Tuulisina öinäLauantai 29.9.2018 - Kristiina Sunell
Mieli tekee lähteä meren rantaan kuuntelemaan aaltojen ääntä ja mastojen vanttien pauketta. Eipä se niin kaukana olisi, vanhankaupungin rannassa tai Lammasluodolla. Tuuli ulvoo ja sade ropisee peltikattoon. Ehkä tyydyn siihen, kaakeliuunin lempeään lämpöön ja lempivillasukkiini. Ruohonleikkuri siirretään vajan perälle ja lumilapio lähemmäksi ovea. Vene on vielä vesillä, toiveikkaasti odottaen vähän tyynempää päivää, ehkä aurinkoista hetkeä. Ehkä sellaista ei enää tule, tai ei aivan vielä. Tekemättömien töiden lista ei kasva tänään, joskaan se ei juuri lyhenekään. Mielessä soi klassikko Tuulisina Öinä. Syksy ei ole kärsimättömän lempivuodenaika. Kevättä kohti! |
1 kommentti . Avainsanat: syksy, valo, pimeys, värit, hiljaisuus, tuuli, meri, tyyneys |
Strategia, lausunnot, arvot ja ItämeriKeskiviikko 19.9.2018 - Kristiina Sunell Uusi Naantalin strategia 2022- kirjanen jaettiin 19.9.2018 kokoontuneelle ympäristö- ja rakennuslautakunnalle. Strategian yhtenä arvona on ympäristö, keskeisenä kärkihankkeena sen tilan parantaminen, eli rantojen virkistysarvojen ja lähivesien laadun parantaminen sekä Itämerihaasteen toimenpide-ohjelman ja Naantalin ilmastotavoitteet sisältävä ympäristöohjelma. Tällä kertaa esityslistalla on päätös valittaa tai olla valittamatta Humaliston ja Luonnonmaan asutuksen viereen sijoittuvan laivanromuttamon luvasta. Esittelijä ehdottaa luvan hyväksymistä sellaisenaan, sillä sen ehdoissa olisi otettu huomioon ympäristö- ja rakennuslautakunnan 15.5.2018 antamassa lausunnossa olevat seikat.
On ikävää havaita että lupaprosessin kuluessa lautakunnan lausuntoa ei todellisuudessa ole huomioitu. Surullista on myös lukea esityslistan pohjaesitys, jossa muuta väitetään. Etelä-Suomen Aluehallintoviraston myöntämän luvan voi lukea tästä linkistä. ---- Päivitys ympäristö- ja rakennuslautakunnan 19.9.2018 kokouksen jälkeen: Lautakunta katsoi että sen lausuntoon kirjattuja seikkoja ei pääosin oltu huomioitu. Näin:
Puheenvuoroja seurasi äänestys. Muutoksenhakua myönnettyyn ympäristölupaan kannattivat Kimmo Mäntysalo (kok), Ann-Mari Kymäläinen (sdp) ja Kristiina Sunell (kok). Hävisimme siis 5-3. Niin strategia kuin lausunnotkin ovat kuollutta kirjainta. Sitä ovat myös ympäristöluvan väljät ja tulkinnanvaraiset ehdot. Siinä olisi jo perusteita valitukselle. Kuolleeksi julistaminen käy valitettavasti mielessä myös ns. Vihreän puolueen arvomaailman käytännön toteuttamisessa. Asiaan liittyviä kirjoituksia: Etelä-Saimaa 20.10.2017 Blue White Eaglen purkajat löysivät yllättäen asbestilevyjä. Naantalissa purkaminen toteutettiin kuitenkin kiireessä aluetta suojaamatta Rannikkoseudussa 20.9.2018 julkaistu mielipidekirjoitus Mikko Rönnholm (sd) 22.9.2018 "Romua PCB:n varjossa" Saija Porramo (vihr) 25.9.2018 "Valittaako vaiko ei" Vilhelm Junnila (ps) 28.9.2018 "Myrkynvihreää päätöksentekoa" Kristiina Sunell 28.9.2018 "Välittääkö vaiko ei" Urpo Lehtimäki 2.10.2018 "Unohtuuko päätöksentekijöitä asukkaiden etu" Saija Porramo 5.10.2018 "Voiko välittämistä olla muukin kuin valittaminen" Jussi Mälkiä 5.10.2018 "Laivankierrätystoiminnasta Naantalissa" Vilhelm Junnila 