Talous kuntoon?

Sunnuntai 29.9.2013 - Kristiina Sunell

Vuosi kohta takana, kolme edessä

Tänä syksynä torilla ei ole esillä naamagalleriaa. Siellä ei liiemmin jaella ilmaista makkaraa, kahvia tai värikkäitä mainoksiakaan. Vaaliblogit ovat vaimenneet. Toriparlamentti keskustelee paikallislehtien kirjoituksista, joku ehkä lukee kaupungin sivustolla olevia esityslistoja ja pöytäkirjoja. Toriparlamenttia ehkä kuunnellaan edelleen, mutta etäisyys poliittisiin päätöksentekijöihin saattaa vaalikausien välillä tuntua kasvaneen.

Luottamushenkilö muistaa vaalilupauksensa, perehtyy ajoissa kokousten asialistoihin, selvittää päätösehdotusten vaihtoehdot, taustat ja perustelut. Kaikki päätökset eivät ole helppoja. Erityisen vaikeita ne ovat nykyisessä taloustilanteessa ja huomioiden asenteet, joiden mukaan edut ovat saavutettuja, joustaminen mahdotonta. Teoriassa halutaan sopeuttaa menot tuloihin, leikata, säästää - mutta ei kuitenkaan itseltä. Niinistön uudenvuodenpuhe taidettiin tulkita niin, että jokainen kuulija on itse toki kohtuullinen, mutta muut eivät saa olla niin itsekkäitä tai ahneita. Edes presidentin oma-aloitteinen palkkionsa alentaminen ei johtanut esimerkin seuraamiseen. Tässä ilmapiirissä vastuullisten päätösten tekeminen on vähintään haastavaa. Kannustavia esimerkkejä kaivataan lisää.

Kaikki työ on arvokasta, kyllä

Otetaanpa esimerkiksi tärkeästä ja vastuullisesta luottamustyöstä maksettavat palkkiot. Naantalin kaupungin maksamat palkkiot löytyvät tästä linkistä klikkaamalla. Palkkioita korotettiin 10 % joulukuussa 2012. Korotuksesta päätettäessä arvioitiin sen kustannusvaikutuksen olevan noin 30.000 euroa vuodessa. Viime perjantain Rannikkoseudun (27.9.2013) mielipidekirjoituksessa ja kolumnissa arvioitiin säästettävän noin 100.000 euroa, mikäli kokouspalkkioissa päätettäisiin palata korotusta edeltävälle tasolle. Niin tai näin - kaupungin käyttömenot ovat vuositasolla 133 miljoonaa euroa. Kokouspalkkioiden korotukset ovat siitä rahallisesti suhteellisen pieni osa.

Ehdotus palkkioiden alentamisesta ei ole saanut pelkästään myönteistä vastaanottoa. Yhtenä perusteluna on mainittu palkkioista menevä vero, joka palautuu kaupungin kassaan. Kyllä vain - osa siitä palautuukin. Osa, eli 15 % menee myös ns. puolueveroon, joka maksetaan kaikista kokouspalkkioista luottamushenkilön edustamalle puolueelle. Luottamushenkilölle jäävä osuus kokouksesta ja siihen valmistautumiseen käytetyistä tunneista ei ole järin suuri, mainitut verot huomioiden. Mutta tuskin kaupunkimme päätöksentekijöissä on henkilöitä, joiden luottamustehtävissä toimimisen motiivina on laittaa talous - nimittäin vain oma taloutensa - kuntoon.

Yksi huonosti valvottu projekti voi johtaa useiden kymmenien tuhansien eurojen budjetin ylitykseen. Huolellisella perehtymisellä voidaan säästää jo yhdessä kokouksessa liki viisikymmentä tuhatta euroa tilattavaksi ehdotetun urakan hintaa neuvottelemalla. Jos kaikki luottamushenkilöt siirtyisivät sähköiseen kokoushallintaan, säästyisi paperia ja postikuluja melkoisesti. Myös huolellisella virkamiesvalmistelulla varmasti vähennetään kustannuksia.

Hyvä esimerkki oikeaan tarpeeseen

Kokouspalkkioitten palauttaminen vuoden 2012 tasolle ei köyhdyttäisi luottamushenkilöä eikä veisi yhteisistä asioista päättävältä halua osallistua luottamustehtävien hoitoon, mikäli hän on niistä aidosti kiinnostunut. Eipä se merkittävästi puolueitten tulojakaan vähentäisi. Tällä päätöksellä ei pelasteta kaupungin alijäämäistä taloutta, mutta se on yksi askel kohti oikeaa asenneilmapiiriä. Veikkaan, että sellaista tarvitaan kipeästi seuraavien kolmen vuoden aikana.

Kirjoitus edustaa mielipidettäni yksityishenkilönä.

Maton alle mahtuu

Sunnuntai 16.12.2012 - Kristiina Sunell

Kaupungin talousluvut ovat vähällä osoittautua ikäviksi: parin mlijoonan euron vajeen sijasta onkin tiedossa noin kymmenen miljoonan euron alijäämä. Aikaisemmin arvelin, että vaje katettaisiin tuttuun tapaan: ottamalla lisää velkaa.

Nyt on kuitenkin löytymässä uusvanha keino paikata hankalaa tilannetta. Naantalin Energian myynnistä kaupunki saisi jokseenkin vuoden 2012 vajeen verran varoja. Rannikkoseudussa todettiin uutisen loppukaneettina näillä varoilla hankittavan asukkaille palveluja. En ole tuosta kuin aikamuodon verran eri mieltä: rahathan on jo käytetty, eipä niillä uutta hankita. Tällä ratkaisulla toki vältetään lisävelan ottaminen, toivottavasti.

• Naantalin Energian myynnillä saadaan 10-11 miljoonaa, ja tällä maksettua vuoden 2012 tappiot
• Naantalin Energian tuotot ovat noin puoli miljoonaa euroa vuodessa, eli tämä vuosittainen raha menetetään jos energialaitos myydään
• Millä maksetaan tulevien vuosien tappiot, jos yli varojen eläminen jatkuu, ja sopeuttamista lykätään ikävänä asiana aina vain edelleen?

Pelkkä siemenperunoiden myynti ei auta. Mielellään näkisi lähitulevaisuudessa huutokaupan, jolla myydään Kuparivuoren leirintäalueen kaltaisten tappiopesien ylläpitäminen kaikkineen. Toisin kuin voittoa tuottava Naantalin Energia, leirintäalue ei tuota välttämättömiä palveluja ja tuloja asukkaille, vaan lähes 100.000 euron tappiot vuodessa. Tai toisin sanoen: tämän verran vähemmän palveluja Naantalin asukkaille joka vuosi.

Tämä näkemys edustaa vain omaa mielipidettäni. Blogia saa mieluusti kommentoida!

Päivitys 17.12.2012: Kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt olla myymättä Naantalin Energiaa (ote pöytäkirjasta, ks. www.naantali.fi) "Kaupunginhallitus toteaa, että saadun selvityksen perustella ei ole tarkoituksenmukaista myydä Naantalin Energia Oy:n osakekantaa, koska yhtiö toimii sille konserniohjauksessa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti."

Tarkoituksenmukainen talous

Perjantai 5.10.2012 klo 8:16 - Kristiina Sunell

Esitinpä pikakyselyssä epäreilun kysymyksen: miten talous tasapainoon? Tähän mennessä saamani vastaukset ja kommentit ovat kaikki hyviä, kiitokset niistä. Lisävelan ottamista ei kannattanut kukaan. Verojen korottaminen ei saanut ääniä. Omaisuuden myyminen ja palvelumaksujen korottaminen vaikuttivat epämieluisista vaihtoehdoista vähiten huonoilta.

Luultavasti, ja valitettavasti, taloudenhoidosta keskustellaan vielä pitkään. Vastaukset eivät ole yksioikoisia tai helppoja.

Omistaminen ei ole itsetarkoitus

Kannatan omaisuuden myymistä. Turhista ylläpitokustannuksista pitää luopua. Aivan kaikkien toimintojen hoitaminen asukkaiden varoilla ei ole sekään  tarkoituksenmukaista. Esimerkiksi Kuparivuoren leirintäalue on kuudessa vuodessa tuottanut puoli miljoonaa euroa tappiota. Tällainen kaupungin harjoittama liiketoiminta ei lisää asukkaiden hyvinvointia, vaan aiheuttaa tarpeetonta velkaantumis- ja veronkorotuspainetta. On parempi antaa yrityksille paremmin luontuvat toiminnat niiden hoidettavaksi. Mielekkäämmät vaihtoehdot työllistävät ja tuovat tuloja. Niitä koskevia päätöksiä pitää kiirehtiä.

Kiinteistönvälitys ei kuulu kaupungin ydinosaamiseen. Vaikka näiden palvelujen ostaminen maksaa, on syytä käyttää yritysten palveluja jotta kiinteistöt saadaan tehokkaasti ja tuottavasti myytyä.

Eri palvelumaksujen tarkistaminen

Maksut terveyskeskuskäynnistä, venepaikan vuokrasta ja tontin lohkomisesta ovat vaikutuksiltaan täysin erilaiset. Joitakin maksuja voidaan laskea, toisia voidaan korottaa ilman kuntalaisen tai kunnan tilanteen kohtuutonta heikkenemistä. Kaikkein pienituloisimpien ja lapsiperheiden taakkaa ei pidä lisätä palvelumaksuilla, ei varsinkaan jos on kysymys perusterveydenhuollon palveluista.

Menot - mikä on kulua, mikä investointia?

Menojen leikkaaminen on yksi keino säästää. Tai tarkemmin määritellen, keino kuluttaa vähemmän. Säästäminenhän tarkoittaa tulovirrasta yli jäävien varojen laittamista talteen tulevan varalle. Mielestäni menojen tarkoituksenmukaistaminen merkitsee myös järkevien sijoitusten - myös lisäsijoitusten - tekemistä tarkoituksiin, jotka lisäävät hyvinvointia ja vähentävät kustannuksia tulevaisuudessa. Oheisen esimerkin lähde on Terveydenhoitajaliitto:

Kouluterveydenhoito 125 e/oppilas/vuosi. Laitos tai sijaisperhe 30.000 - 60.000 e/vuosi/henkilö. Työelämästä syrjäytymisen kustannus noin miljoona euroa/henkilö.

Inhimillisen kärsimyksen määrää ei voi edes rahassa mitata. Tämän laskelman perusteella voidaan - ja pitää - kouluterveydenhoitoon käyttää nykyistä enemmänkin varoja. On varmaa, että ensi vuoden alussa voimaan tulevan nuorten yhteiskuntatakuun järjestäminen tulee esille - toivon mukaan ennakoiden, ei reagoiden. Varojen käyttäminen tulevaisuuden turvaamisen tarkoituksiin on perusteltua, järkevää ja tarkoituksenmukaista, tulevat rahat siihen veronkorotuksista tai lainaamalla.

Syömävelan kasvattamista veroja korottamalla tai lisälainojen ottamisella ei sensijaan voi puolustella. Lainojen korkokulut vähentävät hyvinvoinnin tuottamiseen käytettävissä olevia varoja. Lisäksi lasku jätetään seuraavan - eli nuorten - maksettavaksi. Hyvinvoinnin ja palvelujen ylläpitäminen seuraava maksaa- periaatteella ei ole hyväksyttävää.

                                      *    *    *    *    *

Jos kysymys kuuluu "oletko valmis puoltamaan verojen korottamista?" on oma vastaukseni ei. Mikäli saan tilaisuuden esittää vastakysymys, on se miten saaduilla verotuloilla saadut lisävarat on tarkoitus käyttää.

Faktat pitää tunnistaa ja tunnustaa. Tärkein fakta on, että tulojen lisääminen sinänsä ei ole vielä vastaus mihinkään. Se on vasta hyvä keskustelun aloitus toimintojen ja palvelurakenteen sekä pitkäjänteisen taloudenhoitamisen kuntoon saattamiseksi tähtäävistä ratkaisuista.