Vihreää vettä

Perjantai 29.7.2022 klo 20.57 - Kristiina Sunell

Turun Sanomien juttu "kaupunki kylpee sinileväpuurossa" on maksumuurin takana, mutta jo linkistä aukeava kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Menisitkö uimaan? Ei mennyt vuoden 2022 unikeko Jenni Haukiokaan. Perinteen katkeaminen on varmasti pienin murheista.

Blogikirjoituksessa Saaristomeri - on syytä olla huolissaan referoidaan Naantalin Ympäristöohjelman tausta-aineistoja, asukkaille tehdyn kyselyn tuloksia. Tavoitetta "Naantalin alueen vesistöjen tila on hyvä vuoteen 2027 mennessä" piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 90,3 % vastaajista. Tila kehittyy, mutta vain huonompaan suuntaan.

Miten tähän on tultu ja ennen kaikkea, miten tästä tilanteesta päästään pois? Kaupunki on nyt varannut 100.000 euroa merialueen tilaa parantaviin toimiin. Niitä voi ehdottaa vielä tänä viikonloppuna, heinäkuun loppuun mennessä.

Joitakin jo esitettyjä toimia soisi kierrätettävän, esimerkiksi Heikki Lindgrenin 9.12.2020 tekemää kuntalaisaloitetta Vanhankaupungin rannan hulevesien suodattamiseksi. "Pumppaamon kautta johdetaan 55 ha alueelta hulevedet mereen. Pumpatut vesimassat ovat nykyään mitoitussateen aikana keskimäärin 0,7 m3/s." 

Onko se paljon? On. Alueen laajuus on noin 78 jalkapallokentän verran ja yhdessä minuutissa hulevettä roskineen, saasteineen hulahtaa mereen 42.000 litraa.

Mitä tehdään? "Helsingin kaupunki on aloittanut pilotoinnin hulevesiritiläkaivojen suodatusjärjestelmän testauksessa. Siinä asennetaan yksittäisiin kaivoihin suodatinpussi kaivon suuaukolle mikä ottaa talteen mm. mikromuovihiukkasia. Odotamme Helsingin kokeilusta saatavia puhdistustuloksia ja käyttökokemuksia. Jos tulokset ovat lupaavia, suodattimia voidaan asentaa myös Naantalin hulevesikaivoihin."

Tuloksia odotellessa todetaan että hulevedet tulee viivyttää niiden syntysijoilla eli tonteilla. Näin ei kuitenkaan käy, sillä keskikaupungin uudet tontit rakennetaan ahnaasti täyteen ja pienet pihat asfaltoidaan tai kivetään. Siniviherkerrointa sovelletaan jo Turussa. Esitin muutama vuosi sitten sen käyttämistä myös Naantalissa, jolloin sitä luvattiin pilotoida uudella asuntomessualueella. Turkulaiset ilmeisesti havahtuivat asian tärkeyteen osittain siksi, että jätevesiverkostoon johdettavia viemärivesiä joudutaan ylijuoksuttamaan rankkasateiden aikana. Puhdistamo pumppaa Turun Sataman edustalle kaiken "ylimääräisen", sisältäen myös vessoista tulevat vedet ja tuotokset.

Meriveden laadun mittaustulosten näkyminen Naantalin kaupungin verkkosivustolla kuului myös Ympäristöohjelmaan kirjattuihin tavoitteisiin. Verkkaisesti etenee, mutta suhteellisen pienellä vaivalla hyvinkin kattavat tiedot saa luettua Turun seudun puhdistamon sivustolta, katso kohta Merialuetarkkailututkimukset.

Maatalouden syyllistäminen meren tilan heikkenemisestä ei faktojen valossa ole perusteltua. Toki Naantali kantaa huolta Askaistenlahdesta, jonka tila SYKE:n vesikartan mukaan on "tyydyttävä". Rannikkoseutu- lehti julkaisi 29.7.2022 ilouutisen: Hahdenniemessä ei ole sinilevää! Eipä sitä ole Naantalin satama-alueellakaan. Runsas määrä teollisuuden päästöjen sisältämiä myrkkyjä, kuten lyijyä ja kadmiumia, ovat liikaa sinilevällekin. Näillä alueilla meriveden laatu on kirjattu heikoksi eikä se enää täytä veden määritelmää, vaan on "voimakkaasti käsiteltyä". Hyvät ja huonot uutiset samassa paketissa.

Kirjoittaja harmistuu kuullessaan valituksia septitankkien tyhjentämisen maksullisuudesta vierasvenesatamissa  ja uhkailusta tyhjentää septin sisältö mereen, ihan ilmaiseksi. Jos ei halua osallistua jäteveden käsittelymaksuun, on parasta myydä vene pois ja nautiskella terassilla yksi iso olut. Se nimittäin maksaa suunnilleen saman verran kuin pari veneen septin tyhjennyskertaa. Meriluonto ja uimarit kiittävät.

1 kommentti . Avainsanat: Saaristomeri, Itämeri, ympäristöohjelma, sinilevä, kuormitus, teollisuus, maatalous, päästöt, veneily

Saaristomeri - on syytä olla huolissaan

Keskiviikko 6.1.2021 - Kristiina Sunell

"Ympäristöohjelma on yksi Naantalin kaupunkistrategian kärkitoimenpiteistä" - vai onko?

Ympäristöohjelmaa laadittaessa toteutettiin kuntalaiskysely, johon osallistuminen oli poikkeuksellisen aktiivista. Vastaajia oli yhteensä 434. Kyselyjä tehdään ja hyvä niin. Vastaukset myös arkistoidaan huolella. 

Vesistöjen tila ja sen parantaminen nousi esille korostetusti. Toimenpidettä "kaupunki pyrkii konkreettisin keinoin paikallisvesistöjen tilan parantamiseen yhteistyössä eri toimijoiden ja tahojen  kanssa" piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 89,9 % vastaajista. Tavoitetta "Naantalin alueen vesistöjen tila on hyvä vuoteen 2027 mennessä" piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 90,3 % vastaajista.

Huoli on perusteltu ja huolenaihe näkyvä

Naantalin kaupunki ei julkaise sivustollaan ympäristölautakunnan tietoon tuotavia meren tilaa koskevia raportteja. Voisivathan ne olla kiinnostavaa luettavaa, iloisia uutisia niistä ei valitettavasti löydy. Surkean tilanteen havaitseminen ei kuitenkaan vaadi suurta vaivaa, kunhan rannalla kävelee ja merellä liikkuu. Faktat näkee Suomen Ympäristökeskuksen avoimista tiedoista, esimerkiksi vesikartasta.

Luonnon monimuotoisuus ja yksinkertaisuus

Muodikkaan sanaparin "luonnon monimuotoisuus" merkitys on jäänyt minulle epäselväksi. Selkeää se ei näytä muillekaan olevan. Puhtaasta vedestä kertovan rakkolevän ja näkinparran puuttuminen ei veden sameuden vuoksi vuoksi näy. Meriajokasniittyjä ei näillä vesillä enää ole. Kalakannat voivat huonosti. Vain runsaana kukkiva sinilevä kuuluu lajeihin, jotka sopeutuneimpina selviävät. Edes mereen laskettavat raskasmetallit ja muut myrkyt eivät sitä lannista. 

Lukematon teksti ei vakuuta eikä vaikuta

Ympäristöohjelman aineiston voi lukea Naantalin kaupungin sivustolta. Olisi toki suotavaa että kaikki valtuutetut, jotka ympäristöohjelman 16.3.2020 hyväksyivät, olisivat ehtineet sen lukaista ennen 7.12.2020 pidettyä valtuuston kokousta. Jälkimmäisessä nimittäin päätettiin talousarviosta.

Sirpa Hagsberg (sd) esitti valtuustolle 100.000 eur lisämäärärahaa Saaristomeren pelastustoimiin ympäristönsuojelun tehtäväalueelle. Tarpeellinen esitys - semminkin, kun ympäristöohjelman toteuttamiseen ei muutoinkaan Naantalin kassasta rahaa näyttänyt löytyvän. Valtuuston enemmistölle esitys ei kelvannut. Äänestyksessä esitystä kannattivat SDP, Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto. Määrärahaa vastustivat Kokoomus, Keskustapuolue, KD ja ....Vihreät. Äänestyslista on luettavissa Naantalin kaupungin sivustolta, valtuuston kokouksen pöytäkirjasta 7.12.2020.

Valtuustossa enemmistö päättää, selvähän se. Yli 90 % asukkaista saattaisi kuitenkin kannattaa esitystä. Äänestäjiä hekin, tosin nykyisen toimintatavan mukaan vain kerran neljässä vuodessa. 

Mistä olen huolissani? 

Ympäristöohjelman kyselyn vapaissa kommenteissa "Toivottavasti vastauksilla on myös jotain merkitystä ja  arvoa päätöksenteossa" toiveikas vastaaja ei joudu aivan täysin pettymään. Jotain merkitystä on, tosin ei riittävästi. Ei niin paljoa että voisi pitää ympäristöohjelman mainoslausetta "Ympäristöohjelma on yksi Naantalin kaupunkistrategian kärkitoimenpiteistä" muuna kuin vaalilupauksen tapaisen fraasin arvoisena.

Jotain hyvääkin

190926_meri_selin.jpgAsukkaiden mielipide ja arvot ovat hienosti tehdyn kyselyn ansiosta tiedossa.

Ympäristöohjelma on, kuten sanotaan, toteuttamista vaille valmis.

Tästä on parempi jatkaa, viimeistään seuraavalla vaalikaudella. Ehkäpä silloin saadaan myös uusittua Naantalin vuonna 2018 päättynyt Itämerihaasteen sitoumus? Sen edellytyksistä päättävät kevään kuntavaaleissa äänestävät naantalilaiset.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itämeri, Saaristomeri, luonnonsuojelu, ympäristöohjelma, vesistöt, strategia, talousarvio

Meren tasalla

Sunnuntai 6.9.2020 klo 23.56 - Kristiina Sunell

Vanha luotsikutteri olisi kiva. Tai ehkä Targa. Olen uskonut sellaisen haluavani. Mutta kun irroitan Busterin köydet laiturista, huomaan että kaikkein parasta on juuri tässä, meren tasalla. 

200907_naantalinaukko2.jpg

Tyyninä iltoina voi pysähtyä katsomaan auringonlaskua, kirkkaan keltaisen vaihtumista oranssin ja turkoosin kautta sinisen eri sävyihin. Jossain kauempana, mutta silti aivan tässä, joka puolella ympärillä. Kompassin himmeä valo näkyy vähitellen selkeämmin. Yö tuoksuu merellä erilaiselta kuin ilta.

200906_suora_veneen_valo.jpg

                                                                                                                     

Kotilaituri on lähellä kun Naantalin kirkon tornin siluetti piirtyy horisonttiin. Takaisin maihin kiinnittyminen ei tunnu kotiinpaluulta. Olinhan koko ajan kotona, merellä.

200906_sininen_hetki_naantali.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saaristomeri, Itämeri, luonto, ympäristö, kauneus

Tuulta ja tuuria

Keskiviikko 7.8.2019 klo 8.04 - Kristiina Sunell

ruori.jpgMoottoriveneilijälle tarjoutui viime viikolla ilahduttava tilaisuus kerrata purjehtimisen taitoja ja oppia lisää kokeneelta kipparilta. Kirkkonummen Kantvikistä pääsee kätevästi vaikkapa Jussarön saarelle, Hankoon, tai missä sitten viikon aikana haluaakaan käydä. Hyvin varustellussa 33-jalkaisessa aluksessa oli kaikki tarvittava, ja enemmänkin. Autopilottiin päätettiin olla koskematta -  eihän Atlanttia sentään oltu ylittämässä - ja karttaplotterin säätämisen sijasta luotettiin paperiseen merikarttaan. Hieman keskusteltiin siitä, onko tarpeellista pyöritellä karttaa keulasuunnan mukaan vai pitää sitä "pohjoinen ylös". 

"Tuuma vettä kölin alle", kuten Benefonin Jorma Nieminen aikoinaan toivotti merille lähtijöille. Sen varmistamiseksi tehtiin aamuisin reittisuunnitelma vaihtoehtoineen: tuulen suunta, missä voidaan kääntyä, millä väylillä riittää tarvittava parin metrin syvyys, miten pitkä legi voidaan kulkea vielä valoisaan aikaan. Tarvittiin hieman enemmän mietintää kuin mihin moottoriveneellä olen tottunut. Purjeilla mennään aina kun voidaan, onhan hiljaisuus ja kiireettömyys ylellisyyttä josta harvoin pääsee nauttimaan. Näin, vaikka toimistotyön laiskistamalle nopeat vendat ja rivakat halssin vaihdot tarjosivatkin ajoittain yllättävän paljon hyötyliikuntaa, ja hyvä niin.

190802_kristiina_purjevene_kannella.jpg

Turunmaan saaristoon tottunut huomasi nopeasti eroja idemmällä merialueella sovellettavista kohtaavien alusten väistämiskäytännöistä. Sääntöä "väistetään oikealle, paapuuri vasten paapuuria" noudatetaan Saaristomerellä melko hyvin, mutta Uudenmaan rannikolla, jopa kapeilla väylillä, hieman harvemmin. Mennään sieltä mistä näyttää mahtuvan. Windexin tuijottelun sijasta oli syytä keskittyä arvioimaan mistä vastaantulija aikoo puikkelehtia. Läheltä joskus pyyhälletään, vauhdilla, iloisesti morjestaen. Purjeveneen kajuutassa kaikki kiinni sitomaton kolisee hetken, varsinkin jos ei voi kääntää keulaa aaltoja vastaan. Muutama vauhdikas veijari kulki ilmeisellä tuurilla lateraalimerkkien väärällä puolella, ehkä perinnereittiä jota tällainen ulkopaikkakuntalainen ei tunne, tai ei tohdi kokeilla. Tähystäjillä riitti jännitystä.

Kellään ei ole tarkoitus tahallaan aiheuttaa toiselle harmistusta tai vahinkoa. Rantautuessa kaveria autetaan aina, pyytämättäkin, ja melkoisen täydessä vierasvenesatamassa tehdään tilaa tulijalle.

purje.jpgKotiin palatessa ensimmäinen silmiin osunut uutinen oli lauantaina Airistolla tapahtunut onnettomuus. Onnettomuustutkimuskeskus OTKES selvittää mistä turma johtui, mitä opitaan jotta vastaavaa ei enää tapahtuisi. OTKES'in raportteja käytetään materiaalina mm. Suomen Meripelastusseuran päällystökoulutuksessa. Pelastustoimia harjoitellaan käytännössä useita kertoja vuodessa.

Aluksella olevan VHF-radion käyttämiseen tarvitaan kurssi ja SRC-lupa. Jopa 20-metristä ja koneteholtaan suurta alusta saa kuitenkin ohjata miehistö, jolla ei ole kokemusta tai käsitystä navigoinnista, tähystämisen tärkeydestä, merenkulun turvalaitteista, väistämissäännöistä tai merikartan lukemisesta. Vieläkö siis tarvitaan yksi näyttökoe tai perehdytys lisää? Kyllä, rekisteröitävän kokoisen ja tehoisen aluksen päällikkönä toimivan pitää hallita vähintään merenkulun perustaidot. Merimiestaidot eivät ole synnynnäinen luonnonlahjakkuus, vaan ne opitaan. 

Kirjoittaja toimii vapaaehtoisena meripelastajana Naantalin ja Paraisten meripelastusaluksilla.

2 kommenttia . Avainsanat: merimiestaito, hyvä merimiestapa, turvallisuus, purjeet, saaristo, purjevene, moottorivene

Saaristokaupungin ympäristöohjelma - visiosta toimiksi

Torstai 28.2.2019 - Kristiina Sunell

 

Naantalin uusi, vuoteen 2030 ulottuva kaupunkistrategia on laadittu ohjaamaan päätöksentekoa, johtamista ja käytännön toimintaa. Kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian yhdeksi kärkitoimenpiteeksi on nostettu ympäristö. Rantojen virkistysarvojen ja lähivesien laadun parantaminen tulevat osaksi nyt laadittavaa ympäristöohjelmaa, samoin Itämerihaasteen toimenpideohjelma. Ympäristöohjelman luonnos tulee lausunnoille ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksellä touko- kesäkuussa 2019. Ehdotus on tarkoitus tuoda kaupunginvaltuustolle marraskuussa 2019.

Ohjelma sisältää konkreettisten toimenpiteiden lisäksi toteutusaikataulun. Toimenpideohjelma laaditaan neljäksi vuodeksi kerrallaan, ensimmäisen kerran vuosille 2020-2023. Toteumaa tarkastellaan vuosittain.

Ympäristöohjelma tulee tarpeeseen. Turvallista ja terveellistä asuinympäristöä pidetään ylivoimaisesti tärkeimpänä vetovoimatekijänä. Naantalin Foorumin kyselyssä se sai 72 ääntä, seuraavaksi eniten kohtuuhintainen asuminen, 28 ääntä. Kolmannelle sijalle pääsi kauppojen ja putiikkien sijainti omalla paikkakunnalla.

190228_vetovoimatekijat.png

 

Tavoitteena on hyödyntää ympäristöohjelmaa myös Naantalin imagon osittaisessa uudelleenluomisessa. Vision "Naantali on ympäristöystävällinen kaupunki" toteutumiseen on matkaa, eikä lähtökohta ole vähäisin haaste. Naantalinsalmi on Suomen saastunein merialue. Raskaan teollisuuden keskittymät lisäävät edelleen sekä ilman, että merialueen kuormitusta.

Matkailuelinkeinosta toimeentulonsa saavien, kalastushoitokuntien, kesämökkiläisten ja asukkaiden näkemykset Naantalin vetovoimatekijöistä eivät aina ole samat kuin kustannusrakenteestaan huolta kantavien suuryritysten. Manner-Naantalin oikeusvaikutteinen osayleiskaava ohjaa kaavoitusta ja maankäyttöä tavalla, joka saattaa tulla pieneen lähimetsäänsä kiintyneelle ikävänä yllätyksenä.

Vision toteuttamiseen tarvitaan enemmän kuin vain ympäristölainsäädännön vähimmäisvaatimusten kirjaamista ja toiveita lupaehtojen noudattamisesta. Tahtoa, motivaatiota ja sitoutumista edellytetään niin asukkaiden valitsemilta luottamushenkilöiltä, viranhaltijoilta kuin yrityksiltäkin.

Vihreys ei ole puoluekanta, vaan asennekysymys.

2015-08-06_22.03.22.jpg

1 kommentti . Avainsanat: Itämeri, strategia, toimenpiteet, aikataulu, saaristokaupunki, luonto, konkretia, suunnitelma, Naantali