Yhtä mieltä vai yhden mieltä?

Lauantai 28.1.2023 - Kristiina Sunell

Enemmistö päättää. Se on oikeudenmukaista ja demokraattista. Yhtä oikeutettuna ja perusteltuna voi pitää myös vaatimusta kahden kolmasosan määräenemmistöstä, jopa täyden yksimielisyyden edellyttämistä.

Selkeää? Kyllä, ehkä tai sitten ei.

Jaa, ei, tyhjiä, poissa

Joitakin päätöksiä voi olla vaikea puoltaa mutta hankala vastustaakaan. Etenkin vaalien lähestyessä eri puolueiden ja kansanedustajien äänestyskäyttäytymistä saatetaan seurata hieman tarkemmin. Kiusallisesta äänestyksestä pois jättäytyminen saattaakin olla tyhjää ääntä parempi, joskus jopa puolueen johdon suositus. Päätös tehdään annettujen äänten perusteella, joten taktinen poistuminen saattaa olla yksi keino vaikuttaa päätökseen siihen itse näkyvästi osallistumatta. Demokratiaan kai kuuluu tämäkin oikeus, joskin tällaiseen äänestämättömyyspäätökseen katsotaan liittyvän pelillisiä piirteitä. 

Lakiesitysten läpivieminen onnistuu hallitukselta kunhan rivit on ammuttu suoriksi. Puoluekuri rajoittaa yksittäisen kansanedustajan toimintaa, hallituskuri kokonaista puoluetta. Ei toki aina, mutta pääsääntöisesti. 

Hyvässä tapauksessa kansanedustajalle annetaan vapaat kädet äänestää oman mielipiteensä mukaisesti, kuten esimerkiksi Kokoomus onkin tehnyt. Viimeisintä EU-elvytyspakettia vastusti 10 kokoomuksen kansanedustajaa. Toimeentulotuen laajentaminen koskemaan myös laittomasti maassa oleskelevia jakoi myös kokoomuskansanedustajien mielipiteitä: 18 äänesti puolesta, 4 vastaan, yksi tyhjää ja 14 oli poissa äänestyksestä. Kummassakin asiassa päädyttiin hallituksen esityksen mukaiseen lopputulemaan. Yksittäisen kansanedustajan kannalla lienee silti myöhempääkin merkitystä. Kansalainen saattaa tulevissa eduskuntavaaleissa äänestäessään tehdä valintansa kansanedustajan äänestyskäyttäytymisen perusteella. Yhdelläkin äänestyksellä ja äänellä on merkitystä. Demokratia toimii.

Yksimielisyysparadoksi

Laajemmissa, kansainvälisissä päätöksissä yhdellä ainoalla äänellä saattaa olla jopa paljon suurempi merkitys kuin kaikkien muiden äänillä yhteensä. Yksimielisyysvaatimus voi avata täysin toisiinsa liittymättömillä asioilla kaupan käymisen, suorastaan basaarin. Unkari on tästä esimerkki. Turkki koettelee muiden NATO-maiden kärsivällisyyttä, mutta sitäkin enemmän Suomen ja Ruotsin selän notkeutta. 

Yksimielisyyden vaatimus vaikuttaa joissakin tapauksissa perin paradoksaaliselta. Käytännössä vähemmistö päättää etenemisestä, ja vähemmistö voi olla hyvinkin pieni, jopa 1/30. Voisiko olla enää epäjohdonmukaisempaa jos tarkoituksena on yhteisesti hyväksytty ja oikeudenmukainen päätös?

Kyllä voi, valitettavasti. 

"Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto on yksi Yhdistyneiden kansakuntien päättävistä elimistä. Turvallisuusneuvosto on YK:n elimistä ainoa, jonka päätöksenteko sitoo kaikkia jäsenmaita, mikä tekee turvallisuusneuvostosta korkeimman auktoriteetin kansainvälisellä areenalla." YK:n turvallisuusneuvoston pysyvillä jäsenillä (Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat) on veto-oikeus kaikkiin päätöksiin. Turvallisuusneuvoston pysyvillä jäsenmailla on oikeus estää minkä tahansa päätöksen syntyminen. Pysyvät jäsenet ovat myös tuomareita omassa asiassaan, sillä niitä ei jäävätä itseään koskevasta päätöksenteosta.

Yhdistyneiden kansakuntien edeltäjä, Kansainliiton neuvosto päätti erottaa Neuvostoliiton kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 1939. Enää pysyvän jäsenen erottaminen ei olisi mahdollista, sillä 1945 perustetun YK:n jäsenen erottaminen edellyttää yksimielistä päätöstä. YK:n peruskirjaa ei myöskään voida muuttaa ilman turvallisuusneuvoston päätöstä, johon siihenkin saa käyttää veto-oikeutta.

"Demokratiaa puolustetaan useinmiten sillä argumentilla, että se on vähiten huono olemassaolevista yhteiskuntamalleista."

 

Olisiko pitänyt

Maanantai 17.10.2022 - Kristiina Sunell

Riskaabelia - vai onko?

Riskien tunnistaminen, niiden toteutumisen todennäköisyys ja toteutumisen seuraus saadaan taulukoitua hienoksi matriisiksi jonka jokainen projektinhallintakurssin käynyt tunnistaa. Luennoilla hereillä olleet ja aiheesta kiinnostuneet osaavat sellaisen laatiakin. Netistä löytyy runsaasti esimerkkejä, laita hakusanaksi "risk probability impact matrix"

Pelkistettynä vaikka näin. Riski: auton alle jääminen pimeällä maantiellä kävellessä. Todennäköisyys: suuri. Seuraus: vammautuminen tai kuolema. Riski on arvioitu, valmista tuli. Tai ehkä ei aivan. Kysymys "entä sitten?" onkin jo jatkokurssin aihe  huomattavasti vaikeamman harjoitustyön kera. Mitä tehdä riskin toteutumisen välttämiseksi tai seurausten lieventämiseksi?  

Olisi pitänyt

Suomen valtion enemmistöomistuksessa oleva energiayhtiö Fortum ilmoitti syyskuussa 2017 aikomuksistaan ostaa saksalaisen Uniperin. Ennen Uniperin osakkeiden ostamista olisi pitänyt tehdä due diligence (riskiarvio) Ei tehty, kuten nyt vuonna 2022 todetaan riskien jo realisoiduttua. 

Riippuvuus Venäjän kaasusta, samalla kun luovutaan ydinvoimasta ja pyritään täysin irti fossiilisesta energiasta, saattaa olla iso riski. Saksan olisi pitänyt käsittää mitä riskejä siihen liittyy ja mitä voisi seurata. Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta sovittiin vain runsas vuosi sen jälkeen kun Venäjä oli miehittänyt Ukrainalta Krimin niemimaan ja aloittanut sodan Itä-Ukrainassa.

Eihän Suomen pääministerinä toiminut henkilö voi lähteä konsultiksi tai hallituksen jäseneksi venäläiseen pankkiin tai energiayhtiöön? Olisihan Ahon ja Lipposen se pitänyt aikoinaan ymmärtää aivan itse. Lipponen toimi putkiyhtiön lobbarina ja konsulttina vuosina 2008–2022, eli aloitti Venäjän hyökättyä Georgiaan ja pesti päättyi Gaspromin selvitystilaan 2022. Entinen pääministeri Esko Aho toimi Venäjän suurimman pankin, Sberbankin hallituksessa vuodesta 2016 vuoden 2022 kevääseen asti. Hän erosi tehtävästään ja kertoo haastattelussa hallituskauttaan olleen muutoinkin jäljellä enää pari kuukautta. 

Krimin miehittäminen oli ryöhkeä ja täysin lainvastainen teko. Olisi ollut helppo nähdä Venäjän jo vuosia itäisessä Ukrainassa käymän sodan pyrkivän luomaan maayhteys Krimille. Olisi pitänyt jo silloin puuttua Venäjän toimintaan paljon päättäväisemmin. Hyvinkin monen tahon olisi jo tuolloin pitänyt havahtua riskeihin ja arvioida suunnitelmansa uudelleen sekä päivittää mahdollinen riskiarvio. 

Ja niin edelleen. 

Olisihan voinut laittaa heijastimen hihaan heilumaan ennen kävelylle lähtemistä, tai jättää kokonaan lähtemättä. 

Niinmuttakun

Ehkä jonkinlainen riskiarvio oli näissä mainituissa tapauksissa tehty, mutta riskiä ei oltu tunnistettu tai sen toteutuminen todettu täysin mahdottomaksi. Kyseenalaistaja tai kritiikkiä esittänyt leimattiin pahanilmanlinnuksi tai russofobiaa potevaksi, idänsuhteiden vaarantajaksi tai muutoin vain tahoksi jonka mielipidettä ei ollut puoluepoliittisista syistä sopivaa kuunnella. 

