Yhtä mieltä vai yhden mieltä?

Lauantai 28.1.2023 - Kristiina Sunell

Enemmistö päättää. Se on oikeudenmukaista ja demokraattista. Yhtä oikeutettuna ja perusteltuna voi pitää myös vaatimusta kahden kolmasosan määräenemmistöstä, jopa täyden yksimielisyyden edellyttämistä.

Selkeää? Kyllä, ehkä tai sitten ei.

Jaa, ei, tyhjiä, poissa

Joitakin päätöksiä voi olla vaikea puoltaa mutta hankala vastustaakaan. Etenkin vaalien lähestyessä eri puolueiden ja kansanedustajien äänestyskäyttäytymistä saatetaan seurata hieman tarkemmin. Kiusallisesta äänestyksestä pois jättäytyminen saattaakin olla tyhjää ääntä parempi, joskus jopa puolueen johdon suositus. Päätös tehdään annettujen äänten perusteella, joten taktinen poistuminen saattaa olla yksi keino vaikuttaa päätökseen siihen itse näkyvästi osallistumatta. Demokratiaan kai kuuluu tämäkin oikeus, joskin tällaiseen äänestämättömyyspäätökseen katsotaan liittyvän pelillisiä piirteitä. 

Lakiesitysten läpivieminen onnistuu hallitukselta kunhan rivit on ammuttu suoriksi. Puoluekuri rajoittaa yksittäisen kansanedustajan toimintaa, hallituskuri kokonaista puoluetta. Ei toki aina, mutta pääsääntöisesti. 

Hyvässä tapauksessa kansanedustajalle annetaan vapaat kädet äänestää oman mielipiteensä mukaisesti, kuten esimerkiksi Kokoomus onkin tehnyt. Viimeisintä EU-elvytyspakettia vastusti 10 kokoomuksen kansanedustajaa. Toimeentulotuen laajentaminen koskemaan myös laittomasti maassa oleskelevia jakoi myös kokoomuskansanedustajien mielipiteitä: 18 äänesti puolesta, 4 vastaan, yksi tyhjää ja 14 oli poissa äänestyksestä. Kummassakin asiassa päädyttiin hallituksen esityksen mukaiseen lopputulemaan. Yksittäisen kansanedustajan kannalla lienee silti myöhempääkin merkitystä. Kansalainen saattaa tulevissa eduskuntavaaleissa äänestäessään tehdä valintansa kansanedustajan äänestyskäyttäytymisen perusteella. Yhdelläkin äänestyksellä ja äänellä on merkitystä. Demokratia toimii.

Yksimielisyysparadoksi

Laajemmissa, kansainvälisissä päätöksissä yhdellä ainoalla äänellä saattaa olla jopa paljon suurempi merkitys kuin kaikkien muiden äänillä yhteensä. Yksimielisyysvaatimus voi avata täysin toisiinsa liittymättömillä asioilla kaupan käymisen, suorastaan basaarin. Unkari on tästä esimerkki. Turkki koettelee muiden NATO-maiden kärsivällisyyttä, mutta sitäkin enemmän Suomen ja Ruotsin selän notkeutta. 

Yksimielisyyden vaatimus vaikuttaa joissakin tapauksissa perin paradoksaaliselta. Käytännössä vähemmistö päättää etenemisestä, ja vähemmistö voi olla hyvinkin pieni, jopa 1/30. Voisiko olla enää epäjohdonmukaisempaa jos tarkoituksena on yhteisesti hyväksytty ja oikeudenmukainen päätös?

Kyllä voi, valitettavasti. 

"Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto on yksi Yhdistyneiden kansakuntien päättävistä elimistä. Turvallisuusneuvosto on YK:n elimistä ainoa, jonka päätöksenteko sitoo kaikkia jäsenmaita, mikä tekee turvallisuusneuvostosta korkeimman auktoriteetin kansainvälisellä areenalla." YK:n turvallisuusneuvoston pysyvillä jäsenillä (Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat) on veto-oikeus kaikkiin päätöksiin. Turvallisuusneuvoston pysyvillä jäsenmailla on oikeus estää minkä tahansa päätöksen syntyminen. Pysyvät jäsenet ovat myös tuomareita omassa asiassaan, sillä niitä ei jäävätä itseään koskevasta päätöksenteosta.

