ollakseen töissä. Työkaveri on läsnä, kun hänelle voi esimerkiksi kirjoitella tekstiviestin, huhuilla pikaviestimellä tai lähettää sähköpostin.

Onnistuneesti tuotteistettu, vaikka olisikin vain tutun etätyön nimittämistä toisella sanalla. Eipä tarvitse joka päivä harjata kissankarvoja pois takista tai kuluttaa aikaa ja bensaa työmatkaan.

Ehkäpä jo lähitulevaisuudessa on mahdollista kehityskeskustella hologrammin kanssa. Olisi kätevää tulostaa kolmiulotteisesti kupillinen taukokahvia kaikille, missä sitten ovatkaan.

Ekologiset etäpippalot

Läsnäpoissaolo on käytännöllistä monessa tilanteessa.

Kustannuksia ja vaivaa säästyy kun vaikkapa saunailta toteutetaan modernisti ja innovatiivisesti läsnä-periaatteella. Ilman taksijonoja, narikkamaksuja tai pelkoa flunssan tarttumisesta. Työnantajalta saadulla lounarilla saa pistäytyä syömässä mitä haluaa ja missä haluaa. Ennen tai jälkeen saunan. Omasta jääkaapista voi ottaa oluen tai siiderin, tai olla ottamatta. Hajuvesiallergia ei haittaa, eikä pyyheliina katoa. Työkavereille on hauska lähettää oman tai taloyhtiön kiukaan kuvia. Yhteislaulu sujuu konferenssipuheluna.

Juhlat päättyvät kun viimeinenkin matkapuhelin on sammunut.

Rajansa kaikella, eikö?

Väitän, että on parasta välttää kotitoimistoa. Konttorikoti on epätyöpaikka vaikka työilmapiiri olisikin pullantuoksuinen. Työn ja vapaa-ajan, kodin ja toimiston välinen ero tarvitaan, että jaksaa olla aidosti paikalla.

Työyhteisö on sosiaalinen ympäristö. Mikään media ei ole riittävän yhteisöllinen korvatakseen keskustelut kasvotusten, hassujen ja hyvien ideoitten pallottelun työkavereiden kesken. "Läsnätyö" ilman työkavereita on yhtä ankeaa puuhaa kuin facebookin kautta pidetty saunailta.

Kävikö Etelärannassa satuolento?

Lauantai 23.3.2013 - Kristiina Sunell

Faktoista irtautuminen on virkistävää. Suomen talous onkin siinä kunnossa, että satuolentoja tarvitaan apuun. Sadun lopussa kai paha saa palkkansa, ja hyviksellekin jää jotain.

Huhujen mukaan joulupukki olisi hiljattain käynyt Etelärannassa.  Samojen lähteiden mukaan Etelärannan väki olisi ansainnut korkeintaan risuja. Tuhmaa oli ajatella, että palkankorotukset olisi kustannettu eläkevakuutusmaksujen korotus perumalla, Tulevaisuuden eläkerahoja ei pitää tuhlata. Johdonmukaista: ne varat  tarvitaankin elvytysvelan korkojen ja lyhennysten maksuun. Sitä kipeämmin, mitä vähemmän on työpaikkoja ja niistä saatavia verotuloja.

Oikeastiko?

Mutta kävikö Etelärannassa todellakin joulupukki? Vai oliko se sittenkin hammaskeiju? Jos yhtiön tuloksesta ennen vietiin 24,5 %, nyt yhteiskunnalle jaetaan siitä vain 20 % Jääkö yhtiöihin nyt enemmän rahaa? Kyllä. Saavatko yhtiön omistajat nyt enemmän? Ei. Osinkotulojen verotusta kiristettiin.

Yritykselle jää enemmän käytettäväksi investointeihin ja työllistämiseen. Tämä "lahja" olikin tarkoitettu edelleen annettavaksi.

Viinaa juovat, tupakkaa polttavat ja karkkia mässyttävät saavat tilaisuuden osallistua taloustalkoisiin. Joko lisäämällä kulutusta -> lisää verotuloja. Tai vähentämällä kulutusta -> terveydenhuollon kustannukset pienenevät. Tällainen kiltteyttä ja sosiaalisuutta suosiva linjaus voisikin olla joulupukin tekemä.

Vaihda kanavaa

Torstai 21.3.2013 - Kristiina Sunell

En juurikaan katsele televisiota, paitsi ehtiessäni suosikkisarjani Emmerdalen ja uutiset. Jälkimmäinen vaikuttaa uusinnoilta:

• Tulopoliittisissa neuvotteluissa ei vieläkään tulosta
• Jotain jonkin euromaan tukipaketin tarpeesta
• Ennuste Suomen talouden kasvusta hiipuu
• Kylmä sää jatkuu

Ei mitään kovin positiivista, eikä sinänsä mitään uuttakaan. Onneksi on mainokset. Tänään bongasin varsinaisen mainoshelmen: Suomi on yhtä.

