Valtuuston kokous 1.2.2021 - luottamuspaikat

Sunnuntai 31.1.2021 klo 7.43 - Kristiina Sunell

Maanantain 1.2.2021 valtuuston kokouksen esityslista ei ole järin pitkä. Mielenkiintoisimpia kohtia lienevät leirintäalueen kohentaminen, johon haetaan lisämäärärahaa, sekä merensuojeluun liittyvän aloitteen merkitseminen tiedoksi selvitysten päivittämisen ja uusien selvitysten myötä. Esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa tästä linkistä.

Tekemisen aloittamista edelleen odotellessa. Näin myös omalla kohdallani.

Listalla on luopumiseni luottamuspaikoista, josta ilmoitin Naantalin Kokoomukselle ja kaupungille viime vuoden marraskuussa. Syistä on kysytty, sillä viime vaaleissa saadut 46 ääntä ja sen myötä varavaltuutetun paikka saattaisivat olla vahva puolto jatkaa. 

Luottamuspaikkajako on annettu puolueiden päätettäväksi. Joissakin puolueissa paikkajako liittyy kuntavaaleissa saatuun äänimäärään, toisissa perusteet ovat toisenlaiset. Paikallisen puoluejohdon päätös ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsenyyden poistamisesta tuli toki yllätyksenä, samoin kuin sen tilalle myönnetyt lautakuntien varajäsenyydet ja vanhankaupungin toimikunnan jäsenyys.

En ole enää Kokoomuksen jäsen, joten on vain kohtuullista että paikat jaetaan uudelleen puolueen jäsenten kesken - tai vaikka sitoutumattomille, kunkin lautakunnan toimialaa parhaiten tunteville -  siten kuin hyväksi nähdään.

Teknisen lautakunnan puheenjohtajan henkilökohtaisen varajäsenen paikka on käytännössä "nollapaikka", sillä puheenjohtajan ollessa estynyt tai esteellinen, kokouksen puheenjohtajana toimii varapuheenjohtaja - ei puheenjohtajan henkilökohtainen varajäsen. Henkilökohtaisilla varajäsenillä ei ole pääsyä kokousten oheismateriaaleihin. Esityslistan, materiaalien ja päätösten julkisen osan voi lukea kaupungin verkkosivustolta.  Ja näin toki teenkin, edelleen.

Saaristolautakunnan varajäsenyys oli mielenkiintoinen, joskaan kokouksiin ei tullut kutsua kertaakaan. Asun Manner-Naantalissa, mutta saariston asiat kiinnostavat. Olipa uuden varajäsenen asuinpaikka mikä hyvänsä, toivon hänen kuuntelevan asukkaita ja huomioivan heidän mielipiteensä. Saariston elinvoimaisuus ja sen asukkaiden hyvinvointi on koko Naantalin etu.

Huhtikuun kuntavaaleissa naantalilaiset voivat jälleen esittää toiveensa siitä, millaisin periaattein yhteisiä asioita hoidetaan. Mahdollisuudet asukasmielipiteen kuulemiseen ja huomioimiseen ovat huomattavasti aiempaa paremmat Liike Nyt Naantalin puitteissa. Puolueiden ja ryhmittymien välisessä yhteistyössä on myös melkoisesti kehittämisen varaa, mutta vaalitulos määrittelee sen, miten tärkeänä tai välttämättömänä vuoropuhelu kussakin puolueessa koetaan. Kuparivuoren leirintäalueen tuleva käyttö, Naantalin merialueen tilan parantaminen, ja monia muita asioita - ei vain selvitysten päivittämistä - tulee sisältymään seuraavalla valtuustokaudella tehtäviin päätöksiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: äänestys, kuntavaalit, päätöksenteko, luottamuspaikat, lautakunnat, valtuusto

Taide on mahdollisuus

Perjantai 27.11.2020 klo 22.52 - Kristiina Sunell

"Paikallisille taiteilijoille tulee antaa mahdollisuus osallistua ja esittää omia ideoitaan ja näkemyksiään kesäkaupungin kehittämisestä."

Otsikko on ote 29.1.2018 esitetystä valtuustoaloitteesta, joka sisälsi runsaasti konkreettisia ehdotuksia kulttuurin ja asukasviihtyvyyden sekä yhteisöllisyyden edistämiseksi. Muistan ilahtuneeni tämän aloitteen nähdessäni. 

Kaupunginhallitus näki asian tärkeäksi, vaikka allekirjoittajia Vilhelm Junnilan tekemä aloite oli saanut vain viisi kaikkiaan 43 valtuutetusta. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsittelikin toimeksi saamaansa asiaa huolellisesti liki kahden vuoden ajan. Tulkitsen lautakunnan 12.11.2020 päätyneen aloitteen tekijän kanssa samoille linjoille: "Jotta julkinen taide on tasokasta ja kestää aikaa, on se syytä tehdä yhteistyössä ammattilaisten kanssa."

Pulaa saattaisi lautakunnan mielestä kuitenkin olla rahasta. Lautakunta totesi, että kulttuuripalveluilla ei ole varattuna taidehankintoihin määrärahaa, joten toteutukseen tarvitaan ylimääräinen taloudellinen panostus. Lautakunta sai työnsä valmiiksi juuri oikeaan aikaan: nyt käsitellään vuoden 2021 talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuosille 2021-2024. Vastauksia rahoitusmalleihin on tarjolla myös aloitteessa, jossa esitetään kustannuksiin voitavan hakea niin kaupallista kuin myös julkista tukea taideapurahoineen. Kysymykseen tulevat niin Kulttuurirahasto, kuin eri säätiöiden myöntämät apurahat.

Upeart on toteuttanut taideprojekteja mm. Salossa, Hyvinkäällä ja Iisalmessa. Näiden produktioiden kustannusta en tiedä, mutta oletan pienelläkin budjetilla voitavan toteuttaa tasokkaita ja asukasviihtyvyyttä lisääviä teoksia. Paikallisesti toimivassa Naantalin Taideyhdistyksessä on runsaasti taitajia ja taitelijoita, jotka mielellään osallistuvat kotikaupunkinsa asumisviihtyvyyden kehittämiseen. Heitä on varmasti suhteellisesti enemmän kuin Salossa, Hyvinkäällä tai Iisalmessa. 

Kaupunginjohtajan esitys 30.11.2020 kokoontuvalle kaupunginhallitukselle on lautakunnan selvityksen merkitseminen tiedoksi sekä aloitteen esittäminen loppuun käsitellyksi. Positiivisesti tulkiten se merkitsee sitä, että mikään taho ei aloitetta vastusta. Toteuttaminen jäänee tällä aikataululla todennäköisesti seuraavalle valtuustokaudelle, edellyttäen toki tulevien kuntavaaliäänestäjien myötämielisyyttä ja Taideyhdistyksen omaa aloitteellisuutta. Uskon molempia löytyvän, samoin kuin talkoohenkeä ja kustannustehokkuutta taiteellisesta näkökulmasta tinkimättä.

Kirjoittaja on Naantalin Taideyhdistyksen puheenjohtaja ja yksi kolmesta Kaurakarin lehmänhoitajasta

1 kommentti . Avainsanat: valtuustoaloite, kulttuuri, kuvataide, yhteisöllisyys, Naantali

Asemakaavoituksen vähäisyys ja merkittävyys

Torstai 5.3.2020 - Kristiina Sunell

Miksi niin kiire?

Naantalin hallintosääntöä uudistettiin viimeksi nykyisen valtuustokauden alussa, 5.6.2017. Sen päivittäminen on maanantaina 9.3.2020 kokoontuvan kaupunginhallituksen listalla heti ensimmäisenä kohtana. Aikataulu on kiireellinen: muutokset halutaan voimaan jo parin viikon päästä, 1.4.2020. Looginen muutosajankohta saattaisi kuitenkin olla seuraavan valtuustokauden alku, runsaan vuoden päästä. Miksi kiire?

"Yhtenä keskeisimmistä muutoksista esitetään asemakaavoitusprosessin keventämistä eli nopeuttamista, erityisesti merkitykseltään vähäisissä asemakaavoissa ja niiden muutoksissa. Tämä tarkoittaa muutoksia niin valmistelusta vastaaviin kuin päättäviin tahoihin."

Asemakaavoista päättää nykyään 43 hengen valtuusto, joka tekee päätöksen kaupunginhallituksen ja lautakuntien valmistelutyön perusteella. Keventäminen eli nopeuttaminen merkitsisi sitä, että asemakaavoja ei enää viedä valtuustoon, paitsi jos ne ovat suurempia kuin Finlandia-talo. Tästä tietenkin selviää palastelemalla asemakaavat sopivan kokoisiksi.

Paljonko on paljon, minkä verran on vähän?

"Neuvotteluissa on sovittu, että vähäisen asemakaavamuutoksen kerrosneliömäärän pinta-alaraja on 3 000 m². Asemakaavan tai asemakaavamuutoksen vähäisyys tai merkittävyys arvioidaan ja päätetään kulloinkin kaavan käynnistämisen yhteydessä."

Kerrosneliöt - 3000 - on konkreettinen luku. Käytännössä se vastaa noin kahtakymmentä omakotitaloa, kahta kerrostaloa tai yhtä suurta liikekeskusta. Oletan "kerrosneliömäärä" käsitteen olevan yhtä kuin "rakentamisen kokonaismäärä". Parkkipaikkoja ja mahdollisia tiejärjestelyjä ei huomioida, vaikka niiden sijoittelu saattaa olla kokonaisuuden kannalta huomattava.

Vähäisyys ja merkittävyys ovat erittäin subjektiivisia käsitteitä. Esimerkiksi lainsäädännössä käsite "merkittävä haitta" on subjektiivinen: haitan aiheuttajan mielestä haitta saattaa olla olematon, siitä kärsivän näkökulmasta huomattavan suuri. Asemakaavoituksessa saattaa nyt olla edessä samankaltainen tilanne. Manner-Naantalin oikeusvaikutteinen osayleiskaava on jo nyt vähentänyt puistoja, viher- ja virkistysalueita. Haitta kohdistuu Manner-Naantalin asukkaisiin, mutta ei vaikuta merkittävästi - jos edes lainkaan - muissa Naantalin osissa asuviin.

Kuka arvioi?

Kaupunginhallitus siis arvioisi vähäisyyttä ja merkittävyyttä tapauskohtaisesti.

Kaupunginhallituksen konsernijaoston toimivaltaan puolestaan tulisi muutoksen myötä kuulumaan ohjata yleiskaavojen sekä asemakaavojen ja ranta-asemakaavojen laadintaa.

sidonnaisuus_kuva.png

Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kukin puolue saa päättää omista edustajistaan kaupunginhallituksessa, joko henkilön äänimäärän tai muun kriteerin perusteella. Konsernijaostossa on 9 jäsentä, joskin kaksi heistä on myös kaupunginhallituksen jäseniä. Asemakaavoituksesta päättäisi siis 18 henkeä aiemman 43 luottamushenkilön sijaan.

Kaupunginhallituksen äänestysten tulos on tälläkin valtuustokaudella ollut helposti ennustettava: äänin 5-6 tehdyt päätökset ovat toki enemmistöpäätöksiä. Lautakuntien päätökset voidaan sivuuttaa käyttämällä otto-oikeutta. Tulisiko merkittävät päätökset tehdä vähäistä suuremmalla enemmistöllä? Rakennettuun ja rakentamattomaan ympäristöön liittyvät päätökset ovat peruuttamattomia ja kauaskantoisia.Kuntalaisen näkökulmasta paras ratkaisu olisi pitää päätökset valtuuston 43 luottamushenkilön harkittavina, niiden jotka ovat kuntalaisten vaaleissa valitsemia ja toimivat saamansa äänimäärän tuomalla mandaatilla niin Naantalin eri osiessa asuvien, kuin eri puolueidenkin edustajina. 

Kaupunginhallituksen 9.3.2020 kokouksen esityslista on tässä linkissä. 

1 kommentti . Avainsanat: hallintosääntö, kaavoitus, asemakaava, päätöksenteko, demokratia, valtuusto, kaupunginhallitus

Kouluverkko keskittyy

Maanantai 10.9.2018 - Kristiina Sunell

Valtuuston kokousten seuraaminen on mielenkiintoista, vaikka suurin osa päätöksistä on jo tehty kaupunginhallituksessa, lautakunnissa ja puolueiden välisissä neuvotteluissa. Parasta antia ovat - aloitteiden lisäksi - ryhmäpuheenvuorot, joissa perustellaan ryhmän kantaa. Perustelut saattavat olla varsinaista äänestystulosta mielenkiintoisempia.

koululaiset.jpg

Paras kuulemani, ja lähes kaikkien puolueryhmien toistama perustelu suurelle, keskitetylle  koulukampukselle oli terveellinen sisäilma. Toiseksi paras oli lasten kuljetusten helpottuminen: kun päiväkotitaapero viedään samalla kyydillä kuin ala-asteella oleva lapsi, pääsevät vanhemmat vähemmällä kuljettamisen vaivalla. Näin toki vain, jos aikataulut sopivat yhteen eikä autoja ole lapsia vaarantavaksi ruuhkaksi asti.

Korvaan pahasti särähtävä suuren koulukampuksen kannatuspuheenvuoro korosti arvotonttien vapautumista parempaan käyttöön. Mielestäni parhaat paikat tulee varata juuri lapsille ja nuorille, sen tärkeämpää käyttäjäkuntaa ei ole. Päiväkoti, sen koommin kuin koulukaan, eivät ole säilytyspaikkoja vaan oppimisympäristöjä joissa tulee viihtyä. 

Suunnittelun alkuvaiheen kriteereihin ja tavoitteisiin ei puolueiden puheenvuoroissa juurikaan palattu. Huomautettiin näiden kaavailujen lipsahtaneen vahingossa julkisiksi. Kouluverkkouudistuksen tavoitteena ovat jo lähtökohtaisesti tehokkuus ja raha: opettajien ajan tehokkaampi käyttö, mutta etenkin pienempi neliömäärä per koululainen. Toivon mukaan seurauksina eivät ole opetushenkilökunnan uupumus ja ahtaus. Harri Palomäen aloite hirsirakentamisen suosimisesta koulukampuksella on erinomainen; kustannussäästö-argumentoinnilla sitä ei ainakaan tule tyrmätä. Puheet terveellisestä ympäristöstä saisivat muutoin melko tyhjän kaiun.

Mikko Rönnholm ei saanut kannatusta toimenpide-ehdotukselle sitoutumisesta Kuparivuoren koulun säilyttämiseen vähintään vuoteen 2029 asti. Ehkä siksi, että kouluverkkouudistus on lopulta vain puite - jokainen päätös koulun lakkauttamisesta ja uuden rakentamisesta tehdään erikseen. Toki siten, että perusteluna tullee olemaan valtuuston hyväksymä kouluverkkouudistus. Ehkäpä vastaus tähän Kuparivuoren koulua koskevaan tuumailuun tulee löytymään asemakaavoituksesta ja lähitulevaisuuden rakennusluvista.

1 kommentti . Avainsanat: päiväkoti, ala-aste, suuryksikkö, sisäilma, tilantarve, opetus, mitoitus, arvotontit, valtuusto

Näkyvämpää avoimuutta 3

Maanantai 30.4.2018 - Kristiina Sunell

"Sinnikäs pitää olla. Täytyy toistaa aina vain uudelleen, ei kannata antaa periksi" neuvoi eräs vanhempi kaupunginvaltuutettu. On muotia vedota lähde- ja tietosuojaan, joten jääköön nimi tässä mainitsematta. Neuvoa noudattaen kirjoitan vielä kolmannen kerran samasta teemasta. Kertausta inspiroi valtuuston kokousten videoinnista syntynyt vähintäänkin mielenkiintoinen debatointi.

aanestys.jpgKokousten videointia on esitetty vuosien mittaan useissa valtuustoaloitteissa, joista viimeisin mainitaan aiemmassa blogikirjoituksessa. Aikaisempia aloitteita tuskin enää kaupungin julkisilta sivustoilta löytyy, sillä - edelleen - kaksi vuotta vanhemmat pöytäkirjat poistetaan netistä. Harmikseni ehdin tallentaa katoamisvaaran alaisista pöytäkirjoista vain ne, joiden arvioin liittyvän johonkin pitkään kestävään valmisteluun. Valtuuston kokousten videointia ei ole tietääkseni koskaan tyrmätty, ja miten voisikaan - laki takaa kokousten julkisuuden. Kaupunki ei vain ole voinut varojen puutteessa toteuttaa monen haluamaa avoimuutta edistävää uudistusta.

Lienee syytä kirjata päätöksiin "parasta ennen"- päivämäärä. Jo valmiina oleva pieni skriptinpätkä poistaa pöytäkirjan. Voisiko tehdä toisen, yhtä helpon teknisen ratkaisun: aloitteiden tekijöille lähtee tekstiviesti-ilmoitus noin kuukautta ennen kehitysidean poistamista uteilaiden kuntalaisten ulottuvilta? Näin jo kertaalleen kirjoitetun aloitteen tekijä muistaa käynnistää prosessin taas alusta. Ei vainkaan, vitsi, vitsi -  kunnallisen  päätöksenteon ja päätösten toteuttamisen ei ole tarkoitus muistuttaa  Päiväni Murmelina-elokuvan juonta. 

KH:n pöytäkirjassa 14.8.2017 "Viestinnän ja hallinnon vastuuhenkilöille annettiin tehtäväksi käydä läpi kaupungin verkkotiedottamisen prosessi sekä määritellä verkkotiedottamisen periaatteet ja toimintatavat 31.3.2018 mennessä." Pitääpä etsiä netistä. Toivottavasti kysymys ei ole salaisesta asiakirjasta.


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtuusto, videointi, laillisuus, asenne, avoimuus

Kuri, ääni ja asuntomessut

Tiistai 27.2.2018 klo 16.05 - Kristiina Sunell

Valtuustosalin yleisöpaikat ovat harvoin yhtä täynnä kuin maanantaina 26.2.2018.  Valtuuston kokoukset ovat viime vuosina herättäneet yhtä paljon mielenkiintoa vain kaupunginjohtajaa valittaessa ja Manner-Naantalin osayleiskaavasta päätettäessä. Valtuuston kokoukset ovat kaikille avoimia, mutta niihin tuotavat esitykset ovat yleensä jo pitkään eri luottamuselimissä valmisteltuja ja päätettyjä. Vain mahdolliset yllätykset ja päätösten poikkeuksellisen kauaskantoiset vaikutukset koko kaupunkiin saavat yleisön jalkautumaan lehterille. 


Asuntomessujen hakemisesta päättäminen oli maanantain kokouksen ensimmäinen asia. Asia kiinnosti itseäni pitkään Naantalin Yrittäjien hallituksessa toimineena ja näin monien eri tahojen kanssa messuasian tiimoilla keskusteluja käyneenä. Mielipiteeni on edelleen sama kuin viime keväänä kuntavaalikoneita täyttäessäni: kannatan lämpimästi. 

Ryhmäpuheenvuorot olivat vähintään mielenkiintoisia, semminkin kun asuntomessuista on jo keskusteltu kesästä 2016 lähtien. Osalla valtuustoon valitusta myönteisyys oli kääntynyt jyrkäksikin vastustukseksi, toisilla taas varautuneisuus haluksi tehdä Naantalista entistäkin vetovoimaisempi saaristokaupunki. Samat taustamateriaalit, samat laskelmat, mutta monia eri poimintoja ja tulkintoja. 

180226_asuntomessut_aanestys.jpg"Vaikka valmistelu on ollut ensiluokkaista, liikkuvia osia on ollut niin paljon, että ryhmäpäätöksen tekeminen ei Kokoomuksessa ollut helppoa. Asiaa on mietitty niin talouden kuin imagonkin kannalta monessa yhteydessä, kuten vastuunsa tuntevan suurimman puolueen pitääkin. Pitkien pohdintojen jälkeen Kokoomus kuitenkin päätyi kannattamaan ryhmänä asuntomessujen hakemista vuodelle 2022." kertoi Tero Tavio Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa. Seuraavien puheenvuorojen aikana ainoastaan Perussuomalaisten ryhmä kertoi kannattavansa asuntomessuja vain 75 %, sillä yksi valtuutettu oli toista mieltä. 

Ryhmäkuri onkin herättänyt keskustelua ja kritiikkiä, eikä vain äänestäjien keskuudessa. Kuntavaalien tulosten vertailuluku-periaate puoltaa eniten ääniä saaneita, jolloin yksittäisen äänestäjän valinnan merkitys voi jäädä pieneksi. Vielä pienemmäksi se jää, jos puoluekohtaiset luottamuselinten henkilövalinnat ovat kovin keskitettyjä, jolloin yksittäisen henkilön kannan painoarvo moninkertaistuu.  Mikäli aikaisempana kautena ilmaistut omat mielipiteet katsotaan raskauttavaksi seikaksi, tärkeämmäksi kuin vaaleissa saatu äänimäärä, ei vähemmistöä edustavalle "toisinajattelulle" löydy luottamuselimistä tilaa. Ongelma on valitettavasti korostunut kaupungin suurimmassa puolueessa - ehkä muilla on enemmän tarvetta laajan näkemyksen ja mielipidekirjon käyttämiseen kaupunkilaisten asioista päätettäessä ja suunnitelmia puntaroitaessa.

Luottamustoimien keskittäminen ja samojen henkilöiden valinta valtuustokaudesta toiseen ei ole täysin yleinen käytäntö. Niin harvinaista kuin muille puolueille kehujen antaminen onkin, rehellisyyden nimissä se on toisinaan paikallaan. Sekä SDP että Vihreät ovat suoneet kaupunginhallituksen konsernijaoston paikan uudelle, ensimmäistä kertaa kuntavaaleissa listoillaan ehdolla olleelle, ei valtuustossa istuvalle edustajalleen. Pisteet uudistumiskyvystä ja hyvin toimivasta demokratiasta.

Tasapuolisuuden vuoksi pisteitä myös omille, eli Kokoomuksen valtuustoryhmälle. Ryhmäpäätöksestä huolimatta eriävän mielipiteen, jopa vastaehdotuksen sai asuntomessuasiassa esittää, ja vieläpä äänestyksessä poiketa ryhmänä tehdystä yhteisestä päätöksestä. Myönteistä kehitystä on tapahtunut sitten Manner-Naantalin osayleiskaavapäätöksen, jossa edes pienen ja kaupungin talouden kannalta vähäisen - joskin kaupunkikeskustan asukkaiden ja matkailijoiden kannalta tärkeän - Lammasluodon virkistysalueen kohtalosta päätettäessä ei ollut lupa valtuustossa äänestää oman näkemyksen mukaisesti. Ryhmäpäätös sitoi kaikkia valtuutettuja, jopa muitakin. Itsenäisten ajatusten ääneen lausumisestakaan ei hyvää seurannut. Nyt on toisin. Valtuuston kokouksen asuntomessuja seuraavassa asiakohdassa päätettiin musiikkijuhlasäätiön hallintoneuvoston jäsenyyksistä. Paikan hallintoneuvostossa sai myös ryhmän asuntomessupäätöksestä eriävästi äänestänyt. Luottamuspaikkojen tasaisemmassa jakamisessa lienee tosin vielä parantamisen varaa.

Äänet on laskettu, asuntomessujen hakemispäätös tehty ja kaupungin elinvoimaisuuden hyväksi tehtävä työ jatkuu. Asia kerrallaan, asiat asioina ja eteenpäin!

Kuten Vilhelm Junnila totesi, ovat asuntomessupäätökset todennäköisesti jo parin vuoden päästä poistuneet kaupungin sivustolta vaikka avoimempaan suuntaan pyritään. Maanantain kokouksesta tehty videotallenne - kiitos siitä Sara Sorrolle - on saanut tähän mennessä jo satoja katselukertoja. Yhteisistä asioista päättäminen kiinnostaa, joten toivottavasti avoimelle ja aloitteelliselle toimintatavalle löytyy myös kaupungin taholta tarvittava tuki.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asuntomessut, ryhmäkuri, mielipide, äänestys, luottamustoimet, puheenvuoro, valtuusto, päätöksenteko

Uskon hyvän tekemiseen

Sunnuntai 26.10.2014 - Kristiina Sunell

Valtakunnallisissa seurakuntavaaleissa valitaan luottamushenkilöt neljän vuoden mittaiseksi kaudeksi. Vaalit järjestetään marraskuussa. Tänä vuonna varsinainen vaalipäivä on sunnuntai, 9.11.2014. Ennakkoäänestys alkaa 27.10 ja päättyy 31.10. Vaaleissa äänestetään oranssin värisillä äänestyslipuilla seurakuntaneuvostoon valittavista, valkoisilla kirkkovaltuuston jäsenistä.

Reilut ja vastuulliset päätökset perustuvat kuuntelemiseenkristiinasunell_banneri-1.jpg

Luottamushenkilön tehtäviin kuuluvat seurakuntalaisten äänen tuominen päätöksentekoon, riittävien resurssien varmistaminen toiminnalle, avoimuuden puolustaminen toiminnassa, työntekijävalinnoista päättäminen ja oman osaamisen tuominen seurakunnan käyttöön. Omalta osaltaan jokainen luottamushenkilö myös vaikuttaa kirkon julkisuuskuvaan.

Olen asettunut ehdokkaaksi Yhteiseen kirkkovaltuustoon, joka päättää taloudenpidosta, henkilöstöhallinnosta ja kiinteistöistä.

Avoimesti, vastuullisesti, yhdessä 

Kestävät päätökset tehdään aina avoimesti ja neuvottelemalla. Riittävien resurssien varmistaminen seurakunnan toiminnalle edellyttää valintoja - mikä on riittävää, mihin toimintaan tai tarkoitukseen voimat ja varat on suunnattava.

Uskon vastuullisuuteen. Seurakunta on tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka paikallistason päätökset heijastuvat hyvin laajalle. Seurakunnan maa-alueita ja omaisuutta on hoidettava kestävästi, pitkän aikavälin vaikutukset yhteisöön, rakennettuun ympäristöön ja luontoon huomioiden.

Luotan hyvän kertaantuvan hyvää tekemällä. Se edellyttää aina halua nähdä kauemmas, paljon yhtä tilikautta tai vaalikautta pidemmälle.

Osaamiseni ja kokemukseni ovat kertyneet lähinnä talouden, liiketoiminnan ja johtamisen osa-alueilta. Siksi olen ehdokkaana kirkkovaltuuston vaaleissa. Valtuustossa kokemuksella on merkitystä.

Seurakuntaneuvoston vaaleissa en ole ehdolla, sillä mielestäni näihin paikkoihin tulee ensisijaisesti valita itseäni nuorempia päättämään seurakunnan toimintojen käytännön painopisteistä ja valinnoista.

Tältä sivustolta löydät aikaisempia kirjoituksiani, jotka kertovat arvoistani ja mielipiteistäni. Mikä sinun mielestäsi on tärkeää? Kerro - tässä linkki  aloitelaatikkoon!


.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: seurakuntavaalit, kirkkovaltuusto

Yllätyksiä?

Perjantai 12.10.2012 - Kristiina Sunell

Naantalin kaupunginvaltuuston kokous pidetään kaupungintalon valtuustosalissa maanantaina 15.10.2012 klo 18 alkaen. Valtuuston kokoukset ovat avoimia, joten niihin voi osallistua kuulijana.

Asialistalla on mm. vesimaksun korotus sekä lisäraha seutulippuun. Edellisessä kokouksessa keskusteltu talouden sopeuttamisteema saa jatkoa myös välttämättömien sosiaalimenojen lisärahoituksen tarpeen myötä.

Ikävää, että sopeuttamisen sijaan vain todetaan tapahtuneita asioita. Talousarvioiden ei pidä olla liian ruusuisia. Välttämättömiä menoja ei voi jättää pois budjetista vain toivomalla, että niitä ei tule. Jos tulot yliarvioidaan ja menot aliarvioidaan, on edessä niin sanottu "ainoa vaihtoehto" - eli lisävelan ottaminen.

Selitykseksi ei äänestäjille kelvanne toteamus "kun budjetointi on niin vaikeaa" tai "ainahan tämä ennakointi on sekavaa ollut".  Loppukevennyksenä talouskeskusteluille olen kuullut todettavan, että Turku ei onneksi kovin velkaista naapurikuntaa halua itseensä liittää. Naantalilaiset haluavat kuitenkin pitää saaristokaupungin itsenäisenä, ja sen edellytys on huolellinen taloudenpito.

Toivottavasti tästä on hyvä seuraavan valtuuston jatkaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: budjetti, ylijäämä, korotus, ennakointi, lisäys, leikkaus, talousarvio, hallitus, valtuusto