Yhdistyneiden kansakuntien edeltäjä, Kansainliiton neuvosto päätti erottaa Neuvostoliiton kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 1939. Enää pysyvän jäsenen erottaminen ei olisi mahdollista, sillä 1945 perustetun YK:n jäsenen erottaminen edellyttää yksimielistä päätöstä. YK:n peruskirjaa ei myöskään voida muuttaa ilman turvallisuusneuvoston päätöstä, johon siihenkin saa käyttää veto-oikeutta.

"Demokratiaa puolustetaan useinmiten sillä argumentilla, että se on vähiten huono olemassaolevista yhteiskuntamalleista."

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: konsensus, äänestys, enemmistö. vähemmistö, yksimielisyys

128 kertaa kiitos

Maanantai 14.6.2021 - Kristiina Sunell

Liike Nyt Naantalin äänimäärät kuntavaaleissa 2021, yhteensä 128:

  • Essi Mustalahti 42
  • Jouni Mustalahti 32
  • Kristiina Sunell 54

Lämmin ja sydämellinen kiitos meitä äänestäneille! 

210519_vaalijuliste.jpeg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, äänestys, Liike Nyt, Naantali

Valtuuston kokous 1.2.2021 - luottamuspaikat

Sunnuntai 31.1.2021 klo 7.43 - Kristiina Sunell

Maanantain 1.2.2021 valtuuston kokouksen esityslista ei ole järin pitkä. Mielenkiintoisimpia kohtia lienevät leirintäalueen kohentaminen, johon haetaan lisämäärärahaa, sekä merensuojeluun liittyvän aloitteen merkitseminen tiedoksi selvitysten päivittämisen ja uusien selvitysten myötä. Esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa tästä linkistä.

Tekemisen aloittamista edelleen odotellessa. Näin myös omalla kohdallani.

Listalla on luopumiseni luottamuspaikoista, josta ilmoitin Naantalin Kokoomukselle ja kaupungille viime vuoden marraskuussa. Syistä on kysytty, sillä viime vaaleissa saadut 46 ääntä ja sen myötä varavaltuutetun paikka saattaisivat olla vahva puolto jatkaa. 

Luottamuspaikkajako on annettu puolueiden päätettäväksi. Joissakin puolueissa paikkajako liittyy kuntavaaleissa saatuun äänimäärään, toisissa perusteet ovat toisenlaiset. Paikallisen puoluejohdon päätös ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsenyyden poistamisesta tuli toki yllätyksenä, samoin kuin sen tilalle myönnetyt lautakuntien varajäsenyydet ja vanhankaupungin toimikunnan jäsenyys.

En ole enää Kokoomuksen jäsen, joten on vain kohtuullista että paikat jaetaan uudelleen puolueen jäsenten kesken - tai vaikka sitoutumattomille, kunkin lautakunnan toimialaa parhaiten tunteville -  siten kuin hyväksi nähdään.

Teknisen lautakunnan puheenjohtajan henkilökohtaisen varajäsenen paikka on käytännössä "nollapaikka", sillä puheenjohtajan ollessa estynyt tai esteellinen, kokouksen puheenjohtajana toimii varapuheenjohtaja - ei puheenjohtajan henkilökohtainen varajäsen. Henkilökohtaisilla varajäsenillä ei ole pääsyä kokousten oheismateriaaleihin. Esityslistan, materiaalien ja päätösten julkisen osan voi lukea kaupungin verkkosivustolta.  Ja näin toki teenkin, edelleen.

