Yritykset näkyville, tasapuolisesti ja selkeästi

Perjantai 7.10.2022 - Kristiina Sunell

"Tasapuolisuuden kanssa tarkkana" kirjoittaa Rannikkoseudun päätoimittaja Joni Koski 7.10.2022 ilmestyneessä lehdessä. Raision kaupunki julkaisee yrityksistä tehtyjä juttuja nettisivustollaan eikä niiden neutraalius aivan selkeää liene. Raja tiedottamisen ja markkinointiviestinnän välillä ei aina ole kovin terävä, mutta pääkirjoituksen mukaan sen väärällä puolella liikuttiin mainittaessa "myymälässä tuotteet on aseteltu selkeästi ja kauniisti koottain ja asiakasryhmittäin". Pääkirjoituksessa pidetään parempana toimia kuten esimerkiksi Yrityssalo ja julkaista yritysesittelyt elinkeinoyhtiön sivustolla.

Yritykset ja yrittäjät ovat kunnalle tärkeitä. Elinvoimaisuus on edellytys kaupungin kehittämiselle niin työpaikkojen, kuin asukkaille tarjottavien palvelujenkin vuoksi. Monissa kaupungeissa toimiikin elinkeinopoliittinen yhtiö, usein keskittyneenä valittuihin avaintoimialoihin tai - toimialaan. Osakeyhtiöittäminen ei kuitenkaan poista kaupungin omistamalta yhtiöltä siihen kohdistuvaa odotusta tasapuolisuudesta. Jonkin yhden yrityksen nostaminen esille on OK, kunhan kaikille suodaan sama kohtelu, kullekin vuorollaan.

Joni Koskin huomio liittyy taloudelliseen näkökulmaan: kaupungin suomalla näkyvyydellä yritys saa myönteistä julkisuutta laskennallisesti tuhansien eurojen edestä. Vuosikausia kestänyt erittäin edullinen, jopa ilmainen vuokra kiinteistöistä ja maa-alueista tai suosituimmuusasema kaavoituksesta päätettäessä ovat muutettavissa euroiksi vähintään yhtä helposti kuin ilmaisen mainoksen hyöty. Raisio ei kuitenkaan ole sopinut yksipuolista kilpailunkieltosopimusta yhdenkään yrityksen kanssa, joten jokaisella on mahdollisuus asettua Raisoon ja saada samaa näkyvyyttä. Raision kaupungin logossa tai viestinnässä ei ole jauhopussin sen koommin kuin loistoristeilijänkään kuvaa eikä kaupunki tietenkään maksa yhdellekään pienelle tai suurelle yritykselle siitä, että saisivat näitä mainostaa.

Jokainen kaupunki toimii omalla tavallaan. Raision toimintatavat kuitenkin kestävät vertailun naapuriinsa nähden, jopa selkeästi ja kauniisti.

Kirjoittaja toimi Naantalin Yrittäjien hallituksen jäsenenä vuosina 2013-2014 ja yhdistyksen puheenjohtajana 2016-2017

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yrittäjät, Raisio; Naantali, suosiminen, tasapuolisuus, kilpailukielto, markkinatalous

Vihreää vettä

Perjantai 29.7.2022 klo 20.57 - Kristiina Sunell

Turun Sanomien juttu "kaupunki kylpee sinileväpuurossa" on maksumuurin takana, mutta jo linkistä aukeava kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Menisitkö uimaan? Ei mennyt vuoden 2022 unikeko Jenni Haukiokaan. Perinteen katkeaminen on varmasti pienin murheista.

Blogikirjoituksessa Saaristomeri - on syytä olla huolissaan referoidaan Naantalin Ympäristöohjelman tausta-aineistoja, asukkaille tehdyn kyselyn tuloksia. Tavoitetta "Naantalin alueen vesistöjen tila on hyvä vuoteen 2027 mennessä" piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 90,3 % vastaajista. Tila kehittyy, mutta vain huonompaan suuntaan.

Miten tähän on tultu ja ennen kaikkea, miten tästä tilanteesta päästään pois? Kaupunki on nyt varannut 100.000 euroa merialueen tilaa parantaviin toimiin. Niitä voi ehdottaa vielä tänä viikonloppuna, heinäkuun loppuun mennessä.

Joitakin jo esitettyjä toimia soisi kierrätettävän, esimerkiksi Heikki Lindgrenin 9.12.2020 tekemää kuntalaisaloitetta Vanhankaupungin rannan hulevesien suodattamiseksi. "Pumppaamon kautta johdetaan 55 ha alueelta hulevedet mereen. Pumpatut vesimassat ovat nykyään mitoitussateen aikana keskimäärin 0,7 m3/s." 

