Näkyvämpää avoimuutta 3

Maanantai 30.4.2018 - Kristiina Sunell

"Sinnikäs pitää olla. Täytyy toistaa aina vain uudelleen, ei kannata antaa periksi" neuvoi eräs vanhempi kaupunginvaltuutettu. On muotia vedota lähde- ja tietosuojaan, joten jääköön nimi tässä mainitsematta. Neuvoa noudattaen kirjoitan vielä kolmannen kerran samasta teemasta. Kertausta inspiroi valtuuston kokousten videoinnista syntynyt vähintäänkin mielenkiintoinen debatointi.

aanestys.jpgKokousten videointia on esitetty vuosien mittaan useissa valtuustoaloitteissa, joista viimeisin mainitaan aiemmassa blogikirjoituksessa. Aikaisempia aloitteita tuskin enää kaupungin julkisilta sivustoilta löytyy, sillä - edelleen - kaksi vuotta vanhemmat pöytäkirjat poistetaan netistä. Harmikseni ehdin tallentaa katoamisvaaran alaisista pöytäkirjoista vain ne, joiden arvioin liittyvän johonkin pitkään kestävään valmisteluun. Valtuuston kokousten videointia ei ole tietääkseni koskaan tyrmätty, ja miten voisikaan - laki takaa kokousten julkisuuden. Kaupunki ei vain ole voinut varojen puutteessa toteuttaa monen haluamaa avoimuutta edistävää uudistusta.

Lienee syytä kirjata päätöksiin "parasta ennen"- päivämäärä. Jo valmiina oleva pieni skriptinpätkä poistaa pöytäkirjan. Voisiko tehdä toisen, yhtä helpon teknisen ratkaisun: aloitteiden tekijöille lähtee tekstiviesti-ilmoitus noin kuukautta ennen kehitysidean poistamista uteilaiden kuntalaisten ulottuvilta? Näin jo kertaalleen kirjoitetun aloitteen tekijä muistaa käynnistää prosessin taas alusta. Ei vainkaan, vitsi, vitsi -  kunnallisen  päätöksenteon ja päätösten toteuttamisen ei ole tarkoitus muistuttaa  Päiväni Murmelina-elokuvan juonta. 

KH:n pöytäkirjassa 14.8.2017 "Viestinnän ja hallinnon vastuuhenkilöille annettiin tehtäväksi käydä läpi kaupungin verkkotiedottamisen prosessi sekä määritellä verkkotiedottamisen periaatteet ja toimintatavat 31.3.2018 mennessä." Pitääpä etsiä netistä. Toivottavasti kysymys ei ole salaisesta asiakirjasta.


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtuusto, videointi, laillisuus, asenne, avoimuus

Suuret suunnitelmat ja pientä pintaremonttia

Tiistai 17.4.2018 - Kristiina Sunell

Pentti -Oskari Kangas kirjoittaa 17.4.2018 ilmestyneessä Rannikkoseudussa kyläkoulujen merkityksestä. Tiistaina Pentti-Oskarin kaupungilla tavatessani hän harmitteli kirjoituksesta pois jäänyttä seikkaa: kun suuressa yksikössä joku saa flunssan, lopulta koko kaupunki sairastaa. Eipä sentään podeta Turun tautia.

On ymmärrettävää että kaupunki pyrkii eroon vanhoista, korjausta vaativista kiinteistöistä ja haluaa skaalaetuja suurista yksiköistä. Pienen koululaisen ja kyläyhteisön näkökulma ei kuitenkaan saa unohtua. 

bunkkeri_2017.jpgJo tänä keväänä nykyinen Bunkkeri puretaan, taksien tila ja linja-autoasema puistoineen poistuu ja uudet kerrostalot nousevat niiden paikoille. Projekti vienee pari vuotta, jona aikana ydinkeskusta on rakennustyömaata. Rakentamisen aikana Asemapäällikön talon vieressä olevat parkkipaikat todennäköisesti häviävät, mutta onneksi ns. Naantalin Hovin tontille tullee parkkipaikkoja.

Kaupunki on tilapäisen kaaoksen jälkeen entistä ehompi kunhan vielä Ringbomin huvila ja Tuulensuoja saadaan kunnostettua ja maalattua. Varojen käytölle on monta rahanreikää, vaan kaupungin omistuksessa olevien arvorakennusten lahoaminen etenee hitaammin kuin kirjaston laajennus vaikka aivan eri kustannusluokista puhutaankin.

Kirjaston laajennus on kaupunkilaiseille noin miljoonan euron projekti. Rakennusluvan myöntäminen kävi sutjakasti ohi ympäristö- ja rakennuslautakunnan, eikä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnallekaan sen pöytäkirjaan merkittyä, valtuustossa tehdyn päätöksen mukaista hyväksyntäoikeutta tilakaavailuihin ehditty kuitenkaan antaa. Kiireessä kai käytetään ohituskaistaa, vaikka hyvän hallintotavan mukaista se ei liene. Tekninen lautakunta saakin tänään eteensä toteamuksen kaiken kiinteistön tilan käyttämisestä kirjaston laajennukseen. Vain kahvila saa jäädä. Toivottavasti sisätilaongelmien vuoksi katutasossa väistötiloissa oleva Osuuspankki ei koe rakennuksen päädystä häädettyjen pienyritysten kohtaloa ja joudu siirtymään kotitoimistoon tai netin virtuaalimaailmaan.

Oliko kirjastolaajennuksen budjetin voinut ajatella käyttää suunnitellun suuren koulukampuksen yhteyteen rakennettavaan aivan uuteen kirjastotaloon -  semminkin kun tilatarvearvio perustunee vuonna 2016  koululaisille tehtyyn kyselyyn ja uuden, suuren koulukampuksen yksi ajatus on tarjota uudenmuotoisia oppimisympäristöjä? Näin torin laidalla olevan kiinteistön tilat voisi palauttaa pienyrityksille vuokrattaviksi tiloiksi, yritystaloksi, jollainen se oli ennen vuotta 2009.  Seniorien Veturikin kun siirtyy Tuulensuunkadulle kiinteistöön, jonka purkaminen ajoittunee vuodelle 2022. Olisihan senkin sijainti torin lähellä ollut kätevä. Remonttia ei olisi Katariinanpuiston kiinteistöön tarvittu.

Kompromisseja kaivataan, kokonaisnäkemystä toivotaan ja hyvää hallintotapaa peräänkuulutetaan. Vauhti ei korjaa virheitä.

 
 
 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palveluverkkouudistus, koulu, kirjasto, palvelut, toimistotilat, uudistuminen, kaupunkikehitys, ala-aste, lapsiperheet