Hyökkäys on paras puolustus, sanotaan. Jotkin tahot puolustelevat Ahon ja Lipposen toimintaa muistuttamalla Rosatomin valinnan Hanhikiven ydinvoimalatoimittajaksi olleen  Kokoomuksen projekti. Pekka Haavisto oli keskeisessä roolissa sähköverkkojen myymisessä Carunalle. Kyllä muutkin osaavat sössiä energiakysymyksissä. Niinmuttakun.

On autoilijan syytä jos ajaa pimeässä ilman heijastinta kulkevan päälle. Tahallisuuden aste riippuu tietenkin autoilijan puoluekannasta ja automerkistä. Sitäpaitsi naapurin Penakaan ei käytä heijastinta, ei hänellä sellaista ollut viime juhannuksenakaan kun terassilla istui.

Jälkiviisastelu voi olla hyödyllistä, tai sitten ei

Jälkikäteen tehty riskiarvio palvelee vain yhtä tarkoitusta: virheistä oppimista. Projektinhallinnan kurssin viimeiset luennot käsittelevät aihetta "lessons learned". Historialla on taipumus toistaa itseään mikäli jo tapahtuneesta ei opita mitään.

Toisten tekemien virheiden - olipa sitten kysymys valtiosta, puolueesta tai henkilöstä - repostelu oman erinomaisuuden korostamiseen vaikkapa vaalikampanjan vetonaulana ei hyödytä ketään. Ikävä, joskin yleinen keino se toki on jos ei oikein keksi omasta tai edustamansa puolueen toiminnasta mitään kehumisen arvoista eikä liian räikeästi valehdellakaan kehtaisi.

Toistenkin tekemistä virhearvioinneista tai arviointikyvyn vajaakäytöstä voi oppia. Sitä kutsutaan varautumiseksi.

Päätös Kailon saaresta

Torstai 30.12.2021 klo 15.05 - Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys ry

Tiedote Julkaisuvapaa 30.12.2021
Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys ry

Naantalin kaupunginvaltuusto päätti 3.2.2020 pitämässään kokouksessa 
enemmistön äänin tehdä Kailon saarta koskeva asemakaavamuutos, perustuen Muumimaailman kanssa vuonna 2017 tehtyyn sopimukseen saaren alueen käytöstä. Muutoksen myötä vapaassa käytössä olevat hiekkaranta, nuotiopaikka, tenniskenttä sekä luontopolut tulevat Muumimaailman liiketoiminnan osaksi.



Lautakunnat olivat esittäneet alueen käyttöä siten, että hiekkarannan 
pienempi osa ja nuotiopaikka voisivat jäädä edelleen sekä Muumimaailman 
asiakkaiden, että muiden saaressa ulkoilevien yhteiskäyttöön. Myös 
nuotiopaikan säilymistä ja Kailossa jo olevan saunan varmistamista 
asukkaiden käyttöön esitettiin. Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys 
ry toimitti keväällä 2020 hallinto-oikeudelle muutoksenhaun, jonka 
pyrkimyksenä oli vapaan alueen osan käytön jatkuminen. Hallinto-oikeus 
on 20.12.2021 tekemällään päätöksellä hylännyt muutoksenhaun.

Tehty valitus ei tuottanut toivottua tulosta. Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys pyrkii jatkossakin edistämään Naantalin ja erityisesti Vanhankaupungin viihtyisyyttä ja asukkaiden hyvinvointia. Siinä työssä yhdistys toivoo yhteistyötä myös Naantalin kaupungin merkittävällä tuella kehittyneen ja laajentuneen Muumimaailman kanssa.

--


Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys ry perustettiin vuonna 2011. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää Naantalin vanhan kaupungin asukkaiden yhteistyötä, edistää asukkaiden viihtyvyyttä sekä vaalia kulttuuriperintöä ja rakennuskannan ja ympäristön säilymistä.

Aiheeseen liittyvää:

https://www.kristiinasunell.net/blogi/2020/02/03/33152

https://www.sdpnaantali.fi/blogi/mita-muumit-eivat-kailosta-sanoneet/

https://www.kristiinasunell.net/blogi/2019/10/18/31906

https://www.kristiinasunell.net/blogi/2020/01/11/32881

Kenkälaatikko kuution kaveriksi?

Tiistai 14.12.2021 - Kristiina Sunell

Tullikadun ja Puistotien kulmassa olevan Birgitan talon - sen, jossa on kenkäkauppa Divas, Lähivakuutus ja Luontaistuote Jasmin - tuleva purkaminen on ollut tiedossa ainakin kolmisen vuotta. Mielipiteitä kysyttiin jo keväällä 2019, kuten hyvään ja avoimeen hallintotapaan kuuluu. Mutta oliko asukasyhdistyksen, Museoviraston tai ELY-keskuksen lausunnoilla vaikutusta ehdotettuun ratkaisuun?

Vanhankaupungin Asukasyhdistyksen kannanotto:

 

ELY-keskus toteaa kommenttinaan seuraavaa:

Muita, hyvinkin samansuuntaisia näkemyksiä löytyy teknisen lautakunnan 15.12.2021 pidettävän kokouksen esityslistan liitteestä.

Tekniselle lautakunnalle tuotava esitys näyttää tältä:

 

Alueelle haviteltu Naantalin Keskusaukio (oikeasti - aukio? tarkoitetaanko kenties Kaivokadun varren pysäköintialuetta?)  näyttäisi tältä:

                                                                                                                                   

                   
Naantall - Pohjolan Portofino

Näin mainostaa Visit Naantali, ja miksipä ei mainostaisi. Naantali on Suomen keskiaikaisista kaupungeista neljänneksi vanhin. Naantalin Vanhankaupungin rantaan, sen viihtyisyyteen, valaistukseen ja suojeluunkin on satsattu paljon. Mutta Naantali on, tai kaupungin pitäisi olla, paljon enemmän kuin turistien kolme kesäkuukautta ihailema Vanhakaupungin alue. Birgitan talo on tullut tiensä päähän, se on selvää. Tilalle pitää rakentaa uutta. 

Voisiko Portofino toimia inspiraation lähteenä? Yksityiskohtien, vaihtelevuuden ja värimaailman lämmön elävöittävä kaupunkikuva on huomattavasti kolkkoa ankeuden arkkitehtuurin kenkälaatikkoa kauniimpaa. Jospa sieltä pari elementtiä uskaltaisi poimia? Italiaan asti ei tarvitse mennä, sillä hyvinkin kauniita, epäkenkälaatikkomaisia kerrotaloja on aivan lähellä: Uolevi Raadenkadulla ja Aurinkotien varressa, Seurakuntatalon naapurissa. 

Aurinkokaupunki pystyy parempaan.

Lukuvinkki kaupunkikuvasta kiinnostuneille

PS: Tällaista on Portofinossa:

Vain hengittäminen on tärkeää

Keskiviikko 30.6.2021 - Kristiina Sunell

Kiinalaisten mielestä vain puutarhanhoito on tärkeää, kun taas Lasse Mårtenssonin mukaan kaikki muu paitsi purjehdus on turhaa. Tärkeitä molemmat, mutta vain osa totuutta etenkin Suomessa, jossa perennapenkki ja kotisataman laituri ovat melkoisen osan vuotta kumpikin tuhdisti jäässä. Tärkeysjärjestysten miettimiselle on aikaa - tai jos ei ole, sitä voi järjestyä silloin kun sitä vähiten odottaa, ja tavalla jota ei ole ennakoinut. 

Jonakin aamuna saattaa herätä ja tuumia "Olisipa aika mukavaa pystyä kävelemään tästä ovelle ja vain jatkaa kävelemistä niin kauas kuin haluaa. Vaan valitettavasti se ei juuri nyt onnistu. Tärkeintä on keskittyä hengittämään, jokainen henkäys kerrallaan." Kiireellisten asioiden lista katoaa ja tärkeiden tehtävien järjestys muuttuu kun päätyy tarkastelemaan elämää hengityksen rytmissä.

Eilinen meni jo. Sitä ei voi muuttaa, mutta oppia voi. Huomisesta kannattaa murehtia vain maltillisesti. Tarvitaan tyyneyttä hyväksyä asiat, joita ei voi muuttaa, rohkeutta muuttaa ne jotka voi, ja viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan. Voimat ja aika saattavat toisinaan olla hyvin rajallisia, samoin kuin viisaus.

128 kertaa kiitos

Maanantai 14.6.2021 - Kristiina Sunell

Liike Nyt Naantalin äänimäärät kuntavaaleissa 2021, yhteensä 128:

• Essi Mustalahti 42
• Jouni Mustalahti 32
• Kristiina Sunell 54

Lämmin ja sydämellinen kiitos meitä äänestäneille! 

