Blogi | Kirjoituksia Naantalista

Päätetäänkö nyt Kailon uimarannasta?

Lauantai 11.1.2020 klo 7.06 - Kristiina Sunell

Kaupunginhallitus kokoontuu maanantaina 13.1.2020 jälleen keskustelemaan, ehkä jo päättämään Kailon uimarannan kohtalosta. Viime vuoden lopulla päädyttiin pyytämään Muumimaailman kantaa siitä, tarvitseeko yhtiö koko hiekkarannan maksulliseen huvipuistokäyttöön, vai voisiko edes osa aurinkoisen puolen rannasta jäädä edelleen vapaaseen virkistyskäyttöön. Maa-alueen omistaa Naantalin kaupunki.

Asian käsittelyjärjestys on erikoinen, joskaan ei nykyisten toimitatapojen mukaisena aivan uusi. Tehtäessä päätöksiä alueitten kaavamuutoksista, niiden vuokraamisesta sekä vaikutuksesta kaupunkikuvaan ja virkistyskäyttöön kuullaan valikoivan herkällä korvalla hyötyä saavia yhtiöitä. Asukkaiden ääni kuuluu huomattavasti huonommin. Tästä esimerkkeinä entisen linja-autoaseman tontin viereinen Vapaa-aikatulli (Naantalin Teatterin pian poistuva toimitila), Asemapäällikön talon viereisen tulevan parkkipaikan vuokrauskuviot ja Tallinpuiston metsikkö kallioineen. Liian ripeä ja laaja Naantalin keskusta-alueen lähellä sijaitsevien virkistysalueitten, vapaitten rantojen ja puistojen karsiminen ei ole viisasta.

Muumimaailman 19.11.2019 päivätty vastine on kaupunginhallituksen esityslistan liitteenä:

"ASIA: KAILON KAAVA
Naantalin kaupunginhallitus on 28.10.2019 päättänyt seuraavaa:

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan muutetun ehdotuksen ja päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi Muumimaailma Oy:n kanssa käytäviä neuvotteluja varten, jotta tiedetään tarvitseeko yhtiö koko osayleiskaavaan merkittyä uimaranta-aluetta omien suunnitelmiensa toteuttamiseen.

Muumimaailma Oy hallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan 19. marraskuuta 2019 ja tehnyt seuraavan sisältöisen päätöksen:

Muumimaailma Oy on esittänyt hakemuksen kaavoituksen käynnistämiseksi Kailon saarella turvatakseen yhtiön kehittämisen tulevina vuosikymmeninä. Samassa yhteydessä yhtiö on esittänyt perusteluiksi mm. nykyisen vuokra-alueen rakennusoikeuden loppuminen ja soveltuvien alueiden vähäisyys rakentamiselle sekä teemapuistotoiminnan osalta tarpeellisesta jatkuvasta kehittymisestä ja uudistumisesta. Lisäksi on esitetty joitakin mahdollisia ideoita ja luonnoksia. Yhtiö on korostanut koko prosessin aikana, ettei sillä ole valmiita suunnitelmia tai päätöksiä mahdollisen lisäalueen osalta.

Naantalin kaupungin ja Muumimaailma Oy välisessä vuokrasopimuksessa koskien Kailoa, päivätty 8. kesäkuuta 2017, todetaan kohdassa 8, että;

Naantalin kaupunki varaa Muumimaailma Oy:lle aluelaajennusta varten Kailon saarella Manner-Naantalin osayleiskaavassa matkailukäyttöön osoitettavat RM-alueet, joko muumitoiminnan laajentamiseksi tai muunlaisen vierailukohteen perustamiseksi.

Tämän perusteella yhtiö ei näe tarpeelliseksi muuttaa nyt esitettyä kaavaluonnosta. Yhtiö muistuttaa myös, että ennen alueiden hallinnan siirtymistä, yhtiön tulee esittää kaupungille suunnitelmat ja perusteet laajennusalueiden tarpeesta, jonka jälkeen osapuolten tulee vielä solmia alueista erillinen vuokrasopimus. Tässä vaiheessa voidaan tarkemmin ottaa kantaa mahdollisista kaava-alueen sisällä olevista rajauksista."

Nyt käsiteltävä on - teoriassa - kaksi eri asiaa: 1) Kailon saaren kaavamuutos ja 2) Kailon saaren alueitten vuokraaminen. Naantalin asukkaat ovat valitettavasti edustajiensa välityksellä maalanneet itsenä nurkkaan vastineessa mainitussa, jo 8.6.2017 tehdyssä vuokrasopimuksessa.

