Mielipideilmastosta puuttuu happi

Torstai 26.9.2019 klo 17:20 - Kristiina Sunell

Mitä ilmastolakkolaisen pitää tehdä tai olla tekemättä? Kaveri esitti hyvän kysymyksen. Ehkä lakkopäivänä voisi pidättää hengitystään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Lasse Lehtisen puheenvuoro kannattaa lukea.

Ilmastonmuutos on tärkeä keskustelunaihe. Yliannostus jokapäiväistä epistolaa tiedotusvälineissä, vahvat tunteenpurkaukset ja ylilyönnit alkavat kuitenkin ahdistaa. Mielipideilmastosta puuttuu happi.

190926_meri_selin.jpgOnko ilmastonmuutosväittely vienyt kaiken tilan muilta ympäristöön liittyviltä kysymyksiltä ja toimenpiteiltä? Pitäisikö tarkastella myös hengitysilman laatua ja merten tilaa?

Kotikaupungissani hengitysilmaongelmia aiheuttavat teollisuuden valtavat rikki- ja typpidioksidipäästöt, lisäksi asutuksen lähellä, avoimesti ulkona toimivat hake- ja kivimurskaamot päästöineen. Keskustassa kiinnitetään huomiota talojen mahdollisesti lyijypitoisten maalien pois raapimiseen, ja huputetaan kyllä - mutta suojaamatta puretaan vanhoja rakennuksia, joiden asbesti- ja betonipöly kulkeutuu viereisiin taloihin. Merivesi on sinistä vain niissä kohdissa joissa kukintansa lopettanut sinilevä alkaa hajota. Sinilevä on sinnikäs laji, joka ei teollisuuden hulevesien sisältämistä myrkyllisistä kemikaaleista näytä lannistuvan. Itämeriohjelman edellinen kausi päättyi viime vuoden lopussa, mutta Naantali ei ole vieläkään uusinut sitoumustaan.

Hinku-hankkeeseen kannattaa ryhtyä aivan välittömästi sen jälkeen, kun hengitysilman laatu on saatu korjattua, ympäristötoimi ja varsinkin ympäristölupien valvonta resursoitua riittävästi ja teollisuuden päästöt uskallettu ottaa asialistoille.

Ympäristö on kokonaisuus. Jokainen voi vaikuttaa. Maailma pelastetaan aloittamalla työ kotinurkista.

1 kommentti . Avainsanat: ympäristöterveys, hengitysilma, hyperventilointi, ympäristönsuojelu, typpidioksidi, rikkidioksidi, hiukkaspäästöt, johdonmukaisuus

Ilmasto ahdistaa

Torstai 22.8.2019 - Kristiina Sunell

Miten monta kertaa päivässä kuulet tai luet sanan ilmastonmuutos? Yksittäisenä ympäristön tilaan liittyvänä asiana se on saanut merkittävästi painoarvoa. Hiilidioksidi ja hiilijalanjälki tulevat seuraavina, ympäristö vasta kaukana niiden perässä.

Nuorisoa ahdistaa ja aivan syystä. Kesän lastennäytelmässä noin 10-vuotias huudahti heti lavalle astuttuaan "Te aikuiset olette pilanneet meidän maapallon ilman!!" Onneksi hänellä oli varmuudella huomiota saaneen avausrepliikkinsä jälkeen myös kertoa ratkaisuehdotus: jospa kukaan ei enää heittäisi roskia kadulle tai luontoon. Olen täysin samaa mieltä. Aplodien paikka. Jäi mietityttämään: lapsi käsitti ilmastonmuutoksen pääotsikkona ympäristösuojelulle yleensä ja roskaamisen vähentämiselle erityisesti. Ehkä mukana oli luovaa tulkintaakin, kuten taiteessa aina.

Taitelijan ilmaisuvapauksia ilmenee muuallakin. Markkinoinnin ja mielipidevaikuttamisen, myös vaalilupausten keskeisenä elementtinä on harvoin johdonmukaisuus. Toisinaan myös faktojen käsittelyssä sovelletaan valikointia ja luovuutta. Hämmästyttää, kummastuttaa, muitakin kuin pientä kulkijaa. 

Ympäristöohjelmissa tavoitellaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, joka on hyvä asia. Vielä parempi olisi jos pyrittäisiin myös hengityskelpoiseen, myrkyttömään ilmaan.

Lähialueelta poimittua:

  • Etelä-Suomen Aluehallintovirasto (AVI) päätti vuonna 2018, että Neste Oyj:n Naantalin jalostamon rikkidioksidipäästöt saavat olla 1400 tonnia ja typenoksidipäästöt 300 tonnia vuodessa. Huoltojen, häiriöiden ym yhteydessä sattuvia päästöjä ei näihin lasketa. Luonnonsuojeluliitto vei asian Vaasan hallinto-oikeuteen. Oikeuden mukaan Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ollut päätöksissään "hieman höveli" rajoja määritellessään. Neste Oyj:lla on nyt viitisen vuotta aikaa ottaa käyttöön ajanmukaiset suodatuslaitteet, johon investointiin se ei ollut  vielä varautunut.  Hengitysilman laatua voi Naantalin eri osissa luonnehtia vaihtelevaksi etenkin matalapaineen vallitessa ja sateella. Rikkidioksidista muodostuu rikkitrioksidia (SO3) joka reagoi kiivaasti veden kanssa muodostaen rikkihappoa. Ei ihme että vanhemman väen hengitystä ahdistaa. Nettisivustonsa Vastuullisuus-osiossa Neste keskittyy...ilmastonmuutokseen ja hiilijalanjälkeen. Rikitöntä polttoainetta, kyllä. Vähärikkisempää ilmaa tuotantopaikkakunnalle - ehkä tulevaisuudessa? 

Jos tämä blogi olisi iltapäivälehden artikkeli, viimeistään kolmannessa kommentissa minut leimattaisiin teollisuusvastaiseksi. Neljännessä kommentissa huomauttaisin kannattavani teollisuutta, joka investoi uuteen teknologiaan- ja näin hyödyntää paikallistenkin korkeakoulujen tutkimustoimintaa sekä työllistää cleantech- alan väkeä. Tuotteistetuista puhtaan teknologian ratkaisuista olisi vientituotteiksi vaikkapa Kiinaan ja Intiaan. 

190822_emmi.jpgTuttavan lapsi innostui Greta Thunbergin Atlannin ylityksestä kilpapurjeveneellä. Hänkin haluaisi. Valitettavasti Busterillamme ei Atlanttia ylitetä, eikä Nauvoon asti reissaamisella olisi kovinkaan suurta mainosarvoa. "Mutta me voitaisiin siivota roskia rannoilta siinä matkalla?" Aikansa tuumittuaan tyttö ehdotti valtameren ylitystä rahtilaivalla. "Ne vie niitä rahteja joka tapauksessa niin mennään sitä samaa hiilijalanjälkeä pitkin sinne ja takaisin".

Hyvähän näitä ympäristö- ja ilmastoasioita on pohtia, jopa tehdä niille jotain. Mielipide tai mielikuva, ahdistava sen koommin kuin kaunistelevakaan, ei saa olla toimenpidettä tärkeämpi. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, ympäristönsuojelu, mielipidevaikuttaminen, vastuullisuus, markkinointi, mainonta, puheet, toimenpiteet, mielipiteet, cleantech, happosade

Rapistuneet rakkaat

Sunnuntai 30.4.2017 klo 0:01

Ringbomin huvila valmistui 1890-luvun alussa vanhan kaupungin reunalle, Kaivokadun ja Alikadun välisen tontin luoteispäähän. Hienon pitsihuvilan rannan puoleinen piha on kivetty nykyään talossa toimivan liikeyrityksen parkkipaikoiksi. Kaakkoispääty tontista on kuitenkin onneksi uudehkon päiväkotirakennuksen leikkipihaa. Lasten iloinen leikki pehmentää tämän muutoin murheellisen tontin olemusta.

rinbominhuvila

rinbomin_huvila_nurkka

170105_markiisi_rikki.jpg

Tuulensuoja rakennettiin vuonna 1879 suutari H.Lindströmin perunamaalle. Rakennus toimi aluksi koulutalona, jossa oli myös opettajan asunto sekä tullikamari. Myöhemmin talossa toimi museon lisäksi apteekki. 

Vuonna 1979 alakerta muutettiin päiväkotitilaksi. Nykyään rakennus palvelee matkailua. Uusittujen ikkunoiden vuorilaudat ja kolmionmalliset otsalaudat ovat pääosin vanhoja, samoin kuin haukkaikkunatkin.

170501_tuulensuoja.jpg

tuulensuojan_seina.jpg

Jo pitkään Naantalin kaupungin omistuksessa olleet talot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Osana Naantalin vanhaakaupunkia ne ovat myös valtakunnallisesti merkittäviä. Näin todetaan Naantalin kaupungin, Vallis Gratiae- yhdistyksen, Varsinais-Suomen liiton ja Turun maakuntamuseon kustantamassa kirjassa Naantalin Vanhankaupungin rakennuskanta, Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 10 IBSN 951-595-115-1 vuodelta 2006.

Osittain lahonneiden listojen korjaus ja rakennusten maalaus on mahdollista. Mainittu teos jopa antaa hyvät ohjeet kunnostamiselle. Rapistuneet rakkaat voidaan vielä pelastaa jos vain tahtoa löytyy. 

Löytyykö? 

==========

Päivitys 19.9.2017

Kiinteistöpäällikkö Pekka Almin vastaus lähettämääni sähköpostiin: "Molempien rakennusten peruskorjaukset on ohjelmoitu lähivuosille taloussuunnitelmassa. Peruskorjaukset toteutetaan vuokralaisten kanssa yhteistyössä.
Itse asiassa Ringbomin huvilan peruskorjaus toteutunee vuosina 2018-2019 ja Tuulensuojan julkisivun peruskorjaus 2018" 

1 kommentti . Avainsanat: kulttuuriperintö, kaupunkimaisema, suojelu