Koronan vuosipäivä, ei juhlavastaanottoa

Perjantai 12.3.2021 - Kristiina Sunell

Melko tarkkaan vuosi sitten olin pakannut laukkuni valmiiksi. Meripelastajien koulutusristeily olisi vuoden kohokohta, jopa tällaiselle ruotsinlaivaristeilyjä viimeiseen asti kaihtavalle. Virallisia ja epävirallisia tapaamisia, vanhoja tuttuja ja tutustumista muiden meripelastusyhdistysten väkeen, kiinnostavia työpajoja, kuulumisten vaihtoa, vakavaa asiaa ja iloisia illanviettoja. Tukholmassakin olisi kiva pistäytyä. Innollahan sitä odotti. Tapahtuma peruutettiin vain päivää ennen lähtöä, tai oikeastaan siirrettiin marraskuulle ja sitten peruttiin sekin. Tämän vuoden koulutusristeilylle pääsee nettilinkin kautta. 

Sen jälkeen on peruutettu paljon muutakin. Koronallet ilmestyivät ikkunoille, mutta nyt nekin on kai peruttu. 

Teams, Google Meet ja monet muut nettipalaverityökalut ovat tulleet kyllästyttävän tutuiksi, mutta omia kustomoituja taustakuvia en ole alkanut työstää. Jos sen tekisin, samalla kai myöntäisin virtuaalisuuden olevan pysyvää. Se tuntuisi samalta kuin periksi antaminen: tämä on nyt tätä, ikuisesti. Niin järkevää, aikaa ja luontoa säästäviä kuin videopalaverit ovatkin, ne vaan eivät ole sama kuin kasvokkain kohtaaminen. 

Välillä, jopa usein, on ikävä "vanhaa normaalia". Jos ja kun sen aika tulee, osaa varmasti arvostaa niin ystävien kohtaamisia kuin koko perheen jouluja, pääsiäisiä ja merkkipäiviä.

Parempia aikoja odotellessa on hyvä muistaa paikalliset yrittäjät, joiden arki on kovalla koetuksella eikä juhlaa juuri näy. Jos aina ennenkin, "vanhaan normaaliin aikaan", oli järkevää suosia paikallisia pienyrittäjiä, on se nyt vieläkin tärkeämpää. Me kaikki haluamme paikallisten putiikkien ja palvelujen säilyvän. Vaikka muutoin tuntuisi voimattomalta ja kyllästyneeltä, oman kotikaupungin elinvoimaisuuteen voi jokainen vaikuttaa omilla ostoksillaan. Pidetään lähipalvelut edelleen lähellä!

Valtuuston kokous 1.2.2021 - luottamuspaikat

Sunnuntai 31.1.2021 klo 7.43 - Kristiina Sunell

Maanantain 1.2.2021 valtuuston kokouksen esityslista ei ole järin pitkä. Mielenkiintoisimpia kohtia lienevät leirintäalueen kohentaminen, johon haetaan lisämäärärahaa, sekä merensuojeluun liittyvän aloitteen merkitseminen tiedoksi selvitysten päivittämisen ja uusien selvitysten myötä. Esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa tästä linkistä.

Tekemisen aloittamista edelleen odotellessa. Näin myös omalla kohdallani.

Listalla on luopumiseni luottamuspaikoista, josta ilmoitin Naantalin Kokoomukselle ja kaupungille viime vuoden marraskuussa. Syistä on kysytty, sillä viime vaaleissa saadut 46 ääntä ja sen myötä varavaltuutetun paikka saattaisivat olla vahva puolto jatkaa. 

Luottamuspaikkajako on annettu puolueiden päätettäväksi. Joissakin puolueissa paikkajako liittyy kuntavaaleissa saatuun äänimäärään, toisissa perusteet ovat toisenlaiset. Paikallisen puoluejohdon päätös ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsenyyden poistamisesta tuli toki yllätyksenä, samoin kuin sen tilalle myönnetyt lautakuntien varajäsenyydet ja vanhankaupungin toimikunnan jäsenyys.

En ole enää Kokoomuksen jäsen, joten on vain kohtuullista että paikat jaetaan uudelleen puolueen jäsenten kesken - tai vaikka sitoutumattomille, kunkin lautakunnan toimialaa parhaiten tunteville -  siten kuin hyväksi nähdään.

Teknisen lautakunnan puheenjohtajan henkilökohtaisen varajäsenen paikka on käytännössä "nollapaikka", sillä puheenjohtajan ollessa estynyt tai esteellinen, kokouksen puheenjohtajana toimii varapuheenjohtaja - ei puheenjohtajan henkilökohtainen varajäsen. Henkilökohtaisilla varajäsenillä ei ole pääsyä kokousten oheismateriaaleihin. Esityslistan, materiaalien ja päätösten julkisen osan voi lukea kaupungin verkkosivustolta.  Ja näin toki teenkin, edelleen.

Saaristolautakunnan varajäsenyys oli mielenkiintoinen, joskaan kokouksiin ei tullut kutsua kertaakaan. Asun Manner-Naantalissa, mutta saariston asiat kiinnostavat. Olipa uuden varajäsenen asuinpaikka mikä hyvänsä, toivon hänen kuuntelevan asukkaita ja huomioivan heidän mielipiteensä. Saariston elinvoimaisuus ja sen asukkaiden hyvinvointi on koko Naantalin etu.

Huhtikuun kuntavaaleissa naantalilaiset voivat jälleen esittää toiveensa siitä, millaisin periaattein yhteisiä asioita hoidetaan. Mahdollisuudet asukasmielipiteen kuulemiseen ja huomioimiseen ovat huomattavasti aiempaa paremmat Liike Nyt Naantalin puitteissa. Puolueiden ja ryhmittymien välisessä yhteistyössä on myös melkoisesti kehittämisen varaa, mutta vaalitulos määrittelee sen, miten tärkeänä tai välttämättömänä vuoropuhelu kussakin puolueessa koetaan. Kuparivuoren leirintäalueen tuleva käyttö, Naantalin merialueen tilan parantaminen, ja monia muita asioita - ei vain selvitysten päivittämistä - tulee sisältymään seuraavalla valtuustokaudella tehtäviin päätöksiin.

Liike Nyt Naantali

Perjantai 11.12.2020 klo 0.12 - Kristiina Sunell

"Pyrin vaikuttamaan Naantalin päätöksentekoon siten, että koko saaristokaupunki on turvallinen, terveellinen ja viihtyisä asuinpaikka kaiken ikäisille, jokaiselle. Tähän tavoitteeseen ei päästä yhden ihmisen tai pienen samanmielisten joukon voimin. Siihen tarvitaan aitoa asukkaiden kuulemista, kuullun huomioimista ja avointa, toisiaan kunnioittavaa yhteistyötä."

Nettisivustolta löytyvä arvolupaukseni on jo vuosia vanha, mutta edelleen voimassa. Toteuttaminen on kuitenkin toistaiseksi osoittautunut vaikeaksi. Aito asukkaiden kuuleminen pelkistyy sinänsä hyödyllisiin yleisötilaisuuksiin, mutta esitetyillä mielipiteillä on harvoin vaikutusta tehtäviin päätöksiin. Kuultu huomioidaankin valitettavasti pakon edessä, muutoksenhakuprosessissa, jolloin voidaan enää vain yrittää ottaa kantaa jo nuijittuun päätökseen. Poliittiset liittoutumat päättävät merkittävistä asioista aivan liian usein vain yhden äänen enemmistöllä. "Väärän" tahon esittämää aloitetta eivät toiset voi kannattaa. Asiat periaatteellistuvat ja henkilöityvät kerta toisensa jälkeen. Yhteistyötä, saati keskinäistä kunnioitusta on erittäin vaikea rakentaa tällaiselle pohjalle.

Tarvitaan jotain aivan muuta, jotta voidaan toimia kuntalaisten kokonaisedun mukaisesti.

Jospa sitten:

"Asioista tulee kysyä heiltä, joita ne koskettavat. Kaikesta ei voi päättää pienessä päättäjien sisäpiirissä. Mitä useampi meistä on mukana miettimässä, keskustelemassa ja päättämässä, sen parempi. Me haluamme luoda alustan sille, mitä päätöksenteko voisi parhaimmillaan olla. Haluamme kuulla erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä, keskustella ja vähentää eripuraa. Vastakkainasettelun aika ei ole ohi, mutta hyvä vastakkainasettelu on asiaan keskittyvää dialogia, jossa paras argumentti voittaa. Vastakkainasettelu tai argumentointi ei saa olla henkilöön tai toisen ideologiseen taustaan menevää pilkkaa tai väheksyntää. Myös kompromissit kuuluvat päätöksentekoon."