Onko se paljon? On. Alueen laajuus on noin 78 jalkapallokentän verran ja yhdessä minuutissa hulevettä roskineen, saasteineen hulahtaa mereen 42.000 litraa.

Mitä tehdään? "Helsingin kaupunki on aloittanut pilotoinnin hulevesiritiläkaivojen suodatusjärjestelmän testauksessa. Siinä asennetaan yksittäisiin kaivoihin suodatinpussi kaivon suuaukolle mikä ottaa talteen mm. mikromuovihiukkasia. Odotamme Helsingin kokeilusta saatavia puhdistustuloksia ja käyttökokemuksia. Jos tulokset ovat lupaavia, suodattimia voidaan asentaa myös Naantalin hulevesikaivoihin."

Tuloksia odotellessa todetaan että hulevedet tulee viivyttää niiden syntysijoilla eli tonteilla. Näin ei kuitenkaan käy, sillä keskikaupungin uudet tontit rakennetaan ahnaasti täyteen ja pienet pihat asfaltoidaan tai kivetään. Siniviherkerrointa sovelletaan jo Turussa. Esitin muutama vuosi sitten sen käyttämistä myös Naantalissa, jolloin sitä luvattiin pilotoida uudella asuntomessualueella. Turkulaiset ilmeisesti havahtuivat asian tärkeyteen osittain siksi, että jätevesiverkostoon johdettavia viemärivesiä joudutaan ylijuoksuttamaan rankkasateiden aikana. Puhdistamo pumppaa Turun Sataman edustalle kaiken "ylimääräisen", sisältäen myös vessoista tulevat vedet ja tuotokset.

Meriveden laadun mittaustulosten näkyminen Naantalin kaupungin verkkosivustolla kuului myös Ympäristöohjelmaan kirjattuihin tavoitteisiin. Verkkaisesti etenee, mutta suhteellisen pienellä vaivalla hyvinkin kattavat tiedot saa luettua Turun seudun puhdistamon sivustolta, katso kohta Merialuetarkkailututkimukset.

Maatalouden syyllistäminen meren tilan heikkenemisestä ei faktojen valossa ole perusteltua. Toki Naantali kantaa huolta Askaistenlahdesta, jonka tila SYKE:n vesikartan mukaan on "tyydyttävä". Rannikkoseutu- lehti julkaisi 29.7.2022 ilouutisen: Hahdenniemessä ei ole sinilevää! Eipä sitä ole Naantalin satama-alueellakaan. Runsas määrä teollisuuden päästöjen sisältämiä myrkkyjä, kuten lyijyä ja kadmiumia, ovat liikaa sinilevällekin. Näillä alueilla meriveden laatu on kirjattu heikoksi eikä se enää täytä veden määritelmää, vaan on "voimakkaasti käsiteltyä". Hyvät ja huonot uutiset samassa paketissa.

Kirjoittaja harmistuu kuullessaan valituksia septitankkien tyhjentämisen maksullisuudesta vierasvenesatamissa  ja uhkailusta tyhjentää septin sisältö mereen, ihan ilmaiseksi. Jos ei halua osallistua jäteveden käsittelymaksuun, on parasta myydä vene pois ja nautiskella terassilla yksi iso olut. Se nimittäin maksaa suunnilleen saman verran kuin pari veneen septin tyhjennyskertaa. Meriluonto ja uimarit kiittävät.

1 kommentti . Avainsanat: Saaristomeri, Itämeri, ympäristöohjelma, sinilevä, kuormitus, teollisuus, maatalous, päästöt, veneily

Saaristomeri - on syytä olla huolissaan

Keskiviikko 6.1.2021 - Kristiina Sunell

"Ympäristöohjelma on yksi Naantalin kaupunkistrategian kärkitoimenpiteistä" - vai onko?

Ympäristöohjelmaa laadittaessa toteutettiin kuntalaiskysely, johon osallistuminen oli poikkeuksellisen aktiivista. Vastaajia oli yhteensä 434. Kyselyjä tehdään ja hyvä niin. Vastaukset myös arkistoidaan huolella. 