Kappas, näinkö mainostoimistot ovat oivaltaneet tärkeimmät asiat poliitikkoja paremmin?

Mainosviestin idea liittyi jääkiekon MM- kisoihin. Meille suomalaisille on tärkeää, että voitamme.Yhdessä. Siinä on järkeä.

Toisin kuin luulisi, politiikka toimii päinvastaisella tavalla. Tupo- neuvottelut ovat armotonta puuhaa: on aivan sama, mikä koko pelin lopputulos on, kunhan yksittäinen pelaaja voittaa. Vaikka vain hetkeksi. Palkkojen nousu merkitsee vääjäämättä kustannusten nousua. Ostovoima ei kasva mihinkään.

Varsinainen kysymys on, miten puoliaikojen välinen peli pelataan, jotta ei koko joukkue lopulta istu vilttiketjussa.

Katsokaa mainoksia ja jääkiekkoa. Kanavaa kannattaa vaihtaa uutisten ajaksi.

From expressions to impressions

Sunnuntai 17.3.2013 klo 13.34 - Kristiina Sunell

Don't get me wrong

The most common means of communication in international business is supposed to be bad English. It can not be all that bad, though. Business agreements are reached. People find their way to hotels and airports. Good enough, bad English works.

What could work better is Boolean. It's not a language like Swedish or the like. It's algebra, holding the notions of AND, OR and NOT. Life would be so much easier if every attempt to communicate was based on Boolean logic. Yet, certainly less interesting.

What about real life?

Finns are not know as the most talkative people on Earth. We tend to speak only when we have something to say. Extended periods of silence do not mean that we'd be upset or angry. Thus, several years of language studies may not turn us into masters of global communications. We are splendid rally drivers. Less talk, more action - that's us.

Learning to communicate in bad English is an eye-opener. One may assume to be all done once the output- part, expression, has been properly rehearsed. But no, that merely means one is half way. At the end, only impressions really count: how the listener perceives your point.

No means simply no

No, it does not. It depends.

In Japan, you may seldom hear the word no as a reply to your straight forward question. No is pronounced maybe later. This means that you are definetely not expected to return to the topic.

In Chinese, yes may not always stand for an affirmative answer.  It may also mean I do not know. It could actually just be taken for okay - I hear you, but I am neither for, nor against your proposal.

When you hear absolument pas, jamais de ma vie, that's when you may conclude that you'd better change the topic. In French, a simple no tends to imply that you're invited to tell more about your idea and justify your point. The listener deems it worth a word or two. But if the objection goes on, and continues in French, you better draw your own conlusions: roger, over.

Interesting in American English, in turn, usually means something else. Such as no, for instance. To my experience, different is rather close to interesting. So, you think you heared: That's a very interesting idea, it's really different. I'll call you!  You may be waiting for this phone call up to a Japanese maybe later.

According to 'Wiio's Law' Communication usually fails, except by accident. This conclusion must be based on plenty of experience, since Osmo Wiio is Finnish.

         Sorry about generalizing. Objections are welcome.

Näin, tai toisin päin

Torstai 14.3.2013 - Kristiina Sunell

Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole pohjustella taloustieteen Nobel-palkintoa, eikä edes olla kierroksen edellä yritysverotusta koskevia kaavailuja. Valtiovarainministeriä kompatessa tuleekin olla tarkkana, sillä sävellaji vaihtuu yllättävän nopeasti.

Kannattava yritys ei tukia tarvitse

...eikä kannattamatonta liiketoimintaa ole järkeä tukea. Tätä linjausta korostettiin viime vuoden lopulla. Poikkeuksena ovat tietysti erityisestä syystä tuettavat toimialat.

Maataloustuella ei liene tarkoituksena kasvattaa elintarvikkeiden tuotantoa sinänsä, vaan pitää koko Suomi asutun elävänä ja varmistaa puhtaat ruoka-aineet pöytiimme.

Telakalle annettava innovaatiotuki on määrältään mittava, mutta sen oikeampi nimi saattaisi olla työllisyys- tai muutosturvatuki.

Nokian vielä viime vuosiin saakka saama merkittävä Tekes-rahoitus sai osakseen kritiikkiä. Yritys vastasi arvosteluun toteamalla, että tukirahoilla hankitaan merkittävästi mm. korkeakoulujen työtä. Aivan - kysymys on siis välillisestä yliopistotuesta, jolla varmistetaan kansainvälinen kilpailukyky korkeakouluissamme. Se on tutkimuksen tuotteistamistukea.