Mikään yhtiö ei tee, tai sen ei pitäisi tehdä, kaavamuutoksia. Aloitteen tekijänä yhtiö voi toki olla, ja on asiallista kuulla mielipide. Päätöksiä tekee Naantali luottamushenkilöidensä välityksellä. On hyvää hallintoa palauttaa asia uudelleen valmisteltavaksi, kuten kaupunginhallitus jo 28.10.2019 tekikin. Näin ollen ratkaisu on selkeä:

Tehdään kaavamuutos, jossa nykyinen uimaranta ja nuotiopaikka jäävät edelleen vapaaseen virkistyskäyttöön ja se merkitään yksiselitteisesti myös asemakaavaan. Niiden merkitä on tuolloin jotain muuta kuin RM, esimerkiksi puisto tai muu yleinen, julkinen alue.
Sen jälkeen tehdään vuokrasopimus, joka rajaa vapaaseen käyttöön jäävät alueet selkeästi kaupalliseen käyttöön tulevien alueitten ulkopuolelle.

Käsittelyjärjestys on ollut, lievästi sanottuna, ennakoiva. Sen voi vielä korjata. Kaupungihallituksen esityslistalla oleva päätösesitys "Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy 1.10.2019 päivätyn Kailon asemakaavan muutoksen" on vähintäänkin moniselitteinen. Se johtaisi todennäköisesti tilanteeseen jossa myös ennakoivasti tehty vuokrasopimus tulisi samalla implisiittisesti, ikäänkuin sivumennen, hyväksyttyä. Ei näin - asia on palautettu uudelleen valmisteluun, eikä se tarkoita sitä että päätöksenteko ulkoistetaan yhtiölle. Asemakaavamuutoksesta päättää lopullisesti valtuusto, aluevuokrauksista kaupunginhallitus. Nyt tarkkana!

Siitä, mitä valtuustolle esitetään, päättävät kaupunginhallituksen jäsenet:

Jan Lindström, KOK (varajäsen Martti Jaanto, KOK), Vilhelm Junnila, PS (varajäsen Juha Eura, PS), Sirpa Hagsberg, SDP (varajäsen Jukka-Pekka Aalto, SDP), Hannu Aalto, SDP (varajäsen Markus Helenius, SDP), Tommy Björkskog, KD (varajäsen Saija Porramo, VIHR), Hanna Gustafsson, KOK, (varajäsen Antti Ahti, KOK), Heini Jalkanen, KESK (varajäsen Sini Paasikivi, KESK), Mirva Maine, VIHR (varajäsen Jasper Wilenius, VIHR), Pirjo Maja, SDP (varajäsen Isabella Hautala, SDP), Tero Tavio, KOK (varajäsen Elina Salokangas, KOK) sekä Markku Tuuna, KOK (varajäsen Anne Pentti, KOK).

On syytä toivottaa, kuten usein tapana on, "hyvää kokousta ja tehkää viisaita päätöksiä." Niillä on kauaskantoinen ja erittäin moniulotteinen vaikutus.

---

Kaupunginhallituksen 13.1.2020 pöytäkirjasta:

Keskustelun aikana Hannu Aalto esitti Sirpa Hagsbergin kannattamana seuraavaa:

"Lisätään RM-alueelle merkintä, jossa alue on pidettävä aitaamattomana ja yleisessä käytössä. Edellä mainittu alue olisi sama kuin mitä teknisessä lautakunnassa on esitetty VR-1 alueen laajentamiseksi (tekninen lautakunta 15.5.2019 § 39, laajennettu VR-1 alue)."

Tämän jälkeen hyväksytyn äänestysesityksen mukaisesti suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan ehdotuksen puolesta äänestivät Tommy Björkskog, Hanna Gustafsson, Heini Jalkanen, Vilhelm Junnila, Martti Jaanto, Tero Tavio ja Markku Tuuna. Aallon ehdotuksen puolesta äänestivät Hannu Aalto, Sirpa Hagsberg, Mirva Maine ja Pirjo Maja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: päätöksenteko, virkistysalue, sidonnaisuudet, luottamus, luottamushenkilöt, Kailo, asukasmielipide

Yritysvaikutuksista elinvoimavaikutuksiin

Torstai 21.9.2017

"Päätösten yritysvaikutusten arviointi ei tarkoita sitä, että päätöksiä tehtäisiin yritysten ehdoilla. Arvioinnin tarkoitus on varmistaa, että päätöksentekijä harkitsee asiaa myös yritysten näkökulmasta. Jos vaikutukset todetaan seutukunnan yritysten kannalta negatiivisiksi, pitää pohtia olisiko asiassa mahdollista toimia toisin." määritellään Suomen Yrittäjien nettisivustolla.

Yritysvaikutusten arviointi on otettu 1.6.2017 alkaneella valtuustokaudella käyttöön myös Naantalissa. Kaupunginhallitus alkoi soveltaa sitä jo ensimmäisestä kokouksestaan alkaen. Ohjelmistopäivityksen ostopäätöksellä on varmasti vaikutusta toimittajan kassavirtaan ja muidenkin hankintojen kohdalla yritysvaikutus, erityisesti paikallinen, on tärkeä huomioida. Näin siis yksinkertaisimmillaan.

Kokonaisvaltaisemmin tarkasteltuna on kysymys huomattavasti yksittäistä hankintaa laajemmasta vaikutuksesta joka ulottuu yrittäjistä kaikkiin asukkaisiin. Elinkeinopolitiikka on elinvoimapolitiikkaa. Onneksemme lähtökohdat laajalle ja tulevaisuuden vaikutukset huomioivalle päätöksenteolle ovat kaupungissamme erinomaiset.

Naantalin 2020- strategian arvoissa yhtenä pääperiaatteena on oikeudenmukaisuus, toiminta ja päätöksenteko yhdenvertaisin perustein. Menestysteemalla 1 vahvistetaan hyvää toimintaympäristöä kaikenkokoisille yrityksille - siis myös pienille, sillä jokaista yritystä mainitaan arvostettavan. Positiivinen vaikutus yhteen yritykseen tai toimialaan saattaisi huonoimmassa tapauksessa aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia muille toimijoille. Yhden yrityksen suosiminen, ääritapauksessa yksipuolisen kilpailukiellon keinoin, asettaisi rajoituksia muille. Uusiutuminen olisi tällaisessa tilanteessa äärimmäisen hankalaa ja monopolin kanssa kilpaileva toiminta todennäköisesti - pakon edessä - valitsee sijaintipaikakseen jonkin muun kunnan tai seudun. Häviäjä on helppo arvata, sillä esimerkiksi Naantalille tärkeällä matkailualalla monipuolisuus on merkittävä vetovoimatekijä.

Tasapuolisuutta vaalitaan mm. valtuustokauden alussa pakolliseksi tulleella sidonnaisuusrekisterillä. Siinä missä yrittäjien ja liikeyritysten hallituksen jäsenten edustus eri luottamuselimissä tuo kokemusta ja näkökulmaa päätöksentekoon, on toisaalta pienessä kaupungissa riskinä eturistiriita. Sen välttäminen edellyttää luottamushenkilöltä erityisen huomion kiinnittämistä etiikkaan - aiheeseen, jota tämän syksyn luottamushenkilökoulutuksessa tuotiin erityisen painokkaasti esille.

Rannikkoseutu-lehden toimittaja Mika Peltotalon pääkirjoitus kertoo luottamushenkilötyön ajankäytön haasteista. "Politiikka hyvin tehtynä vaatii vakavaa ja aikaa vievää asioihin perehtymistä, oman ajan uhraamista pitkinä ja monina talvi-iltoina." Toki kuntavaaleissa ehdolle asettunut paikallispoliitikko on usein halukas jäsen moniinkin eri luottamuselimiin ja tietoinen vaadittavasta ajankäytöstä. Esityslistat julkaistaan vain muutamia päiviä ennen kokouksia, ääritapauksissa asioita tuodaan listalle jopa kokouspäivänä. Toisinaan ilmoitusluonteinen esityslistan rivi tai kaksi voikin jäädä kiireessä vaille huomiota, vaikka asia olisi vaikutuksiltaan kauaskantoinen. Alueellisesti merkittävistä hankkeista saattaa saada taustatietoa paikallis- tai muista lehdistä, joskin usein jälkikäteen tai vasta mikäli päätös on jo ehtinyt aiheuttaa haittaa tai valituksia. Vaikeiksi koetuista asioista on kaikkein työläintä löytää avoimesti saatavilla olevaa tietoa.

"Kilauta kaverille" oli neuvoni yritysvaikutusten arviointia varten tehdyn lomakkeen vaikeaselkoisuutta tuskailevalle. Jatkuva vuoropuhelu on vielä parempi tapa ennakoida, edistää avointa valmistelua ja eri näkökulmat huomioivaa päätöksentekoa. Yhteydenpito eri yhdistyksiin, yrittäjäkenttään ja mielipidevaikuttajiin auttaa hahmottamaan mahdollisia kerrannaisvaikutuksia.

Omat terveisesi ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsenelle voit kertoa kommenttina tähän kirjoitukseen tai yhteydenottolomakkeella, olivatpa ne yritysvaikutuksiin tai kaupungin elinvoimaan liittyviä ajatuksia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yrittäjyys, elinkeinot, kehittäminen, Naantali, Naantalin Yrittäjät, toimintaedellytykset, ympäristövaikutukset, monopoli, sidonnaisuudet

Julkisesti avoin

Sunnuntai 5.2.2017 klo 21.30

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Juha Haapakosken asiantunteva kirjoitus kertoo uuteen kuntalakiin liittyvistä muutoksista. Uusi kuntalaki astui voimaan jo toukokuussa 2015, joskin osaa säännöksistä sovelletaan vasta uuden valtuustokauden alkaessa, 1.6.2017 lähtien. Päättäjien sidonnaisuuksista on jatkossa pidettävä julkista rekisteriä.

Mikä siis muuttuu?

Luottamushenkilön jääviyden periaate on sama kuin se on ollut jo useiden vuosien ajan. Luottamushenkilön on edellytetty itse ilmoittavan jääviydestä, jolloin hän jää pois mahdollista intressiristiriitaa aiheuttavasta päätöksenteosta. Uutta on velvoite pitää julkista rekisteriä, josta myös esittelijöinä toimivien viranhaltijoiden sidonnaisuudet ovat kaikkien kuntalaisten nähtävissä.

Kaupungin omat yhtiöt omia...

Kaupungin omistamien yhtiöiden, Naantalin Energia Oy:n ja Naantalin Satama Oy:n hallituksen jäsenen roolissa olen pohtinut intressiristiriidan riskiä. Kaikki kuntalaiset ovat kuntayhtiöiden omistajia ja näiden yhtiöiden maksamat osingot käytetään palvelujen tuottamiseen samoille kuntalaisille.

Osakeyhtiölaki velvoittaa toimimaan aina yhtiön parhaaksi ja sen toimintaedellytysten varmistamiseksi, ryyditettynä huollisuusperiaatteella ja yhtiön hallituksen jäsenen henkilökohtaisella vastuulla. Tämä ei ole erityisen vaikeaa: kuntakonserniin kuuluvan yhtiön etu on yhtä kuin kaupunkilaisten etu. Näkemyseroja saattaa ilmetä siitä, josko yrityksen tulee tuottaa mahdollisimman paljon osinkoja lyhyellä aikavälillä, vaiko käyttää liiketoiminnasta saadut tulot tuleviin investointeihin, jolloin tuloja saadaan pidemmällä aikavälillä enemmän. Jokainen investointi ja sen vaikutukset tulee punnita huolellisesti.

Viime kädessä tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat arvioivat miten yhtiön hallitus on onnistunut hyvän hallintotavan noudattamisessa.

...ja muut toimijat muita

Kuntien ja kaupunkien yhtiöt saavat ohjauksensa omistajilta. Myös yksityisesti omistettujen yhtiöiden tärkeimpiä päätöksiä ohjaa omistajan tahto. Hallituksen toimintaa ohjaa sama osakeyhtiölaki, jota noudattaen myös kuntayhtiöt toimivat: yrityksen tulee tuottaa omistajalleen voittoa vastineeksi sijoitetusta pääomasta ja otetusta liiketoimintariskistä. Tieto yksityisesti omistetun yhtiön hallituksen jäsenistä on julkisista rekistereistä tarkistettavaa tietoa, osakkeiden hallinta puolestaan on vaikeampi selvittää.

Ristiriita saattaa syntyä kun kunnallisen luottamustoimen haltija on samaan aikaan yksityisen yrityksen hallituksen jäsen ja päätettävänä oleva asia koskee tämän yhtiön etua. Erityisesti maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvässä asioissa sidonnaisuuksien julkisuus vahvistaa kuntalaisten luottamusta päätöksentekoon.

Rekisterin tarve johtunee myös usean kunnan ja kaupungin korostamasta avoimuuden periaatteesta. Johtavat poliitikot joutuvat usein vastaamaan väitteisiin ja syytöksiin omia tai lähipiirin kytköksiä koskien, eikä ilmiö ole aivan tavaton kuntatasollakaan. Avoin rekisteri toimii hyvin turhan "klikkijournalismin" suitsemiseksi. Avoin rekisteri on ikävä uutinen kohuotsikoilla lukijoita ja mainostuloja hakevalle medialle - hyvä uutinen niin kuntalaisille kuin päätöksentekijöille ja viranhaltijoille. Kunnallisen päättäjän toimintaan rekisterivelvoite ei sinänsä tuo mitään uutta, sillä jääviysperiaatetta sovelletaan jo nykyisten käytäntöjen mukaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jääviys, päätöksenteko, sidonnaisuudet, osakeyhtiöt