Menestystä alkavana vuonna!

Sunnuntai 31.12.2017 klo 17.55

             

18_01_01_uutta_vuotta.jpg

Jokainen voi vaikuttaa omaan onnellisuuteensa. Vaan ei aivan kaikilta osin. Jotkin asiat ovat sattumaa, toiset tapahtumat eivät riipu meistä itsestämme lainkaan. 
Kaikki voivat tehdä osansa muuttaakseen jonkun toisen - vaikka ventovieraankin - päivän piirun verran paremmaksi. Lyhyet sanat "Kiitos", "anteeksi" ja "arvostan" eivät kulu käytössä ja niiden kierrätysarvo on valtavan suuri. Se vain lisääntyy jakamalla.

Jokaisella on mahdollisuus tehdä alkavasta vuodesta parempi, itselle ja muille.

Onnea, terveyttä, turvallisuutta, menestystä ja iloa!

Kommentoi kirjoitusta.

Joulun iloa jokaiselle!

Torstai 21.12.2017 - Kristiina Sunell

171222_joulukuva.png

Kommentoi kirjoitusta.

Pahasti syrjässä

Lauantai 16.12.2017 - Kristiina Sunell

Syrjäytyminen mainitaan usein suurimpana turvallisuusuhkana. Toiset puhuvat "syrjäyttämisestä" joka saattaakin paremmin vastata tilannekuvaa.

Näyteikkkunoita rikkovat, Suomen lippuja ja autoja polttavat anarkistit ovat vain paremman tekemisen puutteessa riehuvia huomionhakuisia onnettomia. Heiltä ei voi syyntakeellisuutta edellyttää. Naamioin peitetyt kasvot ovat surullinen, joskin suhteellisesti ottaen vähäinen osa syrjäytymisen ongelmaa.

Isojen kaupunkien vaaleilla valituilta valtuutetuilta edellyttää huomattavasti enemmän vastuuntuntoa kuin heidän äänestäjiltään. Kun kaupunginvaltuuston enemmistö syrjäyttää monen eri oikeusasteen päätökset määritellessään uudelleen laillisen maassaolon edellytykset ja liittää laittomaan oleskeluun poikkeuksellisen laajat etuudet, voi eduskunta puolestaan vain reagoida lisäämällä velanottoa ja vähentämällä jostain muualta. Selvityksen valmistumistumiseen tarvittavaa kahta viikkoa tai kustannusarviota ei kiireessä ehditty odottaa. Päätöksen aiheuttama polarisoituminen lisääntyy yhtä nopeasti kuin sen syiden kummastelu.

Sisältääkö sananvapaus myös vapautuksen vastuusta? Helsingin Sanomien näkemyksen mukaan salaiseksi luokiteltuja, turvakriittisiä asiakirjoja voi, ja pitää julkistaa. Esitetyn selittelyn  johdonmukaisuus vaikuttaa todellisuudesta syrjääntyneeltä. "Asiakirjan leimaaminen salaiseksi on samanlainen viranomaisen päätös kuin vaikka toimeentulotuen myöntäminen. Sitä pitää ja saa arvioida kriittisesti. Asiakirjojen salaisuutta pohtiessa onkin hyvä miettiä, onko näin tiukka salaisuus enää jatkossa perusteltua?" Mietintä lienee jo tehty, toimeentulotukipäätökset siis verkkosivustolle. Julkaistaanko terveystiedot seuraavaksi vai kiinnostaisiko lukijoita enemmän ns. Tiitisen lista? Yhtäältä väitetään pelättävän turvallisuustiedustelun aiheuttamaa yksilönsuojan kaventumista. Samassa artikkelissa kuitenkin vaaditaan perustellusti salaiseksi luokitellun ja kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeän tiedon julkistamista. 

Merkittävin turvallisuusuhka on demokraattisen päätöksenteon syrjäyttäminen. Jos oikeusvaltiossa kriittisen ja avoimen keskustelun perusteella havaitaan tarve muuttaa yhteiskunnan pelisääntöjä, lakimuutosten pitää tapahtua demokraattisesti vaalien kautta - ei niin, että jokainen omien mielihalujensa kautta noudattaa tai on noudattamatta lakeja. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turvallisuus, anarkia, demokratia, media, vastuu, vapaus, tiedottaminen, luottamuksellisuus

Onnea, satavuotias Suomi!

Keskiviikko 6.12.2017 - Kristiina Sunell

Tänään, Suomen satavuotisjuhlan päivänä, muistamme heitä joiden ansiosta me saamme juhlia vapaata kotimaatamme. Itsenäisyydestä on maksettu kalliimpi hinta kuin mitä keneltäkään voisi koskaan vaatia.  Talvi- ja jatkosodan aikana 1939–1945 noin 100 000 suomalaista, maatamme puolustanutta miestä menetti henkensä. Moni taisteluista selvinnyt menetti terveytensä.

171203_seppeleet_sankarihaudoilla.jpg

Miehet eivät jättäneet Suomea sodan vuosina. He olivat puolustamassa maatamme. Lapset lähetettiin turvaan etenkin kaupungeista, joita pommitukset uhkasivat pahimmin. Yhteensä lähes 80 000 lasta siirrettiin naapurimaihimme Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan. Lapsista noin 65 000 palasi takaisin Suomeen.

Arvostamme, hiljennymme katsomaan seppeleenlaskuja. Kiitollisuuteen on aihetta. Geopoliittisten faktojen vuoksi itsenäisyys ei ole edes lähialueillamme "saavutettu etu" tai itsestäänselvyys tänäkään päivänä. 

Suomen satavuotispäivänä saa olla ylpeästi suomalainen, jopa kansallismielinen. Enpä näe siinä mitään puolustelemisen syytä minään muunakaan päivänä. Suomalaisen sananparren mukaan on tunnettava oma arvonsa ja annettava arvo toisellekin. Molemmat yhtälön puolikkaat ovat yhtä tärkeitä, jopa toistensa edellytyksiä. 

Illalla sytytän kynttilän isoisälleni Eric'ille, toisen muille hänen kohtalonsa jakaneille, kolmannen kaikille Suomen vapauden puolesta taistelleiden muistolle ja neljännen teräsnaisille, lotille.

Juhlavaa satavuotiaan Suomen itsenäisyyspäivää!

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsenäisyys, vapaus, itsenäisyyspäivä