9.10.2018 "Asukkaiden huoleen lähivesien tilasta tulisi suhtautua vakavasti" Kristiina Sunell 9.10.2018 "Laivojen purkutoiminnasta" SDP Naantali 17.10.2018: "Takapihana telakka" Kirjoittaja on kokoomuslainen, joka on vähän vihreä, vaan ei myrkynvihreä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itämeri, strategia, meri, hiekkapuhallus, tina, arseeni, nikkeli, lyijy, kadmium, kupari, asbesti, meliorismi, tankkeri, risteilijä, laivanromutus, kierrätys, kustannustehokkuus, omatunto |
Kouluverkko keskittyyMaanantai 10.9.2018 - Kristiina Sunell Valtuuston kokousten seuraaminen on mielenkiintoista, vaikka suurin osa päätöksistä on jo tehty kaupunginhallituksessa, lautakunnissa ja puolueiden välisissä neuvotteluissa. Parasta antia ovat - aloitteiden lisäksi - ryhmäpuheenvuorot, joissa perustellaan ryhmän kantaa. Perustelut saattavat olla varsinaista äänestystulosta mielenkiintoisempia. Paras kuulemani, ja lähes kaikkien puolueryhmien toistama perustelu suurelle, keskitetylle koulukampukselle oli terveellinen sisäilma. Toiseksi paras oli lasten kuljetusten helpottuminen: kun päiväkotitaapero viedään samalla kyydillä kuin ala-asteella oleva lapsi, pääsevät vanhemmat vähemmällä kuljettamisen vaivalla. Näin toki vain, jos aikataulut sopivat yhteen eikä autoja ole lapsia vaarantavaksi ruuhkaksi asti. Korvaan pahasti särähtävä suuren koulukampuksen kannatuspuheenvuoro korosti arvotonttien vapautumista parempaan käyttöön. Mielestäni parhaat paikat tulee varata juuri lapsille ja nuorille, sen tärkeämpää käyttäjäkuntaa ei ole. Päiväkoti, sen koommin kuin koulukaan, eivät ole säilytyspaikkoja vaan oppimisympäristöjä joissa tulee viihtyä. Suunnittelun alkuvaiheen kriteereihin ja tavoitteisiin ei puolueiden puheenvuoroissa juurikaan palattu. Huomautettiin näiden kaavailujen lipsahtaneen vahingossa julkisiksi. Kouluverkkouudistuksen tavoitteena ovat jo lähtökohtaisesti tehokkuus ja raha: opettajien ajan tehokkaampi käyttö, mutta etenkin pienempi neliömäärä per koululainen. Toivon mukaan seurauksina eivät ole opetushenkilökunnan uupumus ja ahtaus. Harri Palomäen aloite hirsirakentamisen suosimisesta koulukampuksella on erinomainen; kustannussäästö-argumentoinnilla sitä ei ainakaan tule tyrmätä. Puheet terveellisestä ympäristöstä saisivat muutoin melko tyhjän kaiun. Mikko Rönnholm ei saanut kannatusta toimenpide-ehdotukselle sitoutumisesta Kuparivuoren koulun säilyttämiseen vähintään vuoteen 2029 asti. Ehkä siksi, että kouluverkkouudistus on lopulta vain puite - jokainen päätös koulun lakkauttamisesta ja uuden rakentamisesta tehdään erikseen. Toki siten, että perusteluna tullee olemaan valtuuston hyväksymä kouluverkkouudistus. Ehkäpä vastaus tähän Kuparivuoren koulua koskevaan tuumailuun tulee löytymään asemakaavoituksesta ja lähitulevaisuuden rakennusluvista. |
1 kommentti . Avainsanat: päiväkoti, ala-aste, suuryksikkö, sisäilma, tilantarve, opetus, mitoitus, arvotontit, valtuusto |
Hyvää huonompiTorstai 6.9.2018 klo 21:15 - Kristiina Sunell