Vesistöjen tila ja sen parantaminen nousi esille korostetusti. Toimenpidettä "kaupunki pyrkii konkreettisin keinoin paikallisvesistöjen tilan parantamiseen yhteistyössä eri toimijoiden ja tahojen  kanssa" piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 89,9 % vastaajista. Tavoitetta "Naantalin alueen vesistöjen tila on hyvä vuoteen 2027 mennessä" piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 90,3 % vastaajista.

Huoli on perusteltu ja huolenaihe näkyvä

Naantalin kaupunki ei julkaise sivustollaan ympäristölautakunnan tietoon tuotavia meren tilaa koskevia raportteja. Voisivathan ne olla kiinnostavaa luettavaa, iloisia uutisia niistä ei valitettavasti löydy. Surkean tilanteen havaitseminen ei kuitenkaan vaadi suurta vaivaa, kunhan rannalla kävelee ja merellä liikkuu. Faktat näkee Suomen Ympäristökeskuksen avoimista tiedoista, esimerkiksi vesikartasta.

Luonnon monimuotoisuus ja yksinkertaisuus

Muodikkaan sanaparin "luonnon monimuotoisuus" merkitys on jäänyt minulle epäselväksi. Selkeää se ei näytä muillekaan olevan. Puhtaasta vedestä kertovan rakkolevän ja näkinparran puuttuminen ei veden sameuden vuoksi vuoksi näy. Meriajokasniittyjä ei näillä vesillä enää ole. Kalakannat voivat huonosti. Vain runsaana kukkiva sinilevä kuuluu lajeihin, jotka sopeutuneimpina selviävät. Edes mereen laskettavat raskasmetallit ja muut myrkyt eivät sitä lannista. 

Lukematon teksti ei vakuuta eikä vaikuta

Ympäristöohjelman aineiston voi lukea Naantalin kaupungin sivustolta. Olisi toki suotavaa että kaikki valtuutetut, jotka ympäristöohjelman 16.3.2020 hyväksyivät, olisivat ehtineet sen lukaista ennen 7.12.2020 pidettyä valtuuston kokousta. Jälkimmäisessä nimittäin päätettiin talousarviosta.

Sirpa Hagsberg (sd) esitti valtuustolle 100.000 eur lisämäärärahaa Saaristomeren pelastustoimiin ympäristönsuojelun tehtäväalueelle. Tarpeellinen esitys - semminkin, kun ympäristöohjelman toteuttamiseen ei muutoinkaan Naantalin kassasta rahaa näyttänyt löytyvän. Valtuuston enemmistölle esitys ei kelvannut. Äänestyksessä esitystä kannattivat SDP, Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto. Määrärahaa vastustivat Kokoomus, Keskustapuolue, KD ja ....Vihreät. Äänestyslista on luettavissa Naantalin kaupungin sivustolta, valtuuston kokouksen pöytäkirjasta 7.12.2020.

Valtuustossa enemmistö päättää, selvähän se. Yli 90 % asukkaista saattaisi kuitenkin kannattaa esitystä. Äänestäjiä hekin, tosin nykyisen toimintatavan mukaan vain kerran neljässä vuodessa. 

Mistä olen huolissani? 

Ympäristöohjelman kyselyn vapaissa kommenteissa "Toivottavasti vastauksilla on myös jotain merkitystä ja  arvoa päätöksenteossa" toiveikas vastaaja ei joudu aivan täysin pettymään. Jotain merkitystä on, tosin ei riittävästi. Ei niin paljoa että voisi pitää ympäristöohjelman mainoslausetta "Ympäristöohjelma on yksi Naantalin kaupunkistrategian kärkitoimenpiteistä" muuna kuin vaalilupauksen tapaisen fraasin arvoisena.

Jotain hyvääkin

190926_meri_selin.jpgAsukkaiden mielipide ja arvot ovat hienosti tehdyn kyselyn ansiosta tiedossa.

Ympäristöohjelma on, kuten sanotaan, toteuttamista vaille valmis.

Tästä on parempi jatkaa, viimeistään seuraavalla vaalikaudella. Ehkäpä silloin saadaan myös uusittua Naantalin vuonna 2018 päättynyt Itämerihaasteen sitoumus? Sen edellytyksistä päättävät kevään kuntavaaleissa äänestävät naantalilaiset.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itämeri, Saaristomeri, luonnonsuojelu, ympäristöohjelma, vesistöt, strategia, talousarvio

Ohi ja ali

Torstai 20.8.2015 klo 15.09 - Kristiina Sunell

Suomalaiset kykenevät edelleen osoittamaan aitoa talvisodan henkeä. Tuumaakaan ei anneta periksi. Virtuaalijuoksuhaudoista heitellään vihollisen suuntaan valikoituja kärjistyksiä, omien uskoa pönkitetään luovalla tilastojen tulkinnalla. Onnetonta on vain se, että käymme sisällissotaa.