Koko termi yritystuki on epämääräisen laaja, ja vaatisi lisäkseen tarkoituksesta tai ohjausvaikutuksesta kertovan kiteytyksen: mitä tukitoimilla halutaan saada aikaan. Liiketoiminnallisen tuloksen kasvattaminen ei aina ole varsinainen päämäärä. Toki valtio eli yhteiskunta hyötyy hyvästä liiketuloksesta verojen verran. Kannattavuus lisää hyvinvointia.

Miten tulla kannattavaksi?

Yrityksille ei ole edelleenkään luvassa vastikkeetonta toimeentulotukea, joten tuolla saralla ei ole perattavaa. Firmat eivät myöskään kärsi kateusverosta, eikä yritysverotus ole palkansaajan tuloverojen tapaan progressiivinen. Kannattavuus on siis helppoa: pitää ansaita enemmän kuin kuluttaa.

Ei ole mitenkään tavatonta, että pörssiyritysten YT-neuvottelujen jälkeen tapahtuu seuraavaa: työntekijät esittävät vastalauseen ja osakkeenomistajat myötälauseen. Osakekurssi nousee, sillä kustannukset laskivat. Tulos parani. Verottaja lienee myös tyytyväinen: parempi tulos merkitsee enemmän osinkoja, enemmän yhteisö- ja pääomatuloveroja. Valitettavasti tehostamisen kautta saatu kannattavuuden parantaminen merkitsee usein myös enemmän työttömiä. Toivottavasti saadut verot riittävät heidän tukemiseensa,

Yritykset- termiä käsitellään yleensä yhtenä nippuna. Se on yhtä epämääräistä kuin yritystuet- käsite. Suomessa on hyvin vähän suuria yrityksiä. Suuri joukko on hyvin pieniä ja yksinyrittäjiä. Patentti- ja Rekisterihallituksen mukaan uusien osakeyhtiömuotoisten yritysten määrä väheni vuoteen 2011 verrattuna, mutta yksityisten elinkeinonharjoittajien eli toiminimien määrä kasvoi. Minne siis synnytetään 200.000 tarvittavaa uutta työpaikkaa? Ehkä jokainen voi perustaa oman toiminimen, jonka verotus on jo nyt kevyempää kuin osakeyhtiön. Osakeyhtiötä verotetaan kahteen kertaan: ensin tuloksesta, sitten sijoittajan nostamasta osingosta. Toiminimi maksaa verot vain yhteen kertaan, yrittäjän omalla työllään aikaan saamasta tuloksesta.

Siispä

Alennetaan yhtiöveroa. Se kannustaa isompia, vakiintuneita yrityksiä paremman tuloksen tekemiseen ja vähentää haluja siirtyä Ruotsiin tai Viroon. Poistetaan yritystukia. Se puolestaan vähentää valtion kustannuksia, mutta myös nostaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Aloittavat pienet yritykset eivät verotettavaa tulosta vielä tuota, joten yritysverotuksen keventäminen ei niiden alkutaivalta helpota.

Nytpä tarvitsee enää keksiä keinot, jollla houkutella yrityksiä toimimaan kannattavasti ja samalla varmistaa mahdollisimman monta työpaikkaa. Suomessa, siis. Yhtälö on vaikea. Sen kaikkia osia pitää tarkastella, jotta tuloksena ei olisi nolla, tai jopa negatiivinen luku.

Itse käyttäisin EU:n Nokia-muutostukeen hiljattain myöntämät 10-11 miljoonaa euroa riskinottotukiin: jokaiselle yrityksen perustavalle puolen vuoden palkkarahat ja sivukulut per yrityksessä työskentelevä henkilö. Näin, vaikka ei telakkaa tai muuta suurimittaista perustaisi. Näin myös säästyy työttömyyskorvauksia käytettäväksi nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen.

Liian helppoa vaiko liian vaikeaa? Oikean vastauksen tietää vasta kokeiltuaan, jälkikäteen. Pyritään siihen, että aina kannattaa yrittää.

Kuntaliitos, juuei.

Maanantai 4.3.2013 - Kristiina Sunell

Yhdistetään kaikki

Kun kymmestä desilitran kupista kaadetaan jokaisesta vesi yhteen litran kannuun, saadaan edelleen litra vettä. Lisäksi tulee jonkin verran tiskiä. Vesi ei läträämällä muutu viiniksi, ei vaikka kannua säilyttäisi viisi vuotta lukitussa kaapissa ja välillä sekoittaisi muutamalla selvityksellä. Tällä ei ole yhtään mitään tekemistä kuntaliitosten kanssa. Sehän on aivan eri asia, hyvin selkeästi määritelty Valtioneuvoston toimesta.