Rantakaislikkoon ilmestynyt mopon moottori ja Särkänsalmen sillan viereiselle polulle hylätty mikroaaltouuni saavat miettimään ympäristön tilaa. Ihminen on laiska, kitsaskin. Kaatopaikalle vienti sujuisi lähes samalla vaivalla kuin tien vierustalle kippaaminenkin. Vähimmällä vaivalla pääsee tilaamalla jätteiden noutopalvelun. Vastuullisuudestaan pitää kuitenkin maksaa. Päätöksen voi jokainen tehdä henkilökohtaisen omantuntonsa mukaan. Entä luottamushenkilön ympäristöomatunto päätettäessä yhteisistä asioista?Naantalin ja Raision rajalla olevasta liikenneympyrästä avautuu näkymä Vanhan Vantotien rakennusjätevuorelle, joka sai alkunsa muutamia vuosia sitten myönnetystä luvasta säilyttää tontilla väliaikaisesti (noin vuoden ajan) pientä määrää (noin yhden perävaunullisen verran) mursketta. Aidat pullistelevat, mutta rakennusten purkujäte ei aivan vielä ole vyörynyt pellolle. Ongelmajätteiden kierrätyskaatopaikan toivoisi poistuvan maisemasta, mieluiten asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Toivomista enempää ei yksittäinen epävirallisen kaatopaikan naapuri tai lähiseudun asukas voine tehdä. Näköjään mitään ei voi tehdä myöskään Raision tai Naantalin viranhaltija, luottamushenkilö eikä valvova viranomainen. Epämiellyttävä aihe on myös juhannuksen jälkeisellä viikolla toteutettu Bunkkerin purku. Se meni kuten meni, kuulemma pieleen. Purkamisen lupaehtojen mukainen aloitusilmoitus toimitettiin vasta kun työmaa oli valmis ja melkoinen määrä betonipölyä oli jo helteisellä, kuivalla viikolla levinnyt kaupungin ydinkeskustaan. Rakenteissa olleen asbestin määrä lienee jossain purkajan arvioiman 350 kilon ja pois toimitetuksi kerrotun noin 1800 kilon asbestipitoisen jätemäärän välissä. Ilman laatu mietityttää, vaan pölyn laskeuduttua ei enää yskitä. Sateet huuhtovat loput jätepölyt mereen, keskustelu jatkuu ja jotain ehkä opittiin.
Yllämainittujen aiheiden sijasta tulisi ajatella Hinku- hankketta ja sen perusteluja Tavoitteena on pienempi määrä hiilidioksidipäästöjä Naantalissa. Hinku-verkoston toimenpiteissä mainitut asiat ovat kaikki hyviä ja kannattamisen arvoisia - niin aurinkopaneelien asentaminen kaupungin rakennuksiin kuin pyöräteiden kehittäminen ja monet muut ideat ympäristön kannalta mielekkäiksi investoinneiksi. Naantali on teollisuuskaupunki, jonka monipolttolaitos tuottaa energiaa koko seudulle. Olisiko päästöjen allokointi vain Naantalin osalle reilua? Pitääkö lupien noudattamista valvoa paremmin ja niiden rikkomista sanktioda? Onko terveellisen kasvisruokavalion lisääminen kouluissa kiireellisempää kuin terveellisen hengitysilman takaaminen päiväkodin lapsille? Ympäristö- ja rakennuslautakunta jätti 29.8 kokouksessaan Hinku-hankkeen pöydälle, sillä kokonaisuuteen perehtyminen vaatii aikaa. Sitä on nyt 19.9 asti. Tarvetta on laajemminkin ympäristön tilaa parantaville hankkeille sekä jo toteutettujen ohjelmien jatkamiselle. Tarvitaan tietoa ilmaa ja merta kuormittavien haitallisten päästöjen lähteistä ja käsitystä prioriteeteista, mitkä toimenpiteet kiireellisimpiä sekä mihin lisäresursseja tarvitaan. Näin, jotta strategian mukaisilla tavoitteilla on mahdollisuus toteutua huonoa paremmin.
|
3 kommenttia . Avainsanat: Itämeri, ympäristöluvat, meri, saasteet, asbesti, lyijy, PAH-yhdisteet, suhteellisuus, kiireellisyys, strategia, kuntapäättäminen |