Niinkutsutut yhteiskuntasopimusneuvottelut katkesivat tänään. Yrittäjiä ei pöytiin huolittu, mutta väliäkö tuolla. Ihmisen väitetään edelleen järkeilevän dinosaurusten lailla: pahan paikan tullen joko taistelemme tai pakenemme. Neuvotteleminen tai sopiminen eivät kuulu valikkoon. Pöydällä on etujärjestöjen arvovalta, jäsenmaksutulot ja kolmikannan eduskuntavaaleilla valittua edustuksellista demokratiaa suurempi valta. Yrittäjät eivät järjestä mielenosoitusta - meillä on liian kiire töissä - vaikka hiljainen unelma on olemassa: "Uskomme poliittiseen päätöksentekoon ja tuemme sitä. Siksihän me vaaliuurnilla käymme."

Perusongelma myönnetään lähes kaikissa puolueissa. Suomi ei euromaana voi enää korjata kilpailukykyään devalvoimalla. Yhteisvastuu kriisimaiden veloista, EU:n liittovaltiokehitys ja mahdottomuus vaikuttaa apupakettien myöntämiseen lienee perimmäinen motiivi Keskustan Paavo Väyrysen aloitteessa.  Vasemmistoliiton Li Andersson haluaa myös kansanäänestyksen euroon kuulumisesta. Korostettuna seikkana ei olekaan yhteisvastuun taloudellinen  riski Suomelle, vaan talouskurin ja sopeuttamisen välttäminen.

Neuvottelujen kariuduttua koko yhteiskuntaa koskeva ratkaisu on palannut vaaleila valittujen päättäjien käsiin. Mikäli tässäkään ei onnistuta ja syksy tietää lakkoja, vientiteollisuuden kuljetusten katkaisemista ja uhittelun lisääntymistä, edetään seuraavalle päättäjätasolle. Suomen kokonaisvelka ylittänee ensi vuoteen mennessä tason, joka tuo troikan sanelemaan ratkaisut - ja kätevästi myös ottamaan yhteistyökyvyttömyytemme syyt niskoilleen. Vastakkainasettelun aika ei tuolloinkaan ole vielä ohi, mutta kenties Kreikan tavoin löydämme sentään yhteisen vihollisen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhteiskuntasopimus, talous, työllisyys, kilpailukyky, devalvaatio, euro, etujärjestöt

IT-ala mainettaan paremmaksi

Sunnuntai 4.1.2015 - Kristiina Sunell

Valtiovarainministeri Antti Rinne kertoo hiljattaisessa haastattelussa valtion käyttävän vuosittain kaksi miljardia euroa tietoteknisiin hankintoihin. Se on nelisen prosenttia koko valtion budjetista. Elokuussa lähettämäänsä selvityspyyntöön hän sai vastaukset saman vuoden joulukuun lopulla. Nyt mättää, mutta mikä?

Jokin maksaa liikaa

Lapsilisiin käytettävä 1,4 miljardia on tarkoitettu lapsiperheiden aseman parantamiseen, tieverkoston rakentamiseen kuluva 1,6 miljardia puolestaan parantaa liikenneturvallisuutta ja harvaan asutun maan liikenneyhteyksiä. Rinteen mielestä pari miljardia it-hankkeisiin ei ole mikään pikkuraha. Tietotekniikan projekteihin käytettävä summa on suunnilleen sama kuin vuosittaiset valtionvelan korot nykyisellä korko- ja luottoluokitustasolla. Saman suuruusluokan lisäksi näillä kahdella viimeksi mainitulla on muutakin yhteistä:  ei ole mitenkään selkeää mitä rahoilla hankitaan. Se on kuin euron lounas: halpuus tai kalleus riippuu annoksesta.

Saako rahalle vastinetta...

Mainittuihin IT- kustannuksiin sisältyvät vain yli miljoona euroa maksavat projektit. Niitä olisi siis enintään pari tuhatta. Määrä on toki suuri. Sen selvittämiseen saattaa hyvinkin kulua neljä kuukautta. Summat ja it-hankkeet ovat nyt hajallaan  eri ministeriöissä, joten kokonaissummaa on ollut vaikea hahmottaa. Tämän ei pitäisi olla mahdollista, sillä miljoonan euron suuruusluokan hankkeista pitää varmasti löytyä kilpailutusasiakirjat ja hankintapäätökset.