Saaristolautakunnan varajäsenyys oli mielenkiintoinen, joskaan kokouksiin ei tullut kutsua kertaakaan. Asun Manner-Naantalissa, mutta saariston asiat kiinnostavat. Olipa uuden varajäsenen asuinpaikka mikä hyvänsä, toivon hänen kuuntelevan asukkaita ja huomioivan heidän mielipiteensä. Saariston elinvoimaisuus ja sen asukkaiden hyvinvointi on koko Naantalin etu.

Huhtikuun kuntavaaleissa naantalilaiset voivat jälleen esittää toiveensa siitä, millaisin periaattein yhteisiä asioita hoidetaan. Mahdollisuudet asukasmielipiteen kuulemiseen ja huomioimiseen ovat huomattavasti aiempaa paremmat Liike Nyt Naantalin puitteissa. Puolueiden ja ryhmittymien välisessä yhteistyössä on myös melkoisesti kehittämisen varaa, mutta vaalitulos määrittelee sen, miten tärkeänä tai välttämättömänä vuoropuhelu kussakin puolueessa koetaan. Kuparivuoren leirintäalueen tuleva käyttö, Naantalin merialueen tilan parantaminen, ja monia muita asioita - ei vain selvitysten päivittämistä - tulee sisältymään seuraavalla valtuustokaudella tehtäviin päätöksiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: äänestys, kuntavaalit, päätöksenteko, luottamuspaikat, lautakunnat, valtuusto

Kuri, ääni ja asuntomessut

Tiistai 27.2.2018 klo 16.05 - Kristiina Sunell

Valtuustosalin yleisöpaikat ovat harvoin yhtä täynnä kuin maanantaina 26.2.2018.  Valtuuston kokoukset ovat viime vuosina herättäneet yhtä paljon mielenkiintoa vain kaupunginjohtajaa valittaessa ja Manner-Naantalin osayleiskaavasta päätettäessä. Valtuuston kokoukset ovat kaikille avoimia, mutta niihin tuotavat esitykset ovat yleensä jo pitkään eri luottamuselimissä valmisteltuja ja päätettyjä. Vain mahdolliset yllätykset ja päätösten poikkeuksellisen kauaskantoiset vaikutukset koko kaupunkiin saavat yleisön jalkautumaan lehterille. 


Asuntomessujen hakemisesta päättäminen oli maanantain kokouksen ensimmäinen asia. Asia kiinnosti itseäni pitkään Naantalin Yrittäjien hallituksessa toimineena ja näin monien eri tahojen kanssa messuasian tiimoilla keskusteluja käyneenä. Mielipiteeni on edelleen sama kuin viime keväänä kuntavaalikoneita täyttäessäni: kannatan lämpimästi. 

Ryhmäpuheenvuorot olivat vähintään mielenkiintoisia, semminkin kun asuntomessuista on jo keskusteltu kesästä 2016 lähtien. Osalla valtuustoon valitusta myönteisyys oli kääntynyt jyrkäksikin vastustukseksi, toisilla taas varautuneisuus haluksi tehdä Naantalista entistäkin vetovoimaisempi saaristokaupunki. Samat taustamateriaalit, samat laskelmat, mutta monia eri poimintoja ja tulkintoja. 

180226_asuntomessut_aanestys.jpg"Vaikka valmistelu on ollut ensiluokkaista, liikkuvia osia on ollut niin paljon, että ryhmäpäätöksen tekeminen ei Kokoomuksessa ollut helppoa. Asiaa on mietitty niin talouden kuin imagonkin kannalta monessa yhteydessä, kuten vastuunsa tuntevan suurimman puolueen pitääkin. Pitkien pohdintojen jälkeen Kokoomus kuitenkin päätyi kannattamaan ryhmänä asuntomessujen hakemista vuodelle 2022." kertoi Tero Tavio Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa. Seuraavien puheenvuorojen aikana ainoastaan Perussuomalaisten ryhmä kertoi kannattavansa asuntomessuja vain 75 %, sillä yksi valtuutettu oli toista mieltä. 

Ryhmäkuri onkin herättänyt keskustelua ja kritiikkiä, eikä vain äänestäjien keskuudessa. Kuntavaalien tulosten vertailuluku-periaate puoltaa eniten ääniä saaneita, jolloin yksittäisen äänestäjän valinnan merkitys voi jäädä pieneksi. Vielä pienemmäksi se jää, jos puoluekohtaiset luottamuselinten henkilövalinnat ovat kovin keskitettyjä, jolloin yksittäisen henkilön kannan painoarvo moninkertaistuu.  Mikäli aikaisempana kautena ilmaistut omat mielipiteet katsotaan raskauttavaksi seikaksi, tärkeämmäksi kuin vaaleissa saatu äänimäärä, ei vähemmistöä edustavalle "toisinajattelulle" löydy luottamuselimistä tilaa. Ongelma on valitettavasti korostunut kaupungin suurimmassa puolueessa - ehkä muilla on enemmän tarvetta laajan näkemyksen ja mielipidekirjon käyttämiseen kaupunkilaisten asioista päätettäessä ja suunnitelmia puntaroitaessa.

Luottamustoimien keskittäminen ja samojen henkilöiden valinta valtuustokaudesta toiseen ei ole täysin yleinen käytäntö. Niin harvinaista kuin muille puolueille kehujen antaminen onkin, rehellisyyden nimissä se on toisinaan paikallaan. Sekä SDP että Vihreät ovat suoneet kaupunginhallituksen konsernijaoston paikan uudelle, ensimmäistä kertaa kuntavaaleissa listoillaan ehdolla olleelle, ei valtuustossa istuvalle edustajalleen. Pisteet uudistumiskyvystä ja hyvin toimivasta demokratiasta.

Tasapuolisuuden vuoksi pisteitä myös omille, eli Kokoomuksen valtuustoryhmälle. Ryhmäpäätöksestä huolimatta eriävän mielipiteen, jopa vastaehdotuksen sai asuntomessuasiassa esittää, ja vieläpä äänestyksessä poiketa ryhmänä tehdystä yhteisestä päätöksestä. Myönteistä kehitystä on tapahtunut sitten Manner-Naantalin osayleiskaavapäätöksen, jossa edes pienen ja kaupungin talouden kannalta vähäisen - joskin kaupunkikeskustan asukkaiden ja matkailijoiden kannalta tärkeän - Lammasluodon virkistysalueen kohtalosta päätettäessä ei ollut lupa valtuustossa äänestää oman näkemyksen mukaisesti. Ryhmäpäätös sitoi kaikkia valtuutettuja, jopa muitakin. Itsenäisten ajatusten ääneen lausumisestakaan ei hyvää seurannut. Nyt on toisin. Valtuuston kokouksen asuntomessuja seuraavassa asiakohdassa päätettiin musiikkijuhlasäätiön hallintoneuvoston jäsenyyksistä. Paikan hallintoneuvostossa sai myös ryhmän asuntomessupäätöksestä eriävästi äänestänyt. Luottamuspaikkojen tasaisemmassa jakamisessa lienee tosin vielä parantamisen varaa.

Äänet on laskettu, asuntomessujen hakemispäätös tehty ja kaupungin elinvoimaisuuden hyväksi tehtävä työ jatkuu. Asia kerrallaan, asiat asioina ja eteenpäin!

Kuten Vilhelm Junnila totesi, ovat asuntomessupäätökset todennäköisesti jo parin vuoden päästä poistuneet kaupungin sivustolta vaikka avoimempaan suuntaan pyritään. Maanantain kokouksesta tehty videotallenne - kiitos siitä Sara Sorrolle - on saanut tähän mennessä jo satoja katselukertoja. Yhteisistä asioista päättäminen kiinnostaa, joten toivottavasti avoimelle ja aloitteelliselle toimintatavalle löytyy myös kaupungin taholta tarvittava tuki.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asuntomessut, ryhmäkuri, mielipide, äänestys, luottamustoimet, puheenvuoro, valtuusto, päätöksenteko