Saaristomeri - on syytä olla huolissaan

Keskiviikko 6.1.2021 - Kristiina Sunell

"Ympäristöohjelma on yksi Naantalin kaupunkistrategian kärkitoimenpiteistä" - vai onko?

Ympäristöohjelmaa laadittaessa toteutettiin kuntalaiskysely, johon osallistuminen oli poikkeuksellisen aktiivista. Vastaajia oli yhteensä 434. Kyselyjä tehdään ja hyvä niin. Vastaukset myös arkistoidaan huolella. 

Vesistöjen tila ja sen parantaminen nousi esille korostetusti. Toimenpidettä "kaupunki pyrkii konkreettisin keinoin paikallisvesistöjen tilan parantamiseen yhteistyössä eri toimijoiden ja tahojen  kanssa" piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 89,9 % vastaajista. Tavoitetta "Naantalin alueen vesistöjen tila on hyvä vuoteen 2027 mennessä" piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 90,3 % vastaajista.

Huoli on perusteltu ja huolenaihe näkyvä

Naantalin kaupunki ei julkaise sivustollaan ympäristölautakunnan tietoon tuotavia meren tilaa koskevia raportteja. Voisivathan ne olla kiinnostavaa luettavaa, iloisia uutisia niistä ei valitettavasti löydy. Surkean tilanteen havaitseminen ei kuitenkaan vaadi suurta vaivaa, kunhan rannalla kävelee ja merellä liikkuu. Faktat näkee Suomen Ympäristökeskuksen avoimista tiedoista, esimerkiksi vesikartasta.

Luonnon monimuotoisuus ja yksinkertaisuus

Muodikkaan sanaparin "luonnon monimuotoisuus" merkitys on jäänyt minulle epäselväksi. Selkeää se ei näytä muillekaan olevan. Puhtaasta vedestä kertovan rakkolevän ja näkinparran puuttuminen ei veden sameuden vuoksi vuoksi näy. Meriajokasniittyjä ei näillä vesillä enää ole. Kalakannat voivat huonosti. Vain runsaana kukkiva sinilevä kuuluu lajeihin, jotka sopeutuneimpina selviävät. Edes mereen laskettavat raskasmetallit ja muut myrkyt eivät sitä lannista. 

Lukematon teksti ei vakuuta eikä vaikuta

Ympäristöohjelman aineiston voi lukea Naantalin kaupungin sivustolta. Olisi toki suotavaa että kaikki valtuutetut, jotka ympäristöohjelman 16.3.2020 hyväksyivät, olisivat ehtineet sen lukaista ennen 7.12.2020 pidettyä valtuuston kokousta. Jälkimmäisessä nimittäin päätettiin talousarviosta.

Sirpa Hagsberg (sd) esitti valtuustolle 100.000 eur lisämäärärahaa Saaristomeren pelastustoimiin ympäristönsuojelun tehtäväalueelle. Tarpeellinen esitys - semminkin, kun ympäristöohjelman toteuttamiseen ei muutoinkaan Naantalin kassasta rahaa näyttänyt löytyvän. Valtuuston enemmistölle esitys ei kelvannut. Äänestyksessä esitystä kannattivat SDP, Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto. Määrärahaa vastustivat Kokoomus, Keskustapuolue, KD ja ....Vihreät. Äänestyslista on luettavissa Naantalin kaupungin sivustolta, valtuuston kokouksen pöytäkirjasta 7.12.2020.

Valtuustossa enemmistö päättää, selvähän se. Yli 90 % asukkaista saattaisi kuitenkin kannattaa esitystä. Äänestäjiä hekin, tosin nykyisen toimintatavan mukaan vain kerran neljässä vuodessa. 

Mistä olen huolissani? 

Ympäristöohjelman kyselyn vapaissa kommenteissa "Toivottavasti vastauksilla on myös jotain merkitystä ja  arvoa päätöksenteossa" toiveikas vastaaja ei joudu aivan täysin pettymään. Jotain merkitystä on, tosin ei riittävästi. Ei niin paljoa että voisi pitää ympäristöohjelman mainoslausetta "Ympäristöohjelma on yksi Naantalin kaupunkistrategian kärkitoimenpiteistä" muuna kuin vaalilupauksen tapaisen fraasin arvoisena.

Jotain hyvääkin

190926_meri_selin.jpgAsukkaiden mielipide ja arvot ovat hienosti tehdyn kyselyn ansiosta tiedossa.

Ympäristöohjelma on, kuten sanotaan, toteuttamista vaille valmis.

Tästä on parempi jatkaa, viimeistään seuraavalla vaalikaudella. Ehkäpä silloin saadaan myös uusittua Naantalin vuonna 2018 päättynyt Itämerihaasteen sitoumus? Sen edellytyksistä päättävät kevään kuntavaaleissa äänestävät naantalilaiset.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itämeri, Saaristomeri, luonnonsuojelu, ympäristöohjelma, vesistöt, strategia, talousarvio

Mielipideilmastosta puuttuu happi

Torstai 26.9.2019 klo 17:20 - Kristiina Sunell

Mitä ilmastolakkolaisen pitää tehdä tai olla tekemättä? Kaveri esitti hyvän kysymyksen. Ehkä lakkopäivänä voisi pidättää hengitystään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Lasse Lehtisen puheenvuoro kannattaa lukea.

Ilmastonmuutos on tärkeä keskustelunaihe. Yliannostus jokapäiväistä epistolaa tiedotusvälineissä, vahvat tunteenpurkaukset ja ylilyönnit alkavat kuitenkin ahdistaa. Mielipideilmastosta puuttuu happi.

190926_meri_selin.jpgOnko ilmastonmuutosväittely vienyt kaiken tilan muilta ympäristöön liittyviltä kysymyksiltä ja toimenpiteiltä? Pitäisikö tarkastella myös hengitysilman laatua ja merten tilaa?

Kotikaupungissani hengitysilmaongelmia aiheuttavat teollisuuden valtavat rikki- ja typpidioksidipäästöt, lisäksi asutuksen lähellä, avoimesti ulkona toimivat hake- ja kivimurskaamot päästöineen. Keskustassa kiinnitetään huomiota talojen mahdollisesti lyijypitoisten maalien pois raapimiseen, ja huputetaan kyllä - mutta suojaamatta puretaan vanhoja rakennuksia, joiden asbesti- ja betonipöly kulkeutuu viereisiin taloihin. Merivesi on sinistä vain niissä kohdissa joissa kukintansa lopettanut sinilevä alkaa hajota. Sinilevä on sinnikäs laji, joka ei teollisuuden hulevesien sisältämistä myrkyllisistä kemikaaleista näytä lannistuvan. Itämeriohjelman edellinen kausi päättyi viime vuoden lopussa, mutta Naantali ei ole vieläkään uusinut sitoumustaan.

Hinku-hankkeeseen kannattaa ryhtyä aivan välittömästi sen jälkeen, kun hengitysilman laatu on saatu korjattua, ympäristötoimi ja varsinkin ympäristölupien valvonta resursoitua riittävästi ja teollisuuden päästöt uskallettu ottaa asialistoille.

Ympäristö on kokonaisuus. Jokainen voi vaikuttaa. Maailma pelastetaan aloittamalla työ kotinurkista.

1 kommentti . Avainsanat: ympäristöterveys, hengitysilma, hyperventilointi, ympäristönsuojelu, typpidioksidi, rikkidioksidi, hiukkaspäästöt, johdonmukaisuus

Ilmasto ahdistaa

Torstai 22.8.2019 - Kristiina Sunell

Miten monta kertaa päivässä kuulet tai luet sanan ilmastonmuutos? Yksittäisenä ympäristön tilaan liittyvänä asiana se on saanut merkittävästi painoarvoa. Hiilidioksidi ja hiilijalanjälki tulevat seuraavina, ympäristö vasta kaukana niiden perässä.

Nuorisoa ahdistaa ja aivan syystä. Kesän lastennäytelmässä noin 10-vuotias huudahti heti lavalle astuttuaan "Te aikuiset olette pilanneet meidän maapallon ilman!!" Onneksi hänellä oli varmuudella huomiota saaneen avausrepliikkinsä jälkeen myös kertoa ratkaisuehdotus: jospa kukaan ei enää heittäisi roskia kadulle tai luontoon. Olen täysin samaa mieltä. Aplodien paikka. Jäi mietityttämään: lapsi käsitti ilmastonmuutoksen pääotsikkona ympäristösuojelulle yleensä ja roskaamisen vähentämiselle erityisesti. Ehkä mukana oli luovaa tulkintaakin, kuten taiteessa aina.

Taitelijan ilmaisuvapauksia ilmenee muuallakin. Markkinoinnin ja mielipidevaikuttamisen, myös vaalilupausten keskeisenä elementtinä on harvoin johdonmukaisuus. Toisinaan myös faktojen käsittelyssä sovelletaan valikointia ja luovuutta. Hämmästyttää, kummastuttaa, muitakin kuin pientä kulkijaa. 

Ympäristöohjelmissa tavoitellaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, joka on hyvä asia. Vielä parempi olisi jos pyrittäisiin myös hengityskelpoiseen, myrkyttömään ilmaan.

Lähialueelta poimittua:

  • Etelä-Suomen Aluehallintovirasto (AVI) päätti vuonna 2018, että Neste Oyj:n Naantalin jalostamon rikkidioksidipäästöt saavat olla 1400 tonnia ja typenoksidipäästöt 300 tonnia vuodessa. Huoltojen, häiriöiden ym yhteydessä sattuvia päästöjä ei näihin lasketa. Luonnonsuojeluliitto vei asian Vaasan hallinto-oikeuteen. Oikeuden mukaan Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ollut päätöksissään "hieman höveli" rajoja määritellessään. Neste Oyj:lla on nyt viitisen vuotta aikaa ottaa käyttöön ajanmukaiset suodatuslaitteet, johon investointiin se ei ollut  vielä varautunut.  Hengitysilman laatua voi Naantalin eri osissa luonnehtia vaihtelevaksi etenkin matalapaineen vallitessa ja sateella. Rikkidioksidista muodostuu rikkitrioksidia (SO3) joka reagoi kiivaasti veden kanssa muodostaen rikkihappoa. Ei ihme että vanhemman väen hengitystä ahdistaa. Nettisivustonsa Vastuullisuus-osiossa Neste keskittyy...ilmastonmuutokseen ja hiilijalanjälkeen. Rikitöntä polttoainetta, kyllä. Vähärikkisempää ilmaa tuotantopaikkakunnalle - ehkä tulevaisuudessa? 

Jos tämä blogi olisi iltapäivälehden artikkeli, viimeistään kolmannessa kommentissa minut leimattaisiin teollisuusvastaiseksi. Neljännessä kommentissa huomauttaisin kannattavani teollisuutta, joka investoi uuteen teknologiaan- ja näin hyödyntää paikallistenkin korkeakoulujen tutkimustoimintaa sekä työllistää cleantech- alan väkeä. Tuotteistetuista puhtaan teknologian ratkaisuista olisi vientituotteiksi vaikkapa Kiinaan ja Intiaan. 

190822_emmi.jpgTuttavan lapsi innostui Greta Thunbergin Atlannin ylityksestä kilpapurjeveneellä. Hänkin haluaisi. Valitettavasti Busterillamme ei Atlanttia ylitetä, eikä Nauvoon asti reissaamisella olisi kovinkaan suurta mainosarvoa. "Mutta me voitaisiin siivota roskia rannoilta siinä matkalla?" Aikansa tuumittuaan tyttö ehdotti valtameren ylitystä rahtilaivalla. "Ne vie niitä rahteja joka tapauksessa niin mennään sitä samaa hiilijalanjälkeä pitkin sinne ja takaisin".

Hyvähän näitä ympäristö- ja ilmastoasioita on pohtia, jopa tehdä niille jotain. Mielipide tai mielikuva, ahdistava sen koommin kuin kaunistelevakaan, ei saa olla toimenpidettä tärkeämpi. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, ympäristönsuojelu, mielipidevaikuttaminen, vastuullisuus, markkinointi, mainonta, puheet, toimenpiteet, mielipiteet, cleantech, happosade

Rapistuneet rakkaat

Sunnuntai 30.4.2017 klo 0:01

Ringbomin huvila valmistui 1890-luvun alussa vanhan kaupungin reunalle, Kaivokadun ja Alikadun välisen tontin luoteispäähän. Hienon pitsihuvilan rannan puoleinen piha on kivetty nykyään talossa toimivan liikeyrityksen parkkipaikoiksi. Kaakkoispääty tontista on kuitenkin onneksi uudehkon päiväkotirakennuksen leikkipihaa. Lasten iloinen leikki pehmentää tämän muutoin murheellisen tontin olemusta.

rinbominhuvila

rinbomin_huvila_nurkka

170105_markiisi_rikki.jpg

Tuulensuoja rakennettiin vuonna 1879 suutari H.Lindströmin perunamaalle. Rakennus toimi aluksi koulutalona, jossa oli myös opettajan asunto sekä tullikamari. Myöhemmin talossa toimi museon lisäksi apteekki. 

Vuonna 1979 alakerta muutettiin päiväkotitilaksi. Nykyään rakennus palvelee matkailua. Uusittujen ikkunoiden vuorilaudat ja kolmionmalliset otsalaudat ovat pääosin vanhoja, samoin kuin haukkaikkunatkin.

170501_tuulensuoja.jpg

tuulensuojan_seina.jpg

Jo pitkään Naantalin kaupungin omistuksessa olleet talot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Osana Naantalin vanhaakaupunkia ne ovat myös valtakunnallisesti merkittäviä. Näin todetaan Naantalin kaupungin, Vallis Gratiae- yhdistyksen, Varsinais-Suomen liiton ja Turun maakuntamuseon kustantamassa kirjassa Naantalin Vanhankaupungin rakennuskanta, Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 10 IBSN 951-595-115-1 vuodelta 2006.

Osittain lahonneiden listojen korjaus ja rakennusten maalaus on mahdollista. Mainittu teos jopa antaa hyvät ohjeet kunnostamiselle. Rapistuneet rakkaat voidaan vielä pelastaa jos vain tahtoa löytyy. 

Löytyykö? 

==========

Päivitys 19.9.2017

Kiinteistöpäällikkö Pekka Almin vastaus lähettämääni sähköpostiin: "Molempien rakennusten peruskorjaukset on ohjelmoitu lähivuosille taloussuunnitelmassa. Peruskorjaukset toteutetaan vuokralaisten kanssa yhteistyössä.
Itse asiassa Ringbomin huvilan peruskorjaus toteutunee vuosina 2018-2019 ja Tuulensuojan julkisivun peruskorjaus 2018" 

1 kommentti . Avainsanat: kulttuuriperintö, kaupunkimaisema, suojelu