...tai onko sitä mietitty

Rinteen mukaan tehostamisesta kärsisivät yritykset, jotka rahastavat IT-hankkeilla. Hän on aivan oikeassa. En puolusta edustamaani toimialaa, sillä joukossa on myös "sitä saa mitä saa"- tyypistä arvomaailmaa. Varsinkin suuret ja kaikkea kaikille- tarjoavat IT-talot pitävät omaa teknologiaansa asiakkaan hyötyä tärkeämpänä. Kilometrin ratakiskosta rahastetaan, vaikka tuloksena olisi yksi nuppineula. Tilaaja on tyytyväinen saadessaan kaupanpäällisinä hakaneulan - sen hän itse asiassa vain halusikin, ja kokee saaneensa sen lopulta aivan ilmaiseksi. Tekniikkaprojekti tuli kalliiksi, mutta sitten sopeutetaan vähentämällä väkeä.
Mielestäni rahastaja-yritysten sietääkin kärsiä. Niiden työntekijät varmasti kärsivät tehdessään turhaa työtä ja saadessaan sen mukaista julkisuutta. Myös tilaaja, jolla kestää useita kuukausia selvittää IT-projektien määrä ja kustannus sekä saatava hyöty, on vähintään osasyyllinen tuskaansa.

Eipä pidä arvostella ehdottamatta parempaa toimintatapaa

Tohtisiko vielä ehdottaa kustannusten paisuttamista yhden järjestelmän verran? Turun ammattikorkeakoulun jo useita vuosia käytössä testattu ja hyväksi havaittu Projektori- työkalu säästäisi moninkertaisesti. Valtio voi tilaajana velvoittaa jokaista toimittajaa pitämään yllä projektin tietoja järjestelmässä. Päällekkäisten projektien karsinta onnistuu helposti. Kustannuskertymän lisäksi järjestelmästä saa raportit projektin etenemisestä.
Näiden tietojen avaaminen hyödyttää tilaajan lisäksi myös pienempiä, tuleviin tarjouskilpailuihin osallistuvia tietotekniikka-alan yrityksiä. Parhaat käytännöt jakamalla ja virheistä oppimalla tehdään IT-alasta nykyistä mainettaan parempi - ehkä jopa niin hyvä, että se tuo vientituloja ja luo työpaikkoja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tietotekniikka, kustannus, hyöty, laatu, elinkaarikustannus, julkinen talous, ohjelmistoyritykset

Verot, varat ja vastine

Maanantai 6.10.2014

Ensi vuoden veroprosentti päätetään marraskuussa

Valt141005_rahaaaa.jpguuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Kuntalain mukaan talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Vuoden 2015 tuloveroprosentin suuruus pitää ilmoittaa verohallitukselle viimeistään marraskuun puolivälissä.

Veikkaan, että näkyvin osa keskustelusta tulee noudattamaan perinteistä, hyvin yksinkertaista kaavaa: pidetäänkö veroprosentti nykyisellään vai korotetaanko sitä? Poliittiset näkemykset jakautuvat pitkälti tulonsiirtoajattelun perusteella sen mukaan, onko kyse saamapuolen vai maksajapuolen mielipiteestä.

Sinulle, minulle, jollekulle muulle

Kiinteistöverot ovat kunnalle vähintään yhtä tärkeä tulonlähde kuin palkkatulojen verot. Yritykset maksavat kuntaan kiinteistöveroa, joka on teollisten yritysten kohdalla merkittävän suuri.

Yrityksen palkkaamien henkilöiden verot menevät henkilöiden kotikunnan kassaan. Siksi riittävällä asuntojen tarjonnalla, työpaikkaomavaraisuudella ja työssäkäyntialueella on kunnan kannalta merkitystä.

Kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden tulos hyödyttää kuntalaisia, sillä osingot maksetaan kaupungille. Niiden, kuten muidenkin yritysten liikevoitostaan maksama yhteisövero menee kuitenkin valtiolle. Pääomatulojen verosta hyötyy näin koko Suomi. Kuntatason tulonsiirroista päättää siis valtio. Vähän enemmän valtionosuuksia niille kunnille, joilla menee heikommin - solidaarisesti ja tasapuolisesti.

Veroprosentilla ei yksistään ole merkitystä

Pidemmän tähtäimen talousarvio sisältää suunnitelman kerättyjen varojen käyttämisestä. Verojen korottamisen vaihtoehtona voidaan myydä omaisuutta. Mikäli omaisuus tuo jatkuvia tuloja, on myyntipäätös samalla päätös luopua tulevista tuotoista. Tuottamattoman omaisuuden, kuten käyttämättömien kiinteistöjen myynti, saattaa säästää merkittäviä summia - Turussa yksistään Kakolan rakennusten ylläpito nielee yli 100.000 euroa vuodessa.

Lisävelan ottaminen on vielä yksi keino padota veronkorotuspainetta. Pato rakoilee hieman, sillä korkojen maksuun tarvitaan varoja. Ne ovat pois palvelujen tuottamisesta, sillä velaksi eläminen pitää maksaa ennemmin tai myöhemmin. Jos lainarahat käytetään investointeihin, jotka tuottavat myöhemmin, on velanotto perusteltua. Koulutukseen, nuorisotyöhön, työllistämiseen, yritysten toimintaedellytysten parantamiseen ja ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon nyt käytettävät varat vähentävät kustannuksia tulevaisuudessa.

Viimeinen, vaikein keino korkean veroasteen välttämiseksi on menojen sopeuttaminen tuloihin. Kuntien lakisääteisten tehtävien karsimisella oli tarkoitus saada aikaan miljardin säästöt, mutta tämä työ etenee verkkaisesti.

Talouden käyttösuunnitelma eli päätös siitä, mihin tarkoitukseen saadut varat käytetään, on tärkeämpi kuin budjetin numerot.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: toimintasuunnitelma, talousarvio, velkaantuminen, veroäyri

Kuntaliitos, juuei.

Maanantai 4.3.2013 - Kristiina Sunell

Yhdistetään kaikki130301_lasi_ruudut.jpg

Kun kymmestä desilitran kupista kaadetaan jokaisesta vesi yhteen litran kannuun, saadaan edelleen litra vettä. Lisäksi tulee jonkin verran tiskiä. Vesi ei läträämällä muutu viiniksi, ei vaikka kannua säilyttäisi viisi vuotta lukitussa kaapissa ja välillä sekoittaisi muutamalla selvityksellä. Tällä ei ole yhtään mitään tekemistä kuntaliitosten kanssa. Sehän on aivan eri asia, hyvin selkeästi määritelty Valtioneuvoston toimesta.

Väestöpohja vähintään 20.000 asukasta

Naantalissa tavoitemäärästä uupuu enää runsaat sata asukasta. Runsaslukuista kesäasukkaiden määrää ei tilastoida kaupungin asukkaisiin, vaikka kaupungin palvelut tulee mitoittaa myös kesävieraiden tarpeisiin. Kaavoitus etenee ikävistä ja kalliiksi tulleista valituksista huolimatta, joten tavoite on hyvin lähellä. Suomen väkiluku ei tosin kunnasta toiseen muuttamalla lisäänny, mutta suuremmat keskittymät kantavat verotuloillaan olemassa olevia palveluja ja vähentävät äkillisten menojen pienelle kunnalle aiheuttamaa kustannusriskiä. Kuntien ja kaupunkien yhteiset toiminnot - vesilaitos, kaukolämpö, jätteidenhuolto - ovat toimintoja, jotka on järkeä jakaa isomman alueen kesken.

Työpaikkaomavaraisuus vähintään 80 %

Lisää lukuja: Naantalissa on runsaat 6000 työpaikkaa, joista joka viides kaupungin omia työpaikkoja. Raisioon ja Turkuun on lyhyt matka. Naantali on matkailukaupunki, joka työllistää kausiluontoisesti paljonkin väkeä. Työpaikkojen tarve Suomessa on viimeaikaisten lukujen valossa noin 200.000 avoimen sektorin, eli yritysten palveluksessa olevien uutta työpaikkaa. Mikro- ja PK-yritysten ei voida olettaa paikkaavan tätä vajetta.

Kunnan talous vähintään keskinkertaisessa kunnossa

Itsenäisen kunnan talouden kriteerit liittyvät veroäyrin hintaan ja velkaantumiseen. Keskivertoa huonommin taloutensa hoitava kunta joutuu nopeasti kriisikuntien kastiin. Muistettakoon, että yrityksillä ja julkisella sektorilla aika lasketaan erilaisissa yksiköissä: nopeasti tarkoittaa yrityksessä kahta viikkoa, isossa kaupungissa kahta vuotta.

Hyvät ja huonot uutiset: kuntien talous on ylipäätään huonossa jamassa. Kisassa ei siis ole vaikea pärjätä. Ja voihan aina korottaa vaikka kiinteistöveroprosentteja. Niille toki on lakisääteinen enimmäisprosenttinsa. Veden ja kaukolämmön hinta ovat myös käytettävissä olevia mahdollisuuksia. Kikkailusta kärsivät asukkaat, jotka ovat jo kotinsa kuntaan perustaneet. Lopulta maksuilla ja veroilla yritetään pitää yllä kulutustasoa, johon ei ole ollut varaa.

Niin, mutku ja juuei

Mitä hyödyttää poistaa kyltit kuntien rajoilta? Varsinais-Suomen Naantalin Rymättylän Röölä on edelleen sama Röölä. Koulumatkat eivät saa olla ekaluokkalaisille liian pitkiä. Vanhukset ja nuoremmatkin sairastavat saman verran kuin ennenkin. Uusia yrityksiä ja työpaikkoja ei synny itsestään, vaikka miten kaavoittaisi.

Kuntauudistus on vain yksi harjoitus, jossa ei puuta nähdä neulasilta: kaiken kaikkiaan meillä ei ole varaa kaikkeen saavutettuun etuun, jota hyvinvoinniksi nimitetään. Kahden tai useamman velkaisen, yli varojensa elävän kunnan yhteen liittäminen ei saa aikaan yhtä kukoistavaa alueellista keskusta. Kuntatalouden tasapainottaminen on kiireellisempää kuin selvittely ja selittely, jolla väistellään välttämätöntä sopeuttamista.

Työpaikkojen määrällä on enemmän merkitystä kuin niiden sijainnilla. Yhdistämisporkkanat eivät viime liitoskierroksella tuoneet - joskaan eivät vähentäneetkään - minkään alueen työpaikkojen määrää. Työllistämisen avaimet ovat parhaillaan työmarkkinajärjestöjen ja lainlaatijan käsissä, mutta ei pelkästään niissä. Ketterä kuntakoko lienee juuri 20.000 asukasta. Naantalin kokoisessa kaupungissa vuoropuhelu kaupungin päättäjien ja yrittäjien välillä toimii. Tällä porukalla pystytään myös neuvottelemaan ja saamaan aikaan toimet, joilla kunnan asukkaat, talous ja yritykset voivat hyvin. Tähän ei suuremmissa naapurikunnissa pystytä.

Pyyntö: lähetä kommenttina linkki tietolähteeseen, jossa on todistettu kuntaliitosten tuovan kaikissa tapauksissa säästöjä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntaliitos, talous, palvelustrategia

Maton alle mahtuu

Sunnuntai 16.12.2012 - Kristiina Sunell

Kaupungin talousluvut ovat vähällä osoittautua ikäviksi: parin mlijoonan euron vajeen sijasta onkin tiedossa noin kymmenen miljoonan euron alijäämä. Aikaisemmin arvelin, että vaje katettaisiin tuttuun tapaan: ottamalla lisää velkaa.

Nyt on kuitenkin löytymässä uusvanha keino paikata hankalaa tilannetta. Naantalin Energian myynnistä kaupunki saisi jokseenkin vuoden 2012 vajeen verran varoja. Rannikkoseudussa todettiin uutisen loppukaneettina näillä varoilla hankittavan asukkaille palveluja. En ole tuosta kuin aikamuodon verran eri mieltä: rahathan on jo käytetty, eipä niillä uutta hankita. Tällä ratkaisulla toki vältetään lisävelan ottaminen, toivottavasti.

  • Naantalin Energian myynnillä saadaan 10-11 miljoonaa, ja tällä maksettua vuoden 2012 tappiot
  • Naantalin Energian tuotot ovat noin puoli miljoonaa euroa vuodessa, eli tämä vuosittainen raha menetetään jos energialaitos myydään
  • Millä maksetaan tulevien vuosien tappiot, jos yli varojen eläminen jatkuu, ja sopeuttamista lykätään ikävänä asiana aina vain edelleen?

Pelkkä siemenperunoiden myynti ei auta. Mielellään näkisi lähitulevaisuudessa huutokaupan, jolla myydään Kuparivuoren leirintäalueen kaltaisten tappiopesien ylläpitäminen kaikkineen. Toisin kuin voittoa tuottava Naantalin Energia, leirintäalue ei tuota välttämättömiä palveluja ja tuloja asukkaille, vaan lähes 100.000 euron tappiot vuodessa. Tai toisin sanoen: tämän verran vähemmän palveluja Naantalin asukkaille joka vuosi.

Tämä näkemys edustaa vain omaa mielipidettäni. Blogia saa mieluusti kommentoida!

Päivitys 17.12.2012: Kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt olla myymättä Naantalin Energiaa (ote pöytäkirjasta, ks. www.naantali.fi) "Kaupunginhallitus toteaa, että saadun selvityksen perustella ei ole tarkoituksenmukaista myydä Naantalin Energia Oy:n osakekantaa, koska yhtiö toimii sille konserniohjauksessa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti."

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: alijäämä, budjetti, talous, sopeuttaminen

Kyllä se siitä

Keskiviikko 14.11.2012 - Kristiina Sunell

Tuloveroprosentti nousee, eikä viime päivinä ole tapahtunut mitään muutakaan yllättävää

Tähän toteamukseen voisi kirjotelman jo päättää, ja kierrättää samaa tekstiä seuraavan parin-kolmen vuoden ajan. Ruodin asiaa kuitenkin muutaman rivin verran.

Naantalin kaupunginvaltuusto päätyi yksimielisesti nostamaan tuloveroa 18,5:een, jolloin nousua nykyiseen on 0,75 prosenttiyksikköä. Korotuksella arvioidaan saatavan vuoden aikana 2,8 miljoonan euron lisätulot. Hyvä näin, sillä saadaan peitettyä vuoden 2012 arvioidut, toteutumattomat verotulot ja Sataman oletettua pienemmät tulot. Alijäämä - se tarkoittaa sitä, että menot ylittävät tulot - tullee kuitenkin kokonaisuudessaan olemaan noin 5-7 miljoonaa euroa. Erotus katetaan jollain tavalla, joka jää myöhemmin nähtäväksi. Tuloveron nosto ei siis tuo mitään lisää ensi vuodelle, vaan korjaa vain osittain jo olemassa olevaa vajetta.

Velanotosta kirjoitellaan vähemmän kuin veroprosentista, vaikka syy-seuraussuhde lienee varsin selkeä.

Vs. kaupunginjohtaja piti mahdollisena, että tulovero voitaisiin pitää samalla tasolla vuosina 2013–2016. Hieno ja rohkea avaus, joka edellyttää erittäin voimakkaita sopeuttamistoimia, kulukuria ja velkaantumiskehityksen pysäyttämistä. Itsestään se ei tapahdu, joten aktiiviset toimet kaupungin elinkeinoelämän, eli yritysten vahvistamiseksi ovat tarpeen. Yksi hyvä periaate on myös kuluttaa enintään sen verran, minkä tienaa; ja investoida vain siihen, mikä joko vähentää tulevia kustannuksia, tai tuottaa kaupungille tuloja.



Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous, veroprosentti, velkaantuminen, ennakointi

Yllätyksiä?

Perjantai 12.10.2012 - Kristiina Sunell

Naantalin kaupunginvaltuuston kokous pidetään kaupungintalon valtuustosalissa maanantaina 15.10.2012 klo 18 alkaen. Valtuuston kokoukset ovat avoimia, joten niihin voi osallistua kuulijana.

Asialistalla on mm. vesimaksun korotus sekä lisäraha seutulippuun. Edellisessä kokouksessa keskusteltu talouden sopeuttamisteema saa jatkoa myös välttämättömien sosiaalimenojen lisärahoituksen tarpeen myötä.

Ikävää, että sopeuttamisen sijaan vain todetaan tapahtuneita asioita. Talousarvioiden ei pidä olla liian ruusuisia. Välttämättömiä menoja ei voi jättää pois budjetista vain toivomalla, että niitä ei tule. Jos tulot yliarvioidaan ja menot aliarvioidaan, on edessä niin sanottu "ainoa vaihtoehto" - eli lisävelan ottaminen.

Selitykseksi ei äänestäjille kelvanne toteamus "kun budjetointi on niin vaikeaa" tai "ainahan tämä ennakointi on sekavaa ollut".  Loppukevennyksenä talouskeskusteluille olen kuullut todettavan, että Turku ei onneksi kovin velkaista naapurikuntaa halua itseensä liittää. Naantalilaiset haluavat kuitenkin pitää saaristokaupungin itsenäisenä, ja sen edellytys on huolellinen taloudenpito.

Toivottavasti tästä on hyvä seuraavan valtuuston jatkaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: budjetti, ylijäämä, korotus, ennakointi, lisäys, leikkaus, talousarvio, hallitus, valtuusto