Väestöpohja vähintään 20.000 asukasta

Naantalissa tavoitemäärästä uupuu enää runsaat sata asukasta. Runsaslukuista kesäasukkaiden määrää ei tilastoida kaupungin asukkaisiin, vaikka kaupungin palvelut tulee mitoittaa myös kesävieraiden tarpeisiin. Kaavoitus etenee ikävistä ja kalliiksi tulleista valituksista huolimatta, joten tavoite on hyvin lähellä. Suomen väkiluku ei tosin kunnasta toiseen muuttamalla lisäänny, mutta suuremmat keskittymät kantavat verotuloillaan olemassa olevia palveluja ja vähentävät äkillisten menojen pienelle kunnalle aiheuttamaa kustannusriskiä. Kuntien ja kaupunkien yhteiset toiminnot - vesilaitos, kaukolämpö, jätteidenhuolto - ovat toimintoja, jotka on järkeä jakaa isomman alueen kesken.

Työpaikkaomavaraisuus vähintään 80 %

Lisää lukuja: Naantalissa on runsaat 6000 työpaikkaa, joista joka viides kaupungin omia työpaikkoja. Raisioon ja Turkuun on lyhyt matka. Naantali on matkailukaupunki, joka työllistää kausiluontoisesti paljonkin väkeä. Työpaikkojen tarve Suomessa on viimeaikaisten lukujen valossa noin 200.000 avoimen sektorin, eli yritysten palveluksessa olevien uutta työpaikkaa. Mikro- ja PK-yritysten ei voida olettaa paikkaavan tätä vajetta.

Kunnan talous vähintään keskinkertaisessa kunnossa

Itsenäisen kunnan talouden kriteerit liittyvät veroäyrin hintaan ja velkaantumiseen. Keskivertoa huonommin taloutensa hoitava kunta joutuu nopeasti kriisikuntien kastiin. Muistettakoon, että yrityksillä ja julkisella sektorilla aika lasketaan erilaisissa yksiköissä: nopeasti tarkoittaa yrityksessä kahta viikkoa, isossa kaupungissa kahta vuotta.

Hyvät ja huonot uutiset: kuntien talous on ylipäätään huonossa jamassa. Kisassa ei siis ole vaikea pärjätä. Ja voihan aina korottaa vaikka kiinteistöveroprosentteja. Niille toki on lakisääteinen enimmäisprosenttinsa. Veden ja kaukolämmön hinta ovat myös käytettävissä olevia mahdollisuuksia. Kikkailusta kärsivät asukkaat, jotka ovat jo kotinsa kuntaan perustaneet. Lopulta maksuilla ja veroilla yritetään pitää yllä kulutustasoa, johon ei ole ollut varaa.

Niin, mutku ja juuei

Mitä hyödyttää poistaa kyltit kuntien rajoilta? Varsinais-Suomen Naantalin Rymättylän Röölä on edelleen sama Röölä. Koulumatkat eivät saa olla ekaluokkalaisille liian pitkiä. Vanhukset ja nuoremmatkin sairastavat saman verran kuin ennenkin. Uusia yrityksiä ja työpaikkoja ei synny itsestään, vaikka miten kaavoittaisi.

Kuntauudistus on vain yksi harjoitus, jossa ei puuta nähdä neulasilta: kaiken kaikkiaan meillä ei ole varaa kaikkeen saavutettuun etuun, jota hyvinvoinniksi nimitetään. Kahden tai useamman velkaisen, yli varojensa elävän kunnan yhteen liittäminen ei saa aikaan yhtä kukoistavaa alueellista keskusta. Kuntatalouden tasapainottaminen on kiireellisempää kuin selvittely ja selittely, jolla väistellään välttämätöntä sopeuttamista.

Työpaikkojen määrällä on enemmän merkitystä kuin niiden sijainnilla. Yhdistämisporkkanat eivät viime liitoskierroksella tuoneet - joskaan eivät vähentäneetkään - minkään alueen työpaikkojen määrää. Työllistämisen avaimet ovat parhaillaan työmarkkinajärjestöjen ja lainlaatijan käsissä, mutta ei pelkästään niissä. Ketterä kuntakoko lienee juuri 20.000 asukasta. Naantalin kokoisessa kaupungissa vuoropuhelu kaupungin päättäjien ja yrittäjien välillä toimii. Tällä porukalla pystytään myös neuvottelemaan ja saamaan aikaan toimet, joilla kunnan asukkaat, talous ja yritykset voivat hyvin. Tähän ei suuremmissa naapurikunnissa pystytä.

Pyyntö: lähetä kommenttina linkki tietolähteeseen, jossa on todistettu kuntaliitosten tuovan kaikissa tapauksissa säästöjä.