Aloite ja hyvä alku

Maanantai 15.3.2021 klo 22.02 - Kristiina Sunell

Naantalin kaupunginvaltuusto valitsi maanantaina uuden kaupunginjohtajan. Päätös on omalla tavallaan historiallinen, sillä kaupungin johtoon tulee nainen ensimmäistä kertaa sitten Birgittalaisluostarin aikojen. Hienoa, että kaupunginvaltuuston päätös oli yksimielinen.

Samaten tavallaan uudehkoa oli Keskustapuolueen 15.3.2021 samassa valtuuston kokouksessa esittämän aloitteen aihe. Kouluissa käytöstapoja korostava puheenvuoro saattaa olla yleinen ja aiheellinen, sillä kiusaamista ja väkivaltaa (myös henkistä) on syytä kitkeä entistä ponnekkaammin. Siinä riittänee sarkaa politiikassakin, niin kuntapoliitikkojen ryhmissä kuin niiden välilläkin. Asia on kiistatta - kirjaimellisestikin -  riittävän tärkeä valtuustoaloitteen aiheeksi.

Parasta aloitteessa oli kohta "olemme hyvin vaarallisella tiellä, jos ajattelemme, että vain määrätyllä tavalla ajattelevilla kuntalaisilla on oikeus mielipiteisiinsä." Demokratiassa ei kuulu rankaista "toisinajattelijoita", vaan pidemminkin jopa rohkaista avointa ja vapaata keskustelua. Kuntalaisten mielipiteen huomioon ottaminen onkin Naantalissa selkeä kehityskohde. Tervetullut, tärkeä näkemys!

Aloite sisälsi myös nuhtelua ja moitteita. Niiden aiheet eivät itselleni auenneet. Ehkä en tunne kaikkia taustoja ja keskusteluja, tai en kokenut kalikan kalahtavan lähimaastossa. Saatoin myös malttamattomana etsiä aloitteesta vain ratkaisuehdotusta.

Aloitteessa esitetään: "heti vaalien jälkeen kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja valtuustoryhmien toimesta ryhdytään toimenpiteisiin hyvien yhteistyötapojen ja pelisääntöjen luomiseksi." Tulevalla valtuustokaudella kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi valittavalta voi vain toivoa empatiakykyä, kärsivällisyyttä ja diplomaattisia taitoja. Huono muisti on tarpeen, sillä syyttely ja uhriutuminen eivät ole hedelmällisin alusta tälle työlle. Raamatusta *) saattaisi löytyä tähän hyvät saatesanat, kenties jättäen pois lopussa mainitun kaiken kärsimisen, mikäli vain mahdollista.

Keskustelun yhteistyön haasteista avasi Jarkko Kanerva perjantain 12.3.2021 Rannikkoseudussa mielipidekirjoituksellaan Jäähyväiset Naantalin kaupunginvaltuustolle. Hän toivoi, että valtuutetut yli puoluerajojen pyrkisivät yhteistyöhön, jossa kiistakysymyksissä haettaisiin kaikkia puolueita tai ryhmiä tyydyttäviä ratkaisuja. Toivomus ei toteutunut, sillä kaavaratkaisuja on jyrätty läpi yhden tai muutaman äänen enemmistöllä ja kompromisseja ei ole haluttu etsiä. Havainto vaikuttaa valitettavan oikealta, sillä pöytäkirjoja lukiessa välittyy hyvinkin tämänkaltainen vaikutelma.

Ehkä jännitteet poistuvat mikäli seuraavien kuntavaalien jälkeen asiakeskeinen ja kompromissihakuinen lähestyminen koetaan käytännön syistäkin tarpeelliseksi. Mielipiteen tiimoilta on nyt saatu aikaan aloite vain yhden viikonlopun aikana, koppi on otettu jopa poliittisen kentän rajan yli. Tekemisen voi tulkita olevan vähintään vauhdikkaassa alussa. 

*) Korvaa sana [rakkaus] sanoilla [yhteisten asioitten hoitaminen]

1 Korinttilaisille 13:4-7: Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa; kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.

 

4 kommenttia . Avainsanat: mielipide, käytöstavat, syyttely, uhriutuminen, pelisäännöt, kritiikki

Loppuiko suusaippua?

Torstai 30.7.2020 - Kristiina Sunell

Mielipahavaroitus: teksti sisältää epäasiallista kielenkäyttöä

Ponnistelut sukupuoleen viittavien ammattinimikkeiden poistamiseksi alkavat tuottaa tulosta. Palomies-, lautamies- ja talonmies- nimikkeet on pian neutralisoitu historiaan. Liikennemerkkien hahmot korvataan pallopää-hahmoilla, jotta kenenkään mieli ei missään tapauksessa pahoittuisi. Poliittinen korrektius painostaa poistamaan tuotemerkit, jotka saattaisivat viitata etnisyyteen, kansalaisuuteen, ihonväriin, tai muuhun vastaavaan. Hienoa vai huonoa - makuasia.

Työ ainoastaan poliittisesti korrektien ilmaisujen käyttämiseksi on kuitenkin vielä pahasti kesken. Vuonna 2020 luki-häiriöstä kärsivää kansanedustajaa pilkataan eduskunnassa. "Hillotolpasta" on tullut "kusitolppa". Toisen puolueen edustajan puheenvuoron voi kuitata ilmoittamalla sen olevan "paskapuhetta". Ministereitä nimitetään "pers'läviksi". Kun oikein pitkälle vanhoja tviittejä tonkii, saattaa törmätä vuosien takaiseen siteeraukseen jossa kerrotaan Euroopan Talousfoorumin olevan "runkkurinki". Mautonta. 

Mikä huonoissa käytöstavoissa häiritsee eniten? Ehkä se, että epäasiallista ja vallankin poliittisesti epäkorrektia kieltä käyttävät samat henkilöt, joille olemme uskoneet lakien säätämisen ja yhteisten asioitten hoitamisen. He ovat äänestäjien valitsemia luottamushenkilöitä. Ennen vanhaan - silloin kun vielä oli talonmiehiä ja palomiehiä - olisi kehoitettu pesemään suu saippualla. Nykyään voisi ehdottaa suusuojainta, jotta pahimmat pöpöt eivät esimerkillään tartuttaisi muita.

 

1 kommentti . Avainsanat: kielenkäyttö, uuskieli, kiroilu, käytöstavat, vihapuhe

31.12.2018 klo 18:00 - 1.1.2019 klo 02:00

Lauantai 29.12.2018 klo 17.17 - Kristiina Sunell

Jos "leipäjonojen maassa" pidetään yleisesti hyvänä ideana käyttää noin 20-25 miljoonaa euroa ilotulitusraketteihin, jotka on valmistettu Kiinassa ympäristöstä ja lapsityövoiman hyvinvoinnista piittaamatta, niin olkoon näin. 

Iloisista paukuista leviää ilmaan tuhti määrä raskasmetalleja, mutta ollaan puhumatta ilmansaasteista edes yhtenä päivänä vuodessa. Pientähän se on teollisuuden päästöihin nähden, joten asetetaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

Silmäpolilla on taas tulossa kiireinen ilta. Tuskinpa se johtuu sinänsä ilotulitusraketeista vaan esim. vanhempien piittaamattomuudesta tai yleisestä tyhmyydestä, johon ei mikään valistus ole aikaisemminkaan auttanut, eikä auta. Kirjassa "Darwinin palkinto" on käsitelty aihetta laajemmin.

Innokkaimmat paukkujen kannattajat mieltävät lemmikit isompana haittana kuin ilotulitteiden aiheuttaman roskan ja metelin. Varmaankin vahtikoira voidaan korvata riittävällä määrällä ruutia, mutta paukkuraketti ei toimi yksinäisen seurana, saati apukoirana. Huvinsa kullakin. Ilotulitusraketteja voi olla paukuttamatta ja lemmikin voi jättää hankkimatta, sehän on jokaisen oma valinta. 

Vähimmäisvaatimus kuitenkin: jokaisen yli 10-vuotiaan pitää osata numerot. Aikuiset auttakoon sitä pienempiä katsomaan kellosta ja kalenterista milloin raketteja saa paukutella. Jos kellonajat eivät vielä ole aivan hallussa eikä jostain syystä kykene hahmottamaan päivämäärääkään - eivätkä kaveritkaan osaa auttaa - niin on parasta pysyä kaukana pyroteknisistä härpäkkeistä. Näin, jotta yksien ilosta ei seuraisi monien muiden surua.

Vähemmän itsekästä ja enemmän toisilta välittävää tulevaa vuotta aivan kaikille!

ilotulitus_ajat.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kiina, ympäristö, ilotulitusraketit, käytöstavat, lukutaito, ilonpilaaja, lemmikit, suhteellisuus