Ja:

"Avoimen ja toisiamme kunnioittavan keskustelun kautta voimme oppia uutta ja nähdä asiat monesta eri näkökulmasta."

Nämä kaksi lainausta ovat peräisin puolueen yleisohjelmasta, jonka on laatinut Liike Nyt. Syyskuun alussa pohdin, josko puoluepolitiikalla ja yhteisten asioitten hoitamisella voisi olla yhteyttä. Kyllä, näköjään. Ja hienointa on se, että omista periaatteistani ei tarvitse loikata minnekään. 

Neste lopettaa jalostamotoiminnan Naantalissa - mitä nyt?

Maanantai 2.11.2020 - Kristiina Sunell

Neste Oyj ilmoitti 14.9.2020 jalostamotoimintojensa uudelleenjärjestelystä. Uutinen tuli Naantalin kaupungille pyytämättä, mutta tuskin yllätyksenä. Suunnitelmista kerrottiin jo lokakuussa 2014, kuten Turun Sanomat jo tuolloin uutisoi. Yhteistyöhistoria on pitkä. Se sisältää niin merkittävän positiivisen suoran vaikutuksen alueen työllisyydelle, kuin myös valitettavia oikeudenkäyntejä ja erimielisyyksiä. 

Asetettiin selvitysmies. Valtio - joka omistaa merkittävän osuuden Neste Oyj:n osakkeista - lupasi tukeaan muutokseen. Esitettiin ajatuksia uusiutuvan energian mahdollisuuksista nykyisen jalostamotoiminnan korvaajaksi. Mielialat synkistyivät ennestään kun Neste ilmoitti loistavasta tuloksestaan ja osinkojen jaosta. Miksi kannattava yhtiö toimii näin? Missä yhteiskuntavastuu? Ehkä vastaus on se, että yhtiö suunnittelee investointinsa pidemmällä aikavälillä ja huolehtii kannattavuudestaan jatkossakin.

Ymmärrettävästi kaupunki toivoo jalostamotoiminnan jatkumista tai vähintään lisäaikaa voidakseen valmistautua muutokseen. Uhkailun sävyjäkään ei vältetä: jalostamon alueen maaperä on puhdistettava, mikäli toiminnasta luovutaan. Kaupunginhallituksen 26.10.2020 lausunto:

Kaupungin johdolla ja kaupunginhallituksella on varmasti paljonkin tietoa, joskin osa salassapidon alaista. Oheismateriaalissa on luottamuksellista informaatiota asiasta (salainen JulkL 24 § 17- ja 20 -kohtien nojalla). Mikäli päädyttäisiin käyttämään keppiä - alueen puhdistamisvelvoitetta - tehdään joitakin oletuksia. "Yhtiö tutkii Naantalin jalostamotoimintojen lakkauttamista ja toiminnan keskittämistä terminaali- ja satamatoimintoihin sekä Porvoon jalostamon kehittämistä kohti uusiutuvien ja kierrätys- raaka-aineiden prosessointia." Terminaalitoiminnot, eli polttonesteiden varastointi, jäisi sen mukaan siis edelleen Naantaliin, ja sen myötä myös satamatoiminnot. Onko siis mahdollista, tai tarkoituksenmukaistakaan, vaatia alueen puhdistamista? Naantalin profiloitumista ympäristöasioissa voi tähän mennessä luonnehtia hyvinkin väljäksi - jopa niin, että merta saastuttavan teollisuuden lupien puoltoperuste on ollut "alue on jo ennestään saastunut". Monet muutkin ongelma-alueet on joko peitelty hiljaa, vaiettu, tai molempia. Vastuullisuuden vaatiminen näyttäytyy nyt rangaistuksena, jota ei muissa tapauksissa niinkään ole oltu halukkaita käyttämään.  

Täsmennys 2.11.2020 klo 19:00:

Ympäristön ennallistaminen on normaali velvoite. Näin tulee myös Neste Oyj:n toimia. Ympäristövelvoitteet eivät voi olla neuvottelun tai uhkailunkaan aihe.

Ei puhuta vain maskeista

Torstai 15.10.2020 - Kristiina Sunell

Hallitusta on arvosteltu siitä, että se oli liian hidas laajojen koronatestien toimeenpanossa ja väheksyi suojamaskien käytön tärkeyttä pandemian alussa, kun kasvosuojuksia oli vähän saatavilla ja varattuna terveydenhoitohenkilöstölle. Ministeriä syytetään taposta ja ihmishenkien vaarantamisesta. Näin väittää MTV3:n uutiset. Todellista? Kyllä, vaan ei Suomessa sentään.

                                                                                                                           

Viikko sitten Suomen pääministeri myönsi paljon puhutun maskiselvityksen tuloksen johtuneen suojainten heikosta saatavuudesta. EU:n yhteishankinnoista jäätiin tietokatkoksen, kesälomien tai muun syyn vuoksi pois, ja Huoltovarmuuskeskuksen varaston todellisesta tilanteesta ei oltu perillä. Olisi toki ollut yksinkertaisempaa vain todeta tilanne. Nyt syntyi vaikutelma harhaanjohtamisesta.

Mutta onhan meillä muitakin ongelmia, isompia. Osa niistä voidaan, tai voitaisiin, ratkaista rehellisyydellä ja yhteistyökyvyllä.

Luottamus ansaitaan

Arvostusta ei voi käskeä, se pitää ansaita. Luottamuksesta voi sanoa samaa. Saako hallitus tai sen ministeri/t ylipäätään esittää tarkoitushakuisia päätelmiä asioista, jota tulisi voida tarkastella objektiivisesti ja tosiasioitten valossa? Viime aikoina esimerkiksi tapaukset omistajaohjaus-Suomen Posti ja ulkoministeri-AlHol. Hengityssuojainselvityksen tarkoituksenmukaistamista ei olisi enää tähän jatkumoon tarvittu.

Kuka käskee ja kuka vastaa?

Keväällä ei tiedetty mikä taho vastaa Helsinki-Vantaan lentokentän koronaopastuksesta ym. joten Finavia, Traficom, STM, THL, Vantaan kaupunki (ja mahdollisesti muutkin) totesivat että tuli informaatiokatkos. Ikävää, olipa tuo totta tai ei.

Perustuslakivaliokunnan puoleen käännytään silloin kun se koetaan tarkoitukseen sopivaksi. Aina sitä ja sen kantaa ei hallitus katso tarpeelliseksi kuulla: EU:n koronatukipakettia koskeva kanta jätettiin jopa täysin huomioimatta. Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta, eikä perustuslakivaliokunnallakaan näytä sananvaltaa olevan.

Miten asoitten hoitaminen voisi onnistua, jos edes ministeritason päättäjät tai heidän avustajaryhmänsä eivät tiedä omista, laitostensa, virkamieskunnan tai valiokuntiensa rooleista, vastuista ja niiden jaosta, tai eivät piittaa niistä?

Värikkäät valinnat

Asia kuin asia politisoituu. Ei siinä mitään - politiikkaa kun tehdään. Hallituksen ja koko demokratian uskottavuus kuitenkin kärsii, kun virkanimitykset ovat vahvasti puoluepoliittisia. Pätevät hakijat sivuutetaan jopa sen puolueen toimesta joka ennen eduskuntavaaleja piti tällaista menettelyä demokratian vastaisena.

Mielenosoittajat eivät noudata itse poliisille toimittamaansa suunnitelmaa, eivätkä poliisin tunteja jatkunutta poistumiskehoitusta, ja seurauksena on lievien voimatoimien käyttö. Syyteharkintaan joutuukin - poliisi. Lakien noudattaminen on subjektiivista, samoin niiden rikkomisen seuraamusten harkinta. Tarvitaanko yleisillä vaaleilla valittua eduskuntaa säätämään lakeja, poliisia niiden noudattamista valvomaan, tai oikeuslaitosta sanktiomaan lakien rikkominen?

Älä ota sitä henkilökohtaisesti

Mikäli oppositio esittää aiheellisen kysymyksen, siitä loukkaannutaan, jopa vihastutaan. Olkiukkojen rakentamiseen käytetään energiaa. Epäkohdien ratkaisemiseen - kuten työttömyystilanne - ei aika oikein riitäkään. Sen sijaan että keskusteltaisiin työllisyydestä, lietsotaan vastakkainasettelua ja syytetään elinkeinoelämää “yhteiskuntavastuun puuttumisesta”.

Onko sitten valtion yli 30 % omistama Nesteen Naantalin jalostamo toiminut yhteiskuntavastuuttomasti päättäessään lakkauttaa jalostamon? No, myönnettäköön -  Kaipolan tehtaan sulkeminen, kuten Naantalin jalostamon lakkauttaminenkin, tulivat varmasti pyytämättä, mutta eivät varoituksetta eivätkä varsinkaan yllätyksenä. Silmien ja korvien sulkeminen ikäviltä tulevaisuudenkuvilta ei auttanutkaan. Onneksi Meyer'in telakan jälkeistä aikaa voidaan vielä muutama vuosi miettiä rauhassa.

                                                                                                                                  

Tilanne vähän muuttui, tai sitten ei, ja sekin vähän riippuu

Kesällä Skopjen lennoilla Suomeen tuli runsaasti koronatartuntoja. Muutaman koronalennon ja 60 Turun seudulle tuodun koronatartunnan jälkeen lennot keskeytettiin. Runsas kuukausi sitten ilmoitettiin, että “lentoyhtiö on tehnyt päätöksen, että lennoille edellytetään negatiivista koronatestitulosta”.  Totta vai ei? Viime lauantaina Skopjesta saapui jälleen koronalento. Ketään ei oltu testattu Skopjessa ennen koneeseen päästämistä, eikä Turussakaan tarvinnut testiin mennä jos ei halunnut. Seitsemän todettua tartuntaa, kymmeniä altistuneita.
Huomenna, perjantaina Turkuun laskeutuu seuraava Skopjen lento.

Samaan aikaan samassa Suomessa: Yli 20 hengen kokoontumisrajoitus yksityistilaisuuksissa, Vaasassa 10 hengen rajoitus. Ravintoloita syytetään koronan levittämisestä ja niiden elinkeinon harjoittamisesta tehdään mahdotonta. Yhteiskuntavastuu ja vastuu ihmisten terveysturvallisuudesta koskee ravintoloitsijoita, mutta eikö valittuja halpalentoyhtiöitä?

Koronatilanne tuo esille johtamisen ja johdonmukaisuuden puutteiden seurauksia, joista olisi normaalioloissakin suurta haittaa. Perustavanlaatuisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää nöyryyttä myöntää virheet ja kykyä oppia niistä. Vain näin varmistetaan hyvinvointivaltion ja demokratian toimivuuden edellytykset. 

Kuntavaalit - ollako vai eikö olla?

Lauantai 5.9.2020 - Kristiina Sunell

"Kiinnostaako oman asuinalueesi asiohin vaikuttaminen? Lähde ehdokkaaksi Suomen tärkeimpiin vaaleihin. Valtuustoissa tavalliset kuntalaiset päättävät, miten omaa kuntaa kehitetään ja mihin suuntaan kuntaa viedään tulevaisuudessa. Suuressa ja pienessä: kunnan viihtyisyys, infra-asiat, kehityskysymykset ja puistonpenkit ovat vain esimerkkejä asioista, mistä kunnallispoliitikot päättävät. Kutsumme nyt avoimin mielin ihmisiä mukaan toimimaan omalla osaamisellaan, sydämellä ja järjellä kuntalaisten puolesta. Hyvä ehdokas on sellainen, jolla on halu vaikuttaa. Maailmaa voi muuttaa - tarvitaan vain rohkeita ihmisiä."

Eikö ollutkin hyvä värväyspuhe? Sanakaan edellisestä kappaleesta ei ole omaa tekstiäni, vaan poimittuja sitaatteja eri poliittisten puolueiden sivustoilta. 

Kuntavaalit ovat varmasti tärkeimmät jokapäiväiseen arkeen vaikuttavat vaalit. Valtakunnanpolitiikkalla on lopulta hyvin vähän vaikutusta tehtäviin päätöksiin. Elämä on paikallista, livet är lokalt. Paikallistasolla saattavat painotukset olla jopa hyvinkin yllättäviä. Keski- ja suurituloisten oikeutta ilmaiseen esikouluun saattaa vastustaa aivan jokin muu puolue kuin olettaisi. Virkistysalueista, ympäristön tilasta ja sen pilaamisen estämisestä huolehtivat jotkin aivan toiset puolueet kuin luulisi. Asia kerrallaan - lähestyminen vaikuttaa pienellä paikkakunnalla olevan kovin vaikeaa, etenkin kuin piirit ovat pienet ja asiakysymykset usein henkilöityvät vuosiksi tai jopa kymmeniksi vuosiksi. Pahimmillaan asenne voi olla "Näiden toisten kanssa en neuvottele ja tämä aloite on muutoinkin väärän tahon esittämä"

Vaaleihin ehdokkaaksi lähtevällä on omat arvonsa ja niiden tärkeysjärjestyksensä. Yksittäisen ehdokkaan äänimäärällä on merkitystä valtuutettuja valittaessa, mutta tekeekö valtuusto muuta kuin kumileimaa eri valtuustoryhmien tai niiden koalitioiden ennalta sopimat, mahdollisesti sanellutkin päätökset? Lautakuntien päätöksillä on kuitenkin merkitystä. Ehdokkaan vaaleissa saama äänimäärä vaikuttaa lautakuntien jäsenten valintaan joissakin puolueissa enemmän, joissakin vähemmän. 

Äänestäjä valitsee ehdokkaan, joka parhaiten vastaa hänen näkemystään kunnan kehittämisestä ja toimii rohkeasti päämääriensä puolesta. Ehdokkuutta harkitseva saattaa kutenkin miettiä josko rohkeudelle on kysyntää tai käyttöä, vai olisiko siitä suoranaisesti jopa suurta haittaa. 

Ensi vuoden huhtikuun kuntavaaleja odotellessa on aikaa selata tehtyjä päätöksiä ja käytyjä äänestyksiä kuluvan vaalikauden ajalta. Joulun aikaan, viimeistään alkuvuonna ehdokkaat alkavat tuottaa sisältöä verkkosivustoilleen ja kenties kolmisen vuotta hiljaiseloa viettäneille facebook-sivuilleen. Edelliset todennäköisesti kertovat enemmän ja konkreettisemmin kuin jälkimmäiset.

Kirjoittaja miettii josko puoluepolitiikalla ja kuntatason yhteisten asioitten hoitamisella on konkreettista yhteyttä

 

Anteeksi, Orwell

Tiistai 30.6.2020 klo 22.05 - Kristiina Sunell

"Jotta käännöstyö ehdittäisiin suorittaa, uuskielen lopullinen yksinomaiseen käytäntöön ottaminen onkin lykätty niin pitkälle kuin vuoteen 2050". Tämä on George Orwell'in teoksen "1984" viimeinen lause.

Vuonna 1948 kirjoitettu teos on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan."...joka ainoa kirja on kirjoitettu uudestaan, joka ainoa taulu on maalattu uudestaan, joka ainoa muistopatsas ja katu ja rakennus on saanut uuden nimen..." Osuiko Orwell suunnilleen oikeaan, vaikka dystopian (utopian vastakohta, jolla tarkoitetaan ihanneyhteiskunnan vastakohtaa, pelon utopiaa) toteutumisen aikataulu ei kovin tarkka olekaan? Patsaita ei nimetä uudelleen, ne vain kaadetaan ja heitetään jokeen. 

Uuskieli on kuitenkin toteutumassa kirjassa kuvatulla tavalla. Ilmaisut, joille ei helposti löydy poliittisesti korrektia uusikielen termiä, yksinkertaisesti poistetaan - tai sitten poistetaan koko tuote. Ihon vaalentaminen ei ole suvaittavaa. Miksi? Kuka vain voi ottaa tatuoinnin jolla kasvot muutetaan siniseksi kukkakedoksi ja hiukset värjätään tyyliin sopivasti vihreäksi. Se on OK - ainakin toistaiseksi.

Todellisuutta ja kunkin omaa kokemukseen tai havaintoihin perustuvaa käsitystä on hyvin vaikea muuttaa vain sanoja muuttamalla. Ihminen on kekseliäs: kiertoilmaisut löytyvät, asiayhteyden tunteva osaa tulkata ne mielessään selkokielelle, ehkä lopulta salaa ja hiljaa itsekseen. 

Sanat ovat lopulta pelkästään jono kirjaimia. Ne viittavat johonkin käsitteeseen, joka sinänsä muuttuu vain jos niihin liittyvät havainnot ja kokemukset muuttuvat. Nykyään esimerkiksi "Made in Japan" herättää aivan toisenlaisen mielikuvan tuotteen laadusta kuin parikymmentä vuotta sitten. Mikä muuttui? Ei kirjainkaan, vaan kokemusperäinen käsitys siitä, mihin sanoilla viitataan.

Ferdinand de Saussure (1857-1913) piti kieltä järjestelmänä, joka koostuu kahdesta osasta: ilmauksesta ja sisällöstä. Sisältö ei muutu mitenkään vaikka käsitteelle annettaisiin jokin toinen nimi, uudenlainen jono kirjaimia. Jos alamme viitata heiniä syövään, suurikokoiseen eläimeen kirjaimilla "p-ö-y-t-ä", ei kestää kauaakaan kun kaikki tietävät että on kysymys hevosesta, ei huonekalusta.

Uuskieli, sanojen ja käsitteiden kieltäminen ei muuta todellisuutta millään lailla - ellei sitten vain huonompaan suuntaan. Todellisuuden muuttaminen on toki vaikempaa. Jospa silti yritettäisiin, vaikkapa palaamalla ajatukseen "olemme kaikki erilaisia, olemme kaikki samanarvoisia; jokainen ansaitsee arvostuksen arvostamalla muitakin yhtä lailla". Jätetään kirja-, tuotepakkaus-, ja elokuvaroviot sytyttämättä. Osoitetaan että Orwell oli kirjailija, ei visionääri eikä varsinkaan kurjalla tavalla oikeaan osunut tulevaisuudentutkija.

 

 

 

 

Leipä ja lehti, kumpikin maksumuurin takana

Maanantai 24.2.2020 klo 7.09 - Kristiina Sunell

"Voi harmistuksen paikkaa, kaveri lähetti linkin lehtijuttuun joka onkin maksumuurin takana."

Maksumuuri toimii samalla tavoin kuin lähikauppa: leipätiskiltä ei voi vain ottaa haluaamansa, vaan ulos mennään kassan kautta. Sitä kutsutaan vaihdannaksi. Siinä ei ole mitään tavatonta.

Vaihtaminen on reilua ja helppoa. Palvelus voidaan vaihtaa toiseen vaikkapa kotona: vie sinä roskat, minä leikkaan nurmikon. Toimii kotioloissa (useimmiten), mutta yritystoiminnassa vaihdon väline ja arvon mitta on raha. Aikaansa ja valmistamiaan tuotteita voi toki lahjoittaakin - jos itse haluaa ja siihen on varaa.

Jos siis haluaa lehden ilmaiseksi, tulee samalla vaatineeksi isoa joukkoa toimittajia, valokuvaajia, asiakaspalvelun henkilökuntaa ja monia muita tekemään työnsä ilmaiseksi. Siitä on reiluus kaukana.

Jokeri kuitenkin: lehden voi maksaa kaupunki, joka tilaa sen kirjastoon ja maksaa tilauslaskun yhteisistä verovaroista.

Toinen jokeri: mainostaja voi maksaa lehden puolestasi, jolloin et maksa ilmaisjakelulehdestä itse mitään.

Ja vielä kolmas: Voit toivoa lehtitilausta joulu- tai syntymäpäivälahjaksi. Se ei ole kovin paljoa pyydetty, sillä paikallislehden digiversion saa noin kymmenellä eurolla pariksi kuukaudeksi. Onhan se sen väärti.

---

Kukkahattusetä ja poikamiestyttö

Torstai 13.2.2020 - Kristiina Sunell

Kun koville ottaa niin koiraskin poikii, sanoo vanha suomalainen sananlasku. Vanhentunut ei sanonta kuitenkaan ole, sillä se kelpaa hyvinkin lakitekstiluonnoksen periaatteeksi: perhevapaauudistuksen muotoilussa sana äiti on korvattu sanalla raskaana oleva vanhempi. Vara on viisautta eikä vahingon enne, näin kai.

Äitiä voisi tulla ikävä, ehkä anoppiakin - tuota puolison synnyttänyttä henkilöä, joka luonnonlakien kumoamisen jälkeen saattaisi tarkoittaa myös appiukkoa.

Pyritäänkö nyt poistamaan kaikki sukupuoleen viittaava? Tuskinpa vain. Setämies- sana lisättiin nykysuomen sanakirjaan vain kaksi vuotta sitten. Miesselittäminen- termiin törmäsin vasta tänään. Jos siis setämies huomaa olevansa raskaana, seuraa todennäköisesti vanhempainvapaata, mutta ehkä myös melko kiinnostavaa miesselittämistä. 

Sukupuolineutraalin sanaston ja sen poikkeusten hahmottaminen vaatii taitoa. Minulle saa mieluusti sanoa "siinä on sinulle, tyttöseni, kimppu ruusuja". Kiittäisin varmasti. Mutta "menepäs tyttö siitä kahvia keittämään"? Ehkä keittäisin, ehkä en, vaikka sanottaisiin "hei henkilö, kahvia pöytään"

Tasa-arvoa ei edistetä pyrkimällä poistamaan miehen ja naisen erilaisuus. Kaikkein vähiten sitä edistetään toteamalla "We Finns have our sauna. And traditionally, it’s where we make decisions. So now that we have five women in charge, we can all go to the sauna together and make the decisions there.” Tässä on jotain ikävällä, lähes mielensäpahoittamista aiheuttavalla tavalla tuttua: jos "äijät" tekevät päätöksiä saunassa, onko nyt erityisen fiksua että "muijat" toimivat samoin?

Kaikkea ei tietenkään pidä ottaa niin vakavasti. Koristelin tämän jutun kukkahattusedän kuvalla. Asenne ratkaisee, eikö vain?

Kirjoittaja on maanpuolustusnainen, konemies, perämiesharjoittelija, äiti, anoppi. Ja oikein hyvä näin. 

Äänestys Kailon hiekkarannasta ja nuotiopaikasta

Maanantai 3.2.2020 - Kristiina Sunell

Punaiset laatikot ovat Kailon rannan vapaan käyttöoikeuden puolesta annettuja ääniä

Valtuusto on pitänyt helmikuun kokouksensa ja äänestänyt Kailon saaren hiekkarannan pienemmän osan ja nuotiopaikan mahdollisesta säilymisestä vapaassa, ilmaisessa ulkoilukäytössä. 

Kokouksen varsinainen anti olivat mielenkiintoiset puheet, joista osa jopa liittyi asiaan ja loput ainakin sivusivat sitä jonkin verran. Kuntalaisten kannalta olennaista lienee vain lopputulema ja se, millä kannalla kukin valtuutettu ja äänestykseen osallistunut varavaltuutettu oli rannan osan vapaan käyttöoikeuden säilyttämisestä. Se kävi selväksi. Epäselväksi ehkä jäivät esteellisyysperiaatteet ja niiden noudattaminen päätöksenteossa.

Jospa kerrotaan vain hyvät uutiset: kesäisin hiekkarannalle pääsee todennäköisesti edelleenkin, kunhan maksaa Muumimaailmalle pääsymaksun. Yksityiskohtia Mikko Rönnholmin kirjoituksessa.

Päätetäänkö nyt Kailon uimarannasta?

Lauantai 11.1.2020 klo 7.06 - Kristiina Sunell

Kaupunginhallitus kokoontuu maanantaina 13.1.2020 jälleen keskustelemaan, ehkä jo päättämään Kailon uimarannan kohtalosta. Viime vuoden lopulla päädyttiin pyytämään Muumimaailman kantaa siitä, tarvitseeko yhtiö koko hiekkarannan maksulliseen huvipuistokäyttöön, vai voisiko edes osa aurinkoisen puolen rannasta jäädä edelleen vapaaseen virkistyskäyttöön. Maa-alueen omistaa Naantalin kaupunki.

Asian käsittelyjärjestys on erikoinen, joskaan ei nykyisten toimitatapojen mukaisena aivan uusi. Tehtäessä päätöksiä alueitten kaavamuutoksista, niiden vuokraamisesta sekä vaikutuksesta kaupunkikuvaan ja virkistyskäyttöön kuullaan valikoivan herkällä korvalla hyötyä saavia yhtiöitä. Asukkaiden ääni kuuluu huomattavasti huonommin. Tästä esimerkkeinä entisen linja-autoaseman tontin viereinen Vapaa-aikatulli (Naantalin Teatterin pian poistuva toimitila), Asemapäällikön talon viereisen tulevan parkkipaikan vuokrauskuviot ja Tallinpuiston metsikkö kallioineen. Liian ripeä ja laaja Naantalin keskusta-alueen lähellä sijaitsevien virkistysalueitten, vapaitten rantojen ja puistojen karsiminen ei ole viisasta.

Muumimaailman 19.11.2019 päivätty vastine on kaupunginhallituksen esityslistan liitteenä:

Siitä, mitä valtuustolle esitetään, päättävät kaupunginhallituksen jäsenet:

Jan Lindström, KOK (varajäsen Martti Jaanto, KOK), Vilhelm Junnila, PS (varajäsen Juha Eura, PS), Sirpa Hagsberg, SDP (varajäsen Jukka-Pekka Aalto, SDP), Hannu Aalto, SDP (varajäsen Markus Helenius, SDP), Tommy Björkskog, KD (varajäsen Saija Porramo, VIHR), Hanna Gustafsson, KOK, (varajäsen Antti Ahti, KOK), Heini Jalkanen, KESK (varajäsen Sini Paasikivi, KESK), Mirva Maine, VIHR (varajäsen Jasper Wilenius, VIHR), Pirjo Maja, SDP (varajäsen Isabella Hautala, SDP), Tero Tavio, KOK (varajäsen Elina  Salokangas, KOK) sekä  Markku Tuuna, KOK (varajäsen Anne Pentti, KOK).

On syytä toivottaa, kuten usein tapana on, "hyvää kokousta ja tehkää viisaita päätöksiä." Niillä on kauaskantoinen ja erittäin moniulotteinen vaikutus. 

---

Kaupunginhallituksen 13.1.2020 pöytäkirjasta:

Keskustelun aikana Hannu Aalto esitti Sirpa Hagsbergin kannattamana seuraavaa:

"Lisätään RM-alueelle merkintä, jossa alue on pidettävä aitaamattomana ja yleisessä käytössä. Edellä mainittu alue olisi sama kuin mitä teknisessä lautakunnassa on esitetty VR-1 alueen laajentamiseksi (tekninen lautakunta 15.5.2019 § 39, laajennettu VR-1 alue)."

Tämän jälkeen hyväksytyn äänestysesityksen mukaisesti suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan ehdotuksen puolesta äänestivät Tommy Björkskog, Hanna Gustafsson, Heini Jalkanen, Vilhelm Junnila, Martti Jaanto, Tero Tavio ja Markku Tuuna. Aallon ehdotuksen puolesta äänestivät Hannu Aalto, Sirpa Hagsberg, Mirva Maine ja Pirjo Maja.

Mielipideilmastosta puuttuu happi

Torstai 26.9.2019 klo 17.20 - Kristiina Sunell

Mitä ilmastolakkolaisen pitää tehdä tai olla tekemättä? Kaveri esitti hyvän kysymyksen. Ehkä lakkopäivänä voisi pidättää hengitystään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Lasse Lehtisen puheenvuoro kannattaa lukea.

Ilmastonmuutos on tärkeä keskustelunaihe. Yliannostus jokapäiväistä epistolaa tiedotusvälineissä, vahvat tunteenpurkaukset ja ylilyönnit alkavat kuitenkin ahdistaa. Mielipideilmastosta puuttuu happi.

Onko ilmastonmuutosväittely vienyt kaiken tilan muilta ympäristöön liittyviltä kysymyksiltä ja toimenpiteiltä? Pitäisikö tarkastella myös hengitysilman laatua ja merten tilaa?

Kotikaupungissani hengitysilmaongelmia aiheuttavat teollisuuden valtavat rikki- ja typpidioksidipäästöt, lisäksi asutuksen lähellä, avoimesti ulkona toimivat hake- ja kivimurskaamot päästöineen. Keskustassa kiinnitetään huomiota talojen mahdollisesti lyijypitoisten maalien pois raapimiseen, ja huputetaan kyllä - mutta suojaamatta puretaan vanhoja rakennuksia, joiden asbesti- ja betonipöly kulkeutuu viereisiin taloihin. Merivesi on sinistä vain niissä kohdissa joissa kukintansa lopettanut sinilevä alkaa hajota. Sinilevä on sinnikäs laji, joka ei teollisuuden hulevesien sisältämistä myrkyllisistä kemikaaleista näytä lannistuvan. Itämeriohjelman edellinen kausi päättyi viime vuoden lopussa, mutta Naantali ei ole vieläkään uusinut sitoumustaan.

Hinku-hankkeeseen kannattaa ryhtyä aivan välittömästi sen jälkeen, kun hengitysilman laatu on saatu korjattua, ympäristötoimi ja varsinkin ympäristölupien valvonta resursoitua riittävästi ja teollisuuden päästöt uskallettu ottaa asialistoille.

Ympäristö on kokonaisuus. Jokainen voi vaikuttaa. Maailma pelastetaan aloittamalla työ kotinurkista.

Kaupunkimaisema muuttuu - mikä yllättää?

Tiistai 17.9.2019 - Kristiina Sunell

Kaupunkikuvan nopea muutos yllättää monia, vaikka aivan odottamattomia eivät ainakaan kaikki muutokset ole. Jo hyväksytty Manner-Naantalin osayleiskaava saattoi vaikuttaa vain hahmotelmalta tulevasta maankäytöstä, mutta oikeusvaikutteisena osayleiskaava ohjaa vahvasti tulevaa. 

Ruona ja Karvetti

Ruonan yhdystien asemakaavamuutos, ns. Tallinpuiston kaava oli maanantaina kaupunginhallituksen konsernijaoston käsiteltävänä. Täpärä äänestys puoltaisi Tallinpuiston säilyttämistä, mutta käsittely etenee vielä kaupunginhallitukseen ja sieltä vielä valtuustoonkin. Lähellä tulevaa kauppakeskusta, nykyistä luonnonvaraista puistikkoa asuvat eivät muutosta ilolla tervehdi. Tallinpuiston säilyttämiseen pyrkivä kuntalaisaloite on kerännyt jo tarvittavan määrä nimiä tullakseen käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa. Lopputulema voi silti olla mikä vain: Lammasluodon metsikön ja avoimen rantaviivan säilyttämiseksi kerätyt yli tuhat allekirjoitusta eivät päätöksentekijöiden enemmistöä vakuuttaneet.

Kailon saari

Kailon asemakaavamuutoksen nähtävilläoloaika päättyi samaten maanantaina, johon mennessä mahdolliset muistutukset tuli toimittaa kaupungin kirjaamoon. Voidaanhan ajatella ulkoilualueita ja rantaa olevan laajassa saaristokaupungissa yllin kyllin. Toisaalta saatetaan huomata niiden sijaitsevan etäällä kaupunkikeskustasta jos kävelylle pitäisi lähteä autolla tai veneellä, mikäli sellaisen omistaa. Uimarantoja käytetään enimmäkseen kesäaikaan, joten virkistyskäytön ajoittuminen sen ulkopuolelle on menetys. Ehkä enemmän harmittaa se, että Kailon ilmaisessa käytössä olevan osan merkittävästä supistumisesta oli sovittu jo kauan ennen asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamista. 

Kaupungin keskusta, Asemapäällikön talo ja Vapaa-aikatulli

Osan kaupunkikuvan tulevista muutoksista voi arvata vaikka iltakävelyllä. Luostarinkadun ja Tullikadun kulmaan tulevan kerrostaloalueen viereiset katutyöt sujuvat Luostarinkadulla hienosti ja jälki on kaunista katseltavaa. Puolivalmista vielä, mutta vähitellen sirot katuvalot asetetaan paikoilleen, lisäksi parhaillaan tehdään valmistelutyötä puiden istuttamiselle. 

Luostarinkadun ja Käsityöläiskadun kulmaan tehty liittymä kummastutti jo pari viikkoa sitten. Onkohan mennyt hieman pieleen, ajoratahan menee muutaman metrin päästä? Onko tarkoitus tehdä ajoväylä vuoropäivähoitokotina toimivan Asemapäälliön talon pieneen leikkipihaan - ja jos, niin miksi?  Selitys löytyi Naantalin Teatterin tilojen irtisanomisen selvityspyynnöstä. Tai pikemminkin siitä, että yllätys tuli yllätyksenä osalle päättäjistä. Mikko Rönnholm kirjoittaa blogissaan taustoista, tai oikeastaan niiden puutteesta.

Todennäköisesti liittymä oli tehty ennakoiden tulevaa pysäköintialuetta jonka kaupunki on vuokraamassa TA-Asunnoille. Tämä liittynee Naantalin Teatterin nykyisten tilojen aiottuun purkamiseen ensi keväänä, ja tilalle suunniteltuun kerrostaloon. Päättäjille ja Teatterin väelle suunnitelmat tulivat "puun takaa". Ehkäpä olisikin pitänyt kysyä katutöitä tekeviltä urakoitsijoita. Asemapäälliön talon piha ja sen edessä oleva puistikko siis väistää parkkipaikkojen tieltä, mutta siirtyykö patsas samaan varastoon jossa kuulemma on Ukko-Pekan sillalla olleen vanhan kahvilarakennuksen osat, vai jonnekin aivan muualle? 

Parkkipaikkoja tarvitaan varmasti. Teatteri tarvitsee tilansa. Tekemisen vauhti on niin nopeaa että kaikkea ei ehkä ehditä vaiheistaa, eikä kaikesta ehditä kertoa. Mikähän on vuoropäiväkodin tuleva käyttö, entä Kuparivuoren koulun? Naantalin Teatterille lienee suunniteltu tiloja Kuparivuoren kouluun, jonka oppilaat siirtyvät uuteen koulukeskukseen. Vaiheistuksessa saattaisi olla toivomisen varaa, mutta mikäli lupaus pitää paikkansa, on hienoa jos teatterille ja muullekin kulttuuri- ja yhdistystoiminnalle saadaan tilat Kesti-Maariankin ilmeisesti tullessa lähivuosina purettavaksi. Kuparivuoren koulua tosin hahmoteltiin myös yritysten toimistotiloiksi - katutason liikehuoneisto ON eri asia kuin toimistotila. Ehkä Kuparivuoren koulurakennukseen mahtuu tiloja sekä kulttuuri- ja yhdistystoiminnalle että toimistoyrittäjille, ellei sitten ole vielä julkistamatonta muuta suunnitelmaa?

Mikä tietoa lisää, se tuskaa lisää. Yllätykset kuitenkin lisäävät tuskaa enemmän kuin hyvä tiedon kulku. Avoin päätöksenteko saattaisi jopa lisätä äänestäjien luottamusta valitsemiinsa luottamushenkilöihin. Sitä kannattaisi ainakin kokeilla.

Päivitys 25.9.2019: Mika Hirvi, yhdyskuntatekniikan päällikkö, lähetti kysymykseeni paluupostissa keskusta-alueen katusuunnitelman ja vastauksen patsaan tulevasti sijoituksesta. Se siirtyy noin 60 metriä. Kiitokset sinne minne ne kuuluvat: viranhaltijoilta saa edelleen tietoa avoimesti ja nopeasti. 

Kailon saari - pohjoispolku ja kiipeilykalliot

Torstai 28.3.2019 - Kristiina Sunell

Kailon saaren asemakaavamuutos ei ole yllätys sinänsä. Kuten aikoinaan Manner-Naantalin oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadintaan osallistunut Kirsti Junttila totesi, siihen eivät asukkaat juuri kiinnittäneet huomiota osayleiskaavaa valmisteltaessa. Monia eri alueita koskevat muutokset ovat tulleet laajemmin puheeksi vasta hankkeita eteenpäin vietäessä ja niiden tullessa näkyviksi, kuten linja-autoaseman puiston väistyminen kerrostalokorttelin tieltä tai Tallinpuiston kaavailut.

Kaikki valtuustosalin tuolit eivät olleet täynnä tänään 27.3.2019 Kailon tulevaisuudesta pidetyssä keskustelutilaisuudessa. Saaren virkistyskäyttö puhuttaakin runsaasti "etänä", sosiaalisessa mediassa. Keskustelutilaisuuteen osallistui niin Naantalin asukkaita, viranhaltijoita kuin luottamushenkilöitäkin. Vuoropuhelua edesauttoi myös Muumimaailman aktiivisuus: sekä toimitusjohtaja Tomi Lohikoski, että Muumimaailman hallituksen jäsen Jan Lindström osallistuivat tilaisuuteen. Eri näkökulmat olivat siis hyvin edustettuina, kahdella ja useammallakin jakkaralla.

Asukkaiden huolena oli vapaasti virkistyskäytössä olevan alueen huomattava supistuminen.  Mikäli nyt lapsiperheiden suosima, niin muumituristien kuin asukkaidenkin vapaassa käytössä oleva hiekkaranta jää vain rannekkeen ostaneiden käyttöön, on vapaaseen yleiseen käyttöön tulevan uimapaikan sijoittelu hankalaa. Uimaan pääsisi vain varjoisan ja ruovikkoisen pohjoisrannan laiturilta. Pohjoispuolen kaistaleeseen sijoittuisi vapaaseen virkistyskäyttöön suunniteltu, osin luonnonvarainen rantapolku.

Suosittu nykyinen grillauspaikka saattaisi poistua kokonaan. Sen yhdeksi mahdolliseksi sijotuspaikaksi on ajateltu Kailon länsikärkeä, lähelle kaupungin nykyistä edustushuvilaa. Asemakaavan laatijat miettivät myös vaihtoehtoja muualta Naantalissa.

Nykyisten tenniskenttien poistuminen olisi myös heikennys, sillä Kirkkopuiston kentät ovat ahkerassa käytössä ja tenniksen suosio kasvamassa. 

Eteläpuolen korkeat kalliot jäisivät vapaiksi, joskin niille pääseminen voi olla vaikeaa Emma-teatterin ja rannan väliin jäävää kaislikkoa pitkin. Nämä jyhkeän jyrkät kalliot Kultarannan vastarannalla ovat upea näköalapaikka, kunhan kulku vain järjestyy.

Kailon länsikärjessä olevan kaupungin edustushuvilan ja -saunan tulevaisuus saattaisi olla saunaranta ravintoloineen, mutta vielä lähivuosina alue olisi kuitenkin yhtä avoin kuin sen tulevaisuus. Mahdollisuuksia on kuitenkin monia. Näköalat auringonlaskun suuntaan Naantalin aukolle ja Kaurakarille ovat upeat. Kailon kärjessä tarjoutuisi parhaassa tapauksessa paikallisille pienyrittäjille tilaisuus jos toinenkin. Monipuolisuus houkuttelisi varmasti kesäisten auringonottajien lisäksi myös talvisia uskaliaita avantouimareita - aivan kävelymatkan päässä Naantalin keskustaa ja edullisia, toimivia Föli- joukkoliikenneyhteyksiä. Rantapolun rakentaminen helppokulkuiseksi on tietysti yksi kustannuserä, toinen polun talvikunnossapito.

Luonnos länsikärjen saunamaailmasta

Muumimaailman edustajan mukaan Naantalissa yhteistä omaisuutta hoidetaan huonosti. Tästä olen eri mieltä ainoastaan kahden kirjaimen verran. Naantalissa yhteistä omaisuutta hoidetaan hienosti. Siitä viimeisimpänä osoituksena kaupunkilaisten käyttämä yli 800.000 euroa Kailon sillan kantavuuden parantamiseksi. Näin Muumimaailman lisääntyvä tavarantoimitusautojen liikenne voi kulkea sillalla turvallisesti. Jo pitkään Muumimaailman käytössä olleen, ja kieltämättä huonoon kuntoon päätyneen, Ringbomin huvilan kunnostaminen ja maalaus tuovat nyt silmäniloa niin asukkaalle, rakennuksen käyttäjälle kuin matkailijallekin. Kummatkin isot projektit toteutettiin kaupungin toimesta vuonna 2018. Ringbomin huvilan viereisen päiväkodin leikkipihasta lohkaistiin lisää parkkipaikkoja Muumikonttorin käyttöön jo edellisenä kesänä. Vanhankaupungin uuden ilmeen toteutus lisää edelleen rannan viihtyisyyttä kaikkien kävijöiden kesäisenä olohuoneena. Kaupunkilaisten joustavuutta ei siis voi moittia, eikä vanhankaupungin asukkaiden vaivannäköä katujen puhtaanapitotalkoissa ja julkisivujen kauniina säilyttämisessä väheksyä. Jos tämä kaikki ei ole yhteisen omaisuuden ja kaupunkiympäristön hienoa ja tinkimätöntä hoitoa, mikä sitten olisi?

Neuvottelemalla saadaan kaikkien kannalta paras ratkaisu siitä, miten Suomen lyhyen kesän 100 päivää Naantalin auringon alla voidaan viettää Kailon hienoa saarta mahdollisimman monipuolisin tavoin käyttäen.

Nyt esitellään vasta luonnoksia, joskin jotkin jo tehdyt sopimukset ja ratkaisut saattavatkin sitoa päättäjien ja viranhaltijoiden käsiä. Kaupunki järjestää paljon kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia suunniteltaessa merkittäviä muutoksia, joka on asukkaiden kannalta erinomaista. Parasta on voida esittää ja huomioida ehdotuksia siinä vaiheessa kun suunnitelmia ei ole vielä lyöty lukkoon. Jälkikäteen esitetty kritiikki harvoin tuo mitään hedelmällistä mukanaan.

Kailon asemakaavaluonnokseen voi lausua mielipiteensä, mieluiten kirjallisesti, 16.4.2019 mennessä osoitteeseen kirjaamo@naantali.fi. Luonnoksia voi käydä katsomassa kaupungintalolla, netistä ne löytyvät tästä linkistä.

Paikallislehti Turun Seutusanomat / Länsi oli paikalla keskustelutilaisuudessa. Lisää Kailon saaren suunnitelmista siis sähköisessä ja printtimediassa